Sydämeeni osuman sain

– On helppoa sanoa näin jälkikäteen, että jotain merkkejä oli näkyvissä ennen sydänkohtausta. Oli väsymystä jo viime syksynä. Työpäivän jälkeen oli pakko nukkua päiväunet, jotta illalla jaksoi valvoa edes yli kahdeksaan. Kolesteroliarvot olivat myös koholla jo vuosia sitten, mutta niitä oli kyllä jo saatu laskettua lääkkeettömästi, Skanska Talonrakennus Oy:n pääluottamus Jari Renlund kertoo.

Renlund on saapunut Rakennusliiton keskustoimistolle haastatteluun suoraan laajoista verikokeista. Skanskalla työskentelevän miehen työterveyshuolto on vahvasti mukana toipumisvaiheessa ja seurannassa.

– Minulta jäi vuonna 2022 väliin terveystarkastus, jossa muun muassa ne kolesteroliarvot olisi mitattu. Siellä se lappu oli kalenterin välissä vielä tämän vuoden tammikuussa. Sydänkohtauksen aikaan kolesterolini oli yli 9, hän harmittelee.

On kuitenkin turhaa kysellä entä jos. Parempi miettiä, mitä nyt.

Apu saapui nopeasti

– Menin tapanina yksinään mökille. Koska kukaan ei ollut käynyt siellä pitkään aikaan, piti tehdä lumityöt ja kairata järveen reikä, josta kantaa saunalle vedet. Jouduin huilaamaan vartin välein, olin aivan puhki ja pää märkänä, Renlund kertoo.

Saunan jälkeen televisiota katsoessa alkoi olkapäässä tuntua välillä viiltävää kipua.

– Ajattelin, että se on kipeytynyt, kun tein niin paljon kaikkea. Menin sitten vain nukkumaan puoli kahdentoista aikaan. Parin tunnin päästä heräsin siihen, että käsi oli todella kipeä ja aivan puuduksissa. Mietin, johtuisiko se tukkoisesta rannekanavastani ja otin yhden Burana capsin. Kun kipu vain paheni, soitin lopulta 112:een.

Hätänumerossa vastannut päivystäjä kuunteli miehen oireet ja käski laittamaan ulkovalon päälle, käymään sohvalle pitkälleen jalat kohoasennossa ja odottamaan ambulanssia. Tilanne oli sen verran selvä.

– Ambulanssin tuloon meni 25 minuuttia. Se oli elämäni pisin odotus. Onneksi ambulanssista soitettiin matkan varrelta 2 kertaa ja kyseltiin vointia.

Ensihoitajat kiinnittivät ensi töikseen Renlundiin 9 anturia sydänkäyrää varten. Paperia ei ehtinyt tulla laitteesta ulos kuin 20 senttimetriä ja tilanne oli päivänselvä; Meilahtea kohti ja välittömästi.

– Minulle laitettiin tippa kiinni ja aspiriinijauhetta suoraan suuhun. Ajo sairaalaan kesti lumipyryssä puolitoista tuntia. Olin koko ajan tajuissani, myös siinä vaiheessa, kun Meilahdessa alettiin oikeasta ranteesta uittaa vaijeria sisään kohti sydäntä, pallolaajennuksen tekoa varten. Sanoin vain, että olkapään kohdalla vähän kutitti.

Renlundille tehtiin pallolaajennus vain muutamia tunteja ambulanssin tulosta. 4 ihmistä hyöri ympärillä.

– Aamulla lääkäri tuli kertomaan, että sydämen toisessa kammiossa on pieni kuollut osa, joka jättäisi jälkeensä jonkinlaista sydämen vajaatoimintaa, mutta vielä ei tiennyt, miten vakavaa. Sen näkee oikeastaan aikaisintaan vuoden päästä.

Toipuminen alkaa

Renlund vietti sairaalassa alle viikon, tiistaina sisään, lauantaina ulos. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että elämää voisi alkaa heti jatkaa entiseen malliin. Ensimmäiset 2 viikkoa piti välttää pienintäkin rasitusta, edes oman kotitien mäkeä ei saanut kävellä ylös. Myös ajokortti meni hyllylle 3 viikoksi. 3 kuukauteen ei saanut juoda lainkaan alkoholia, eikä sitä pidä pahemmin juoda edelleenkään.

– Aamulla piti syödä 5 eri pilleriä ja illalla 4. Niiden määrä onneksi hieman vähenee pikkuhiljaa. Käteen iskettiin lappu, jossa oli ruokia 3 eri kategoriassa; ensimmäisestä ei pitäisi syödä mitään, toisesta vähän ja kolmannen pitäisi muodostaa pääosa ruokavaliosta. Siinä huonoimmassa kategoriassa oli 75 prosenttia aiemmasta ruokavaliostani.

Makkarat ja punainen liha saivat lähteä kertaheitolla. Uuteen ruokavalioon kuuluu paljon kasviksia, kalaa ja kanaa.

– Sen huomasi kesällä, kun meillä ei grillattu kuin pari kertaa. Jos joskus harvoin haluan syödä makkaraa, se on kanamakkaraa. Se on kyllä ihan hyvää.

Renlund sai työnantajan kanssa sovittua, että hän pääsee palaamaan töihin 50-prosenttisella työajalle 2 kuukautta sydänkohtauksen jälkeen.

– Olin aluksi töissä niin, että päivät olivat lyhyempiä ja keskiviikko vapaa. Yhden kuukauden jälkeen työaikaa muutettiin 60-prosenttiseksi. Jos työni olisi fyysisempää, en usko tällaisen paluun olevan mahdollista.

Puhukaa, puhukaa, puhukaa

Renlund on alusta asti kertonut esimerkiksi työkavereille sydänkohtauksestaan. Hän on sitä mieltä, että asiasta ei puhuta lähellekään tarpeeksi.

– Sydänkohtaus on rankka juttu myös henkisesti. Minä sain sairaalasta sairaalapsykologin yhteystiedot asian käsittelemistä varten. Olen myös avoimesti kertonut töissä tilanteestani.

Samasta syystä hän suostui tähän Rakentajan haastatteluunkin.

­– Jos puhumalla asiasta pystyn vaikuttamaan siihen, että edes yksi ihminen ottaisi ajoissa yhteyttä lääkäriin, niin olen tyytyväinen. Menkää niihin lakisääteisiin terveystarkastuksiin, joita työnantaja tarjoaa ja tarkkailkaa terveyttänne muutenkin. Jos on vähänkin sellaista, mikä mietityttää, kysykää ammattilaiselta neuvoa. Älkää jääkö itseksenne ihmettelemään sitä kotiin siihen asti, että joku paikka hajoaa lopullisesti, Renlund kehottaa.

Puhuminen on tärkeää myös omien riskiensä selvittämisen kannalta.

– Sydänongelmiin vaikuttaa esimerkiksi geeniperimä todella paljon. Pitäisi tietää, mitä omassa suvussa on ollut, mutta jos näistä asioista ei puhuta, niin mistä sen oman riskinsä tietäisi?

Teksti ja kuva: Johanna Hellsten