Rakennusliiton jäsenlehti
Ruokahävikistä puhutaan yhä enemmän ja hävikkivinkkejä on tarjolla yllin kyllin. Silti kodeissa heitetään yli 100 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa hukkaan vuosittain. Miksi niin moni meistä heittää ruokaa roskikseen?
Suomen suurimman ruokahävikkihankkeen eli Kuluttajaliiton Hävikkifoorumi-hankkeen tavoite on puolittaa kotitalouksiemme ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Hanketta koordinoiva Jenni Vainioranta näkee hävikin taustalla useita tekijöitä.
– Ruokahävikki on oire ylikuluttamisesta. Ostamme enemmän ruokaa kuin tarvitsemme, joskaan esimerkiksi pakkauskoot eivät aina tee oikean ruokamäärän ostamisesta helppoa. Suomessa on jo yli miljoona sinkkutaloutta. Miksei kaupoissa voisi olla perhepakkausten ohella sinkkutuotehyllyjä?
Vainiorannan mukaan suomalaiset haluavat asennetasolla vähentää hävikkiään, mutta samalla moni ajattelee ”eihän meiltä tule hävikkiä”. Lisäksi puutteelliset kotitaloustaidot, hetkessä eläminen ja arjenhallinnan haasteet vaikuttavat hävikin syntyyn.
– Myöskään elintarvikkeiden päiväysmerkintöjä ei sovelleta oikein, eikä luoteta omiin aisteihin syömäkelpoisuuden toteamisessa. Jos parasta ennen -päiväys on mennyt, voi syömäkelpoisuuden todeta haistamalla ja maistamalla. Lidlillä on jo käytössä oma merkintä, jossa parasta ennen -päivän jatkeena lukee ”kenties kelvollista kauemminkin”.
Kuluttajaliitossa vastuullisen kuluttamisen parissa vuosikymmenen työskennellyt Jenni Vainioranta muistuttaa, että hävikkiä syntyy myös huolimattomasta säilyttämisestä.
– Herkästi pilaantuva liha kuuluu jääkaapin kylmimpään osaan. Oveen voi laittaa paremmin säilyviä tuotteita. Nykyjääkaapeissa on vaikka mitä ominaisuuksia, kun vain viitsii tutkia!
Jos kotona on parhaat päivänsä nähnyt jääkaappi, se kannattaa vaihtaa. Sähköä syövä vanha laite on epäekologinen, eikä jaksa pitää itseään riittävän kylmänä ruoan optimaalista säilymistä varten.
Taloudellinen näkökulma hävikkiin
Tänä päivänä hävikin torjunta on monelle enemmän kuin ekoteko. Oman hävikin haltuunotolla pystyy taklaamaan ruoan hinnan nousua.
– Kaupan punalaputetut tuotteet ovat hyvä esimerkki sosiaalisten normien muuttumisesta. Ennen niiden valinta oli noloa, sitten sankariteko, jolla vähentää kaupan hävikkiä ja säästää itse selvää rahaa. Toki tällä hetkellä niiden valinta on monelle varmasti ennen kaikkea keino säästää ruokakuluissa, Vainioranta toteaa.
Jos arjessa syntyy ruokahävikkiä, se on tärkeää lajitella biojätteeseen. Vain lajitellusta biojätteestä saadaan tehtyä esimerkiksi uutta multaa tai biokaasua.
Lisäksi ruokahävikkitutkimuksissa on havaittu, että kodeissa, joissa biojäte lajitellaan, syntyy usein vähemmän ruokahävikkiä. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että lajittelu tuo hävikin määrän näkyväksi ja auttaa hahmottamaan, kuinka paljon ruokaa menee hukkaan.
Lajittelun ohella Vainioranta muistuttaa, että suunnitelmallisella kokkaamisella voi pienentää kodin ruokahävikkiä.
– Mutta ei siinäkään mitään väärää ole, jos käy päivittäin kaupassa ja ostaa ruokaa vain tarpeeseen.
– Myös hyvä kotivara auttaa hävikin hallinnassa. Kun kotona on aina esimerkiksi riisiä, pastaa ja säilykkeitä, kuten papuja ja tomaattimurskaa, niistä voi taikoa edullisesti ja nopeasti ruokaa lisäämällä joukkoon edellisten päivien tähteitä jääkaapista. Sanonkin aina, että ruokahävikin hallinta on oman arjen resurssiviisautta.
Teksti: Sanna Pöyry, kuva: Linda Lipponen
