Terästehdas keskelle metsää

Tornion Harjateräs Oy on hyvä esimerkki suomalaisesta rakennuslaman ja Pohjois-Ruotsin isojen rakennustyömaiden yhdistelmästä. Yrityksen kaikki 38 työntekijää ovat nyt Bodenissa Stegran työmaalla. Töitä riittää, sillä Stegra rakentaa 270 hehtaarin tontille vihreän vedyn käyttöön perustuvaa terästehdaskompleksia.

– Olen ollut Tornion Harjateräksellä töissä 7 vuotta. Siitä ajasta olen ollut Ruotsissa 6,5 vuotta, pääluottamusmies, kirvesmies Lasse Leinonen toteaa.

Leinonen on työskennellyt Pohjois-Ruotsissa muun muassa Jällivaarassa, Kiirunassa, Luulajassa, Haaparannalla ja Skellefteåssa.

– Kiirunassa siirsimme ja rakensimme kaupunkia. Siirtotyömailla yleensä urakoidaan uudet sokkelit sekä korjataan kuljetuksessa tulleet vauriot.  Olin töissä kahden korttelin siirrossa 3 vuotta ja sen jälkeen poliisiaseman työmaalla 8 kuukautta, Leinonen laskee.

Leinosen mukaan Ruotsissa on keskustelevampi työkulttuuri.

– Suomessa isoilla työmailla tehdään töitä käskyn mukaan. Täällä pystyy antamaan oman näkemyksensä siitä, miten työ kannattaisi tehdä. Mestarit kuuntelevat mielellään ammattimiehen näkemyksiä.

Suomalaisten ammattitaitoa arvostetaan Ruotsissa, joten työllistyminen on nyt helpompaa Pohjanlahden länsipuolella.

Palkkauksessa ja työajoissa yhdistetään ruotsalaisia ja suomalaisia elementtejä. Tornion Harjateräs on perustanut tytäryhtiön Ruotsiin, mikä tuo ruotsalaisia tulkintoja mukanaan.

– Pidämme kahvitauot suomalaiseen tyyliin. Ruotsissa kahvitauko on yleensä 3 tunnin välein, mutta siitä ajasta ei makseta palkkaa, Leinonen ottaa yhden esimerkin soveltamisesta.

Töitä tehdään sekä urakalla että tuntipalkalla.

– Jos meillä on firman oma urakka, silloin sitä kannattaa tehdä.

Ruotsalaisten urakoiden hintaan vaikuttaa koko Norrbottenin alueen palkkataso, joka ei paljoakaan poikkea tuntipalkasta.

Kaikki puhallutetaan

Työturvallisuus otetaan Stegran työmaalla tosissaan. 

– Esimerkiksi kaikki nostot ovat valvottuja. Alapuolista työskentelyä ei sallita, kukaan ei saa olla riippuvan taakan alla. Tällä työmaalla on minun työurani tiukimmat työsuojelumääräykset.

Stegran työsuojeluvastaavat seuraavat ja kuvaavat koko ajan mahdollisia työsuojelun puutteita.

– Jos työnjohto ei muista käskeä pukemaan turvavaljaita tarvittaessa, sekä työnjohtaja että työntekijä lähtevät työmaalta määräajaksi tai lopullisesti.

Kaikki Stegran työmaalle tulijat puhallutetaan joka päivä. Sen lisäksi tehdään koko ajan satunnaista huumeseulontaa.

– Yksi meidän työntekijämme joutui puhallutuksen jälkeen huumetestiin. Ruotsia ymmärtämättömänä hän ihmetteli paljonko puhalsi, kun vapaalla hän oli juonut vain yhden lonkeron.

Molemmat testit menivät kuitenkin aivan puhtaasti. Monella pullonkorkki on kuitenkin liian löyhällä.

– Joka viikko jää useampi töihin tulija kiinni puhallutuksessa, Havatorin ajoneuvonosturinkuljettaja Jukka Siponen muistuttaa.

Viisari on värähtänyt myös työnjohdon kohdalla, ja työmaalle ei ole ollut asiaa.

Stegran työmaalla tunnistaudutaan erillisellä henkilöllisyystodistuksella. Kirjautumistiedot menevät suoraan Ruotsin verohallinnolle, joka valvoo sitä, milloin verotus siirtyy Ruotsiin.

Tornion Harjateräksen työntekijöitä on majoitettu sekä 8 kilometrin päähän työmaalta että Luulajaan, jonne työmatkaa kertyy vajaat 40 kilometriä.

– Kaikilla on omat huoneet, suihkut ja vessat. Keittiöt ovat yhteiskäytössä.

Töitä tehdään vuoroviikkotahdilla. Joka toinen viikko on vapaata. Aamuvuoro alkaa Stegran työmaalla kello 5 ja vuoro loppuu 17.30. Iltavuoro on 11.30–24.

– Minulle tämä sopii hyvin. Lapset ovat minun luonani joka toinen viikko. Työnantaja on pyrkinyt järjestämään vuorot joustavasti.

Leinosella on nyt meneillään toinen kausi luottamusmiehenä. Viime vaaleissa ei ollut vastaehdokkaita.

– Luottamusmiehelle tulee täällä aika vähän kyselyitä.

Urakkapohjien maksamisesta on ollut eniten epätietoisuutta, mutta asiat ovat selvinneet ilman riitelyä. Ruotsalaisten ja suomalaisten tessien yhteensovittamisessa ei ole suurempia ongelmia.

Tornion Harjateräksen työntekijät työllistyvät Stegran työmaalla aliurakka kerrallaan, mutta töitä on näillä näkymin terästehtaan valmistumiseen asti. Leinonen työskentelee parhaillaan sulattamotyömaalla.

– Tehtaan pitäisi pukata terästä vuoden päästä, mutta en oikein jaksa uskoa siihen. Vetyaseman tekoa ei ole vielä edes aloitettu ja siinäkin menee aikaa.

Havatorilla 40 nosturia Stegran työmaalla

Havatorin nosturinkuljettaja Teemu Junttila on vieraillut Stegran työmaalla muutaman kerran. Junttila tuli Bodeniin Mikonkeitaan tuulivoimapuistotyömaalta Kristiinankaupungista, kun työmaalla oli nostojen osalta hiljaisempaa.

– Olen täällä ihan vierailevana tähtenä. Tulin jeesailemaan puomin nostossa. Ensimmäisen kerran Stegran työmaalla suunnilleen vuosi sitten kun tämä nosturi tuotiin tänne. Olin silloin kasaamassa sitä.

Havatorin nosturin puomia korotettiin tällä kertaa 136 metriin. Stegran työmaalla on noin 40 Havatorin nosturia.

Nostotöissä yhteinen kieli on tärkeä työturvallisuustekijä. Alamiesten ja nosturinkuljettajan on pystyttävä nopeaan kommunikointiin, jotta vaaratilanteita ei pääse syntymään.

– Työmaat menevät nyt surkeampaan suuntaan. Juuri kun puolalaiset oppivat puhumaan englantia, he rupesivat pyytämään lisää palkkaa. Nyt työmiehiä tulee Romaniasta ja muualta päin maailmaa. Ja taas on käynnissä viittomakieliset uutiset.

Junttila on ollut Havatorin palveluksessa jo 20 vuotta.

– Tulin Havatorille Helaakoskelta. Nämä ovat pienet piirit.

Ylitorniolta lähtöisin oleva Havatorin ajoneuvonosturinkuljettaja Hannu Nikka asuu perheineen Oulussa.

– 90 kilometriä on raja työmatkassa, minkä viitsii päivittäin ajaa, Nikka laskee.

Ylitorniolainen Jukka Siponen ei myöskään lähde ajamaan 160 kilometrin päivittäistä työmatkaa.

– Havatorin kotivarikkoni on Keminmaassa, sinne olisi matkaa 82 kilometriä.

Siposen 2 nuorinta lasta asuu vielä kotona, esikoinen on jo nosturinkuljettajana Havatorilla.

– Olen ollut Havatorilla 20 vuotta.

Siponen on ollut aiemmin työnjohtajana Wetterin autoliikkeessä ja sukufirmassa kuorma-autonkuljettajana. 

Nikalla on takanaan 8 vuotta Havatorin palveluksessa.

– Tulin näihin hommiin teollisuusrakentamisen puolelta, entinen muottikirvesmies kertoo.

Nikka on tullut ensimmäisen kerran Stegran työmaalle vuosi sitten pääsiäisen tienoilla.

– Sen jälkeen oli pitkä tauko ja täällä ollaan taas. Olen aikaisemmin tehnyt Ruotsissa pikku keikkoja, tämä on ensimmäinen isompi työmaa.

Nikka ajaa tällä työmaalla pääasiassa mobiilinosturia, mutta myös kappaletavaranosturia.

Siposella oli haastatteluhetkellä vasta toinen viikon työjakso Bodenissa. Siponen kuuluu 3 miehen ryhmään, joka ajaa vuoroviikoittain 160-tonnista Liebherriä ja 220-tonnista Tadanoa.

– Olen ollut aikaisemmin 3,5 vuotta töissä Havator Ab:llä vuosina 2007–2010.

– Epäilen, että meidät hälytetään takaisin Suomeen, kun kevätaurinko nousee korkeammalle, Siponen veikkaa.

2 viikkoa töitä, viikko vapaata

Havatorilla tehdään 2 viikkoa töitä ja sen päälle on viikko vapaata.

– Tässä on hyvä toistuvuus ja rotaatio. Siinä pystyy järjestämään omatkin hommat sen mukaisesti, Nikka toteaa.

– Välisunnuntaina ei ole takeita siitä, onko meillä töitä. Minä pääsen lähtemään kotiin jo lauantaina, mutta pitempimatkalaiset joutuvat makoilemaan erittäin pitkän sunnuntain täällä, Siponen jatkaa.

Työmaatilojen siisteys saa erityismaininnan.

– Tilaajan puolesta järjestetyt sosiaalitilat ovat todella siistit. Eteisen ja pesupaikan jälkeen lattiaan on vedetty teippi. Sen rajan jälkeen ei saa mennä kengät jalassa. Sosiaalitiloissa ja pukuhuoneissa ei pölise, Nikka kiittää.

Havatorilla on erillinen varikkoalue työmaalla, jossa on myös omat sosiaalitilat. Työntekijät on majoitettu omakotitaloihin. Siponen ja Nikka pitävät sitä hyvänä ratkaisuna. Oman porukan kesken vapaa-aika soljuu rauhallisesti.

Nikka tuli nosturihommiin lomautuksen ja aikuiskoulutuskeskuksen järjestämän ajoneuvonosturikurssin kautta.

– Tykkään siitä, että tässä hommassa on vaihtelevat työmaat, paikkakunnat ja ihmiset.

Siposella viimeinen valinta tapahtui autonosturinkuljettajan ja katsastusmiehen töiden välillä.

– Vaimon veli ajoi silloin Havatorilla nosturia. Katsastusmiehen palkalla ei olisi elättänyt isoa perhettä. En voisi kuvitella, että olisin jossain Outokummun valvomossa katselemassa näyttöruutuja, Siponen kiteyttää.

Havator myytiin tanskalaiselle BMS Stangeland A/S:lle viime keväänä. Havatorin maine on niin hyvä Ruotsissa, että BMS:n nosturit vaihtavat logot ja värit Havatoriksi.

Siponen on hieman huolissaan nosturinkuljettajien ikääntymisestä

– Keminmaan varikollakin alkaa väki vanhenemaan. Nuoret miehet voisivat tehdä reissutöitä, mutta nuoret vaimot eivät anna heille lupaa lähteä.