Rakennusalan kaksi suuntaa

Kyse on tietenkin infra-, talotekniikka- ja korjausmarkkinan positiivisesta kehityksestä joko parhaillaan tai tulevaisuudessa ja toisaalta asuntorakentamisen loputtomasta alhosta.

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo on jo kutsunut kuluvaa vuosikymmentä infran vuosikymmeneksi, eikä turhaan. Infrarakentamisessa kysyntää ajavat vihreä siirtymä, kaupungistuminen, kasvavat investoinnit puolustus- ja kriittiseen infrastruktuuriin, olemassa olevaan infrastruktuuriin liittyvä suuri korjausvelka sekä suuret julkisrahoitteiset infrainvestoinnit.

Eikä siinä vielä kaikki. Hyviä uutisia on saatu myös valtioneuvostolta – pitkästä aikaa – kun se antoi syyskuussa asetuksen asuinrakennusten korjausrakentamisen avustuksesta vuosille 2026–2027. Avustukseen ja sen hallintokustannuksiin voidaan käyttää vuosina 2026–2027 yhteensä 110 miljoonaa euroa. Vuodelle 2026 on varattu noin 25 miljoonaa euroa.

Avustus suunnataan asuinrakennusten korjausten yhteydessä tai erillisinä toimenpiteinä tehtäviin rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantaviin toimiin. Toimet voivat liittyä esimerkiksi energiatehokkuuden ja sisäilmasto-olosuhteiden parantamiseen, järjestelmien säätöön ja toiminnan varmistamiseen tai fossiilisen lämmitysjärjestelmän korvaamiseen kauko- tai maalämmöllä.

Tästä sataa mukavasti korjausrakentajien lisäksi myös talotekniikkayritysten laariin, jotka ovat myös datakeskusbuumissa voittavalla puolella. LVI-Tekniset urakoitsijat LVI-TU:n mukaan suuret datakeskusinvestoinnit näkyvät työmailla vuosien ajan. Rakentamisen lisäksi ne luovat kysyntää kunnossapidolle, huollolle, modernisoinneille ja laajennuksille.

Mutta sitten tulee se suuri mutta: asuinrakentaminen. Asuntokauppa näytti jo pienen hetken piristymisen merkkejä, mutta kysyntä notkahti uudestaan elokuussa. Danske Bankin viimeisimmän asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hintojen lasku on maltillistunut, mutta kauppamäärät ovat kääntyneet jälleen laskuun alkuvuoden aikana. Niin kauan, kun vanhojen asuntojen hinnat laskevat, ei uusia juuri kannata lähteä rakentamaan. Pankin ennusteessa on kyllä duurivoittoinen sävel ensi vuoden osalta. Arvio on, että asuntojen hinnat lähtisivät 1,3 prosentin kasvuun. Epävarmuuksia kuitenkin on, niistä tuoreimpana Euribor-viitekorot, jotka ovat nousseet kesän aikana selvästi ja 12 kuukauden euribor on tällä hetkellä lähellä 3,3 prosentin tasolla. Suomalaiset, joiden asuntolainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia, eivät totisesti arvosta koronnostoja.

Rakennusalan työllisyyden paranemisessakin saadaan vielä odotella ihmettä. Ilmarisen tuoreen suhdanneindeksin mukaan rakentamisessa työntekijämäärän muutos on vaihdellut kesän aikana. Kesäkuussa alan työntekijämäärä väheni 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Heinäkuussa lasku hidastui 0,5 prosenttiin, mutta elokuussa heikkeni jälleen 1,8 prosenttiin.

Vaikka muun muassa datakeskukset tuovat alalle aitoa kasvua, se ei näy vielä työvoiman kysynnässä, Ilmariselta arvellaan.

Joten mitä tästä sanoisi. Mahdollisuuksia siihen, että ensi vuosi on rakennusalan työntekijälle parempi, on paljon, mutta ennen sitä on todennäköisesti vielä hyvin synkkä talvi. Eikä kasvu ensi vuonnakaan vielä päätä huimaa. Toivottavasti kuitenkin yhä useampi rakentaja pääsee pian takaisin kiinni leivänsyrjään, eikä katoa alalta kokonaan.

Sitten kun kaikki merkit alkavat osoittaa ylöspäin tarvitaan tekijöitä.