Uniapnea vaatii hoitoa
Olli Lindholmin kuolema herätti luottamushenkilönkin.
YIT Housing Oy:n alueluottamushenkilö ja Rakennusliiton hallituksen jäsen, vantaalainen Jari Jääskeläinen avaa tyytyväisenä hänelle juuri saapunutta pakettia kotinsa lattialla. Paketissa on kerran vuodessa vaihdettavat osat CPAP-laitteeseen eli ylipainehengityslaitteeseen. Ne lähetetään hänelle kerran vuodessa ilmaiseksi julkisesta terveydenhuollosta.
– Väsymys oli melkoista. Säpsähtelin hereille ajaessani töistä kotiin. Kerran Jyväskylästä tullessa nukahdin rattiin niin, että kävin vastaantulevalla kaistallakin, Jääskeläinen kuvaa oloaan ennen uniapnea-diagnoosia.
– Ihminen varmaan jotenkin tottuu siihen, että väsyttää, kun se ei tapahdu yhtäkkisesti, vaan se hiipii pitkän ajan kuluessa, kuten moni muukin sairaus.
Perheenjäsenet olivat kuitenkin jo pidempään arvelleet, että unessa on ongelmia.
– Vaimo ja lapset miettivät joskus, herääköhän se tuolta sängystä ollenkaan, kun hengityskatko oli niin pitkä.
Jääskeläisellä on kiemuraiset nenäontelot, joita on yritetty avata leikkauksellakin. Rakenne on tehnyt nenähengityksestä aina hankalaa. Lisäksi iän myötä kudokset yleisesti löystyvät ja hengityskatkos syntyy, kun kurkun alueen lihakset rentoutuessaan tukkivat hengitystiet.
Vuoden 2019 helmikuussa vain 54-vuotiaana sairaskohtaukseen menehtynyt Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm kertoi hiukan ennen kuolemaansa terveysongelmistaan, jotka viittasivat uniapneaan. Se sai Jääskeläisen mietteliääksi.
– Olimme sinä vuonna yksien hautajaisten takia yöpymässä mökillä Pieksämäellä. Veli, sisko ja siskon mies nukkuivat alakerrassa ja me yläkerrassa. Aamulla he sanoivat, että ”voi vitsi, kun käytiin yöllä vessassa niin kuultiin, kuinka sä kuorsaat hirveästi ja tulee todella pitkiä hengityskatkoja. Mene lääkäriin.”
”Nukun paremmin kuin vuosiin”
Jääskeläinen suuntasi työterveyslääkärin pakeille. Lääkäri laittoi välittömästi lähetteen julkiseen terveydenhuoltoon.
– Asiat etenivät aika nopeasti, jouduin odottamaan tutkimuksiin pääsyä vain muutaman viikon ajan.
Jääskeläinen sai kotiin testilaitteen, jolla testattiin muun muassa unen syvyyttä ja hengityskatkoksia.
– Sieraimen kautta laitettiin sellainen anturi keuhkoputkeen. Eihän sen laittaminen mitenkään miellyttävältä tuntunut, mutta jos on joskus työnnetty pumpulitikkua nenään, niin ei se sen pahempaa ollut.
Laitteistossa oli myös mikrofoni, joka nauhoitti kaikki yössä kuuluvat äänet.
Laitteen keräämät tiedot toimitettiin terveydenhuoltoon analyysia varten.
– Minulle oli muutama kerta soitettu tuntemattomasta numerosta, mutta en ollut vastannut. Lopulta tajusin vastata neljänteen soittoon. Siinä puhelussa keuhkolääkäri kertoi, että he ovat jo laittaneet CPAP-laitteen tilaukseen. Diagnoosi oli vakava uniapnea. Pisin hengityskatko mittausaikana oli kestänyt puolitoista minuuttia ja hengityskatkoksia oli 6 tunnin aikana yli 90, Jääskeläinen muistelee.
Jääskeläinen haki viikon kuluttua laitteen. Prosessissa oli alkuun 3 kuukauden seurantajakso, jonka jälkeen laitteen jatkuvasti keräämää tietoa tarkasteltiin uudelleen keuhkopoliklinikalla.
– Sieltä kerrottiin, että olen parantunut täydellisesti. Siis kunhan käytän laitetta. Laitteen kanssa nukun huomattavasti pidempään ja olen paljon virkeämpi.
Ihan muina Darth Vadereina
Ylipainehengitys- eli CPAP-hoidossa (Continuous Positive Airway Pressure) hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella nenämaskin kautta. CPAP-hoitoa käytetään erityisesti keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa.
– Minä käytän myös laitteessa olevaa kostutustoimintoa, niin suu ei kuivu. Nukuin jo ensimmäisenä yönä paremmin kuin vuosiin. En enää kuorsaa. Joidenkin on vaikeaa tottua laitteeseen, mutta minulla ei ollut. Vaimo nauroi aluksi, että on kuin nukkuisi Darth Vaderin vieressä, mutta hänkin on jo tottunut siihen.
Laite seuraa näppärässä kassissa mukana myös loma- ja työmatkoilla. Laitteen taskussa on lääkärin leimaama selvitys tullivirkailijoita varten.
