Toiveikkaina tulevaisuutta kohti

Maalari Heidi Vilokkinen, 32, työskentelee mieluiten julkisissa uudisrakennuksissa, kuten kouluissa. Haastatteluhetkellä hän oli ollut lomautettuna 3 viikkoa. Hän kertoo, että viimeisin vuosi töissä ennen lomautusta oli ollut sen verran raskas, että tauko tuntuu itse asiassa hyvältä.

– Asun Joensuussa. Edellinen työmaa oli Outokummussa ja sitä edellinen Enossa. Jouduin matkojen takia heräämään hirmu aikaisin, eikä vapaa-aikaa ollut paljoa. Nyt olen tykännyt viettää aikaa koiran kanssa ja saanut enemmän aikaa treeneille. Olen voinut ottaa rennommin ja hengähtää.

Vilokkisen työnantaja on Rakennustoimisto K. Tervo Oy. Edellinen työmaa oli saneerauskohde, Outokummun kaupungintalo. Kun kaupungintalon remontti valmistui, seuraavaa työmaata ei ollut tarjolla.

Vilokkinen on lomautettu toistaiseksi. Hän on huomannut, että osa ikätovereista – ne, joilla on asuntolainaa ja perhettä – alkavat toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen eteen tullessa hakea töitä nopeasti. Vilokkinen haluaa jatkaa nykyisessä työpaikassa, jossa on työskennellyt jo 10 vuotta, eikä kiirehdi muualle.

”Eiköhän ne rakenna täälläkin”

Niiden 10 vuoden aikana, jotka Vilokkinen on työskennellyt Tervolla, hän on aiemmin ollut lomautettuna kaikkiaan vain 4 kuukautta. Rakennusliikkeessä pääsee tekemään muutakin työtä kuin maalarin työtä.

– Olen tehnyt siivouksia työmailla ja väliseiniä timpureitten kaverina. Mielestäni lomautettuina olevilla tuttavillani, jotka ovat töissä maalausliikkeessä, on ollut lomautuksia ennenkin, varsinkin talviaikaan.

Työelämän heikennykset eivät ole ainakaan vielä vaikuttaneet Vilokkisen elämään. Hän on kuullut, että työmailla puhutaan heikennyksiin liittyen eniten ansiopäivärahan porrastuksesta, eli siitä, että nykyisin ansiopäivärahan määrä laskee noin 2 kuukauden työttömyyden jälkeen.

Vilokkisen toive rakennusalalle on ytimekäs: että olisi töitä. Vaikka tilanne on heikko nyt, hän on luottavainen sen suhteen, että rakentaminen ja työmäärät lisääntyvät tulevaisuudessa. Maalarin tullessa työmaalle, uusi rakennus näyttää usein vielä karulta. Oman kädenjäljen näkeminen on Vilokkiselle palkitsevaa. Kun seiniin saadaan värejä, paikka muuttuu melkoisesti. Vilokkinen uskoo pääsevänsä takaisin töihin viimeistään parin kuukauden kuluttua. Jos niin ei kävisikään kotiseudulla, hän hakee töitä muualta Suomesta.

– Uskon, että eiköhän ne rakenna täälläkin.

Huoltotyöt eivät lopu

LVI-asentaja Lauri Hiltunen, 23, ei ole ollenkaan huolissaan töiden riittävyydestä.

– Olen vaihtelemassa Joensuun veden vesimittareita omakotitaloihin. Se työllistää minut pääsääntöisesti tällä hetkellä. Vesimittareiden vaihtoa tehdään Joensuun vedelle alihankintana ja tälle vuodella taitaa olla 1700 vesimittaria, jotka pitää vaihtaa.

Hiltusen työnantaja on Lämpökarelia Itä-Suomi Oy. Yritys tekee huoltotöitä ja Hiltunen on nähnyt, että huollossa työt eivät muutenkaan lopu. Töitä on, vaikka rakennusalan työtilanne näyttää yleisesti hiljaiselta.

– Aina jollain on joku hajalla. On pikkukorjausta, hanojen vaihtoa, pönttöjen vaihtoa. Töitä on, vaikka ei massiivisesti.

Haastatteluhetkellä Lämpökarelialta oli Hiltusen mukaan lomautettu yksi työntekijä. Yksi oli vapaaehtoisesti lomautettuna.

– Meikäläisen näkemyksen mukaan molemmat tulevat todennäköisesti lähiviikkoina töihin. Alkuvuonna oli hiljaista, mutta nyt keikkaa on enemmän.

Työmäärät vaihtelevat aina

Hiltunen on tottunut siihen, että työmäärät vaihtelevat. Hän opiskeli ammattinsa Varkaudessa ammattikoulussa ja on ollut LVI-asentaja puolitoista vuotta. Hiltusella on aiempaa kokemusta talonrakentajana työskentelemisestä.

– Jonakin vuonna saatoimme tehdä 2 tehdasta ja seuraavana vuonna remontoida toimistoja.
Hän arvio, että LVI-asentajan työ Lämpökarelialla oli viime vuoden alussa melkein kolme kertaa kiireisempää kuin nyt.

– Työmäärä on aaltoa, se saattaa ainakin keväällä vaihdella viikossa. Siksi en ole huolissani työtilanteesta.

Kiireisimpinä aikoina Hiltusesta tuntuu, että alalla pitäisi olla enemmän ammattilaisia. Hänestä kuitenkin näyttää, että nuorten kiinnostus hakeutua koulutuksiin, joissa opitaan kädentaitoja, on tällä hetkellä vähäistä. Itse hän kokee tehneensä oikean uravalinnan ja pohtii, että voisi tulevaisuudessa kouluttautua omalla alalla lisääkin. Nykyisten töiden lisäksi kiinnostavat öljypoltinten huoltaminen ja vesi-ilmalämpöpumppujen ja ilmalämpöpumppujen asennus ja huolto sekä maalämpö.

Rakennusalan tulevaisuudelta hän toivoo, että nykyisessä kotikaupungissa, Joensuussa, rakennettaisiin enemmän uutta tai ainakin uudistettaisiin vanhoja rakennuksia.

”Mieluummin olisin töissä”

Kivienrakentaja Jani Makkosen, 33, erikoisosaamista on luonnonkivirakentaminen. Jos hän rakentaa esimerkiksi muuria, työt voivat alkaa louhokselta. Siellä kivet räjäytetään kalliosta, pienennetään koneella ja lopuksi vielä käsin.

– Kivet eivät siis ole luonnonkivirakentamisessa valmiita, vaan niiden tekeminen on käsityötä, Makkonen kertoo.

Luonnonkiven asentaminen on oma taiteenlajinsa, koska yksikään kivi ei ole samanlainen. Kun luonnonkivistä on rakentanut paljon, asentaminen on nopeampaa, eli ammattitaito näkyy sillä tavoin.
Makkosen viimeisin rakennusalan työpaikka oli MaaKuiRi Oy Joensuussa. Työ oli maanrakennusta, monenlaisia pihatöitä esimerkiksi Outokummun kaupungintalon työmaalla.

– Tein kivitöitä, eli katurakentamista ja pihakivetyksiä sekä nurmikoita ja salaojia.

Työt siellä loppuivat marraskuussa, minkä jälkeen Makkonen on ollut työtön. Hän on viettänyt aikaa esimerkiksi kuntosalilla ja pilkillä ja tekemällä remonttia kotonaan.

– Mieluummin olisin töissä, hän toteaa.

Maanrakennustyö on kausiluontoista. Samalla Makkosen työttömyys johtuu nyt siitä, että rakennusalalla on yleisesti heikko työtilanne.

– Työnantajan kanssa on ollut puhetta, että talvellakin olisi mahdollisesti hommia. Mutta nyt ei ole ollut mitään tarjolla.

Haastatteluhetkellä näyttää siltä, että Makkosen työt MaaKuiRi Oy:ssä jatkuvat, kunhan säät lämpenevät ja työmäärät maanrakennuksessa lisääntyvät. Jos rakentaminen lisääntyisi yleisesti, yrityksellä olisi suurella todennäköisyydellä tarjota töitä myös talveksi, esimerkiksi apumiehen töitä työmailla.

Sisällä tehtävät kivityöt hakusessa

Makkonen on opiskellut kivienrakentajaksi ammattikoulussa Joensuussa. Aiemmin hän on työskennellyt kivenjalostusalalla koneistajana, tehnyt kamiinoita ja kerrostalojen portaita.

Rakennusalan tilanne ei hänen mielestään näytä tällä hetkellä hyvältä, koska työttömiä on paljon. Hän toivoo, että lainojen korot, jotka ovat olleet korkealla, asettuisivat ”järkevälle tasolle” ja rakentaminen lisääntyisi sen myötä.

– Toivon, että rakentaminen piristyy. Meitä tekijöitä ainakin on tarjolla, kunhan joku alkaa rakentamaan.

Työelämän heikennykset, kuten ansiopäivärahan porrastus, eivät ole ehtineet vaikuttaa Makkosen elämään. Kausipainotteista työtä tekevän rakentajan näkökulmasta se, että päivärahan saamisen ehtona on töiden hakeminen kuukausittain ja se, että päiväraha laskee noin 2 kuukauden työttömyyden jälkeen, tuntuvat silti pahoilta.

– Olisiko sekään hyvä, että haen paikkaa, joka on vaikka vakituinen, pääsen ja olen siellä pari kuukautta ja lähden sitten oman alan hommiin? hän kysyy.

Tulevaisuuteensa maanrakennuksessa ja kivienrakentajana Makkonen suhtautuu luottavaisesti. Kesien osalta ei ole huolia, hänen pitäisi vain löytää talviksi töitä. Haave on tutustua ammattilaiseen, joka rakentaa luonnonkivestä sisäkohteissa ja tarvitsee apumiestä.