Uusi tiimi taistelee työperäistä hyväksikäyttöä vastaan

Rakennusliittoon perustetaan uusi tiimi vastaamaan kansainvälisen työvoiman, työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden haasteisiin.

Etenkin ulkomaiseen työvoimaan kohdistuva, mutta kaikkien rakentajien ammatin perustaa nakertava, työperäinen hyväksikäyttö löytää koko ajan uusia muotoja ja toimintatapoja. Kilpajuoksussa mukana pysyminen edellyttää myös Rakennusliitolta uusia tapoja toimia ja panostuksia niihin.

Uusi kansainvälisen työvoiman tiimi vastaa Rakennusliiton 25. liittokokouksen asettamaan haasteeseen liiton tekemän harmaan talouden vastaisen työn tehostamiseksi. Uusi tiimi kehittää toimia harmaan talouden kitkemiseksi yhdessä työnantajaliittojen kanssa ja syventää yhteistyötä viranomaisten sekä muiden harmaata taloutta suitsivien toimijoiden kanssa. Yksi esimerkki tiimin toiminnasta on maaliskuussa Finlandia-talossa järjestetty Rakennusliiton harmaan talouden vastainen seminaari, joka keräsi osaavien alustajienjohdosta ison ja juuri oikeanlaisen yleisön. Raportti seminaarista löytyy Rakentajan verkkolehdestä.

Uuden tiimin ensimmäiset toimitsijat ovat Rakennusliiton sopimusalavastaava Toni Malmström ja henkilöstöpäällikkö Markus Ainasoja. Lisäksi yksikköön rekrytoidaan yksi uusi työntekijä. Tiimin työnimikkeet ilmoitetaan myöhemmin ja tiimi raportoi suoraan liiton puheenjohtajille. Tiimi toimii valtakunnallisesti ja kehittää myös yhteistyötä pohjoismaisessa toimintaympäristössä.

Uusi tiimi tuo pitkäjänteisyyttä

Toni Malmström näkee tärkeänä uuden tiimin mahdollistaman määrätietoisen ja pitkäjänteisen vaikuttamisen rakennusalan käytäntöjen muuttamiseen, on sitten kyse työmaatarkastuksista, yhteistyöstä liittojen tai viranomaisten kanssa tai jopa EU-tason vaikuttamisesta. Odotukset uuden tiimin mahdollisuuksien suhteen ovat korkealla.

– Näen että olemme tärkeän tehtävän edessä. Kun rakentaminen taas käynnistyy, toivottavasti jo loppuvuodesta, on meillä mahdollisuus pitää huolta, että suomalaisilla rehellisillä firmoilla ja Suomessa jo olevilla työntekijöillä riittää töitä. Tämän pitäisi olla kaikkien Suomen rakennustyömailla toimivien tahojen yhteinen tavoite, Malmström pohtii.

Merkkejä on ilmassa myös siitä, että yleinen vastuullisuus on nostamassa päätään. Nyt jo on tilaajia, rakennuttajia ja pääurakoitsijoita, joista voi aidosti käyttää sanaa vastuullinen.

Jos voisit antaa ohjeita lain säätäjille, mitkä olivat tärkeimmät lakimuutokset, joilla rakennusalan kepulipeliä saataisiin kuriin?

– Tilaajavastuun laajentaminen ketjuvastuuksi olisi tärkeä uudistus. Niin kauan, kun tilaaja vastaa vain omasta sopimuskumppanistaan, ei löydy halua tai kiinnostusta tietää mitä ketjun häntäpään firmoissa tapahtuu. Valeyrittäjyyden kitkemiseksi olisi laskutuspalvelujen pito saatava luvan varaiseksi, ja niihin pakolliseksi vahva tunnistautuminen. Lisäksi työnantajalle sanktio ulkomaalaisrikkomuksesta, jos käyttää työntekijän oleskeluluvalla olevaa henkilöä kevytyrittäjänä. Sillä yrittäjällä on oltava yrittäjän oleskelulupa. Tätä hyvin harva 3. maan kansalainen ymmärtää.

Etenkin sak:lainen ay-liike on ajanut voimakkaasti myös alipalkkauksen eli palkkavarkauden kriminalisoimista.

– Jos riskinä on joutua maksamaan edes osa siitä palkasta joka alun perin piti maksaa, ei voida puhua sanktiosta. Mikään ei muutu ilman todellisia rangaistuksia, painottaa Malmström.