Huonoinakin aikoina löytyy pärjääjiä
Raksabarometri-raportti esittelee rakennusalan tuulissa pärjääjät ja sen, mikä näitä yrityksiä yhdistää.
31. elokuuta julkaistiin Helsingissä rakennusalan tietotekniikkayritys Admicomin tutkimusraportti, jossa pyrittiin selvittämään, miksi tietyt rakennusalan yritykset menestyvät ja pärjäävät alan hankalassakin laskusuhdanteessa. Raportti toteutettiin yhdessä KIRAHubin kanssa (rakennetun ympäristön alan kehittämis- ja yhteistyöalusta).
Raportti perustuu toukokuussa 2026 toteutettuun kyselyyn sekä syventäviin yrityshaastatteluihin. Kyselyyn vastasi 159 rakennusalan yritysten edustajaa, joista pääosa oli yritysten toimitusjohtajia, omistajayrittäjiä sekä muita liiketoiminnan ja projektitoiminnan johtamisesta vastaavia henkilöitä.
Valoa tunnelin päässä, vaan ei asuinrakentamisessa
Raportin julkistustilaisuudessa puhunut Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo kertoi yleisemmin tämänhetkisestä rakennusalan suhdanteesta.
– Makrotalous tukee nyt ihan toisella tavalla rakentamista kuin mitä se teki aiemmin, Vihmo totesi.
Suomen rakentamisen suhdannekuva on kesän aikana muuttunut selvästi myönteisemmäksi, mutta alan toipuminen on vielä epätasaista.
– Bruttokansantuote on kasvanut odotettua paremmin, luottamusindikaattorit ovat vahvistuneet ja rakentamisen suhdanne-ennakointi on liikkunut kohti nousua.
Samalla asuntorakentaminen pysyy silti historiallisen matalalla ja toimitilarakentamisen kasvu nojaa pitkälti datakeskuksiin ja julkisiin hankkeisiin.
– Työllisyys kyllä kääntyy kasvuun, mutta se ei voi kääntyä kauhean voimakkaasti kasvuun tällä tuotannon tasolla, Vihmo totesi.
Korjausrakentamisessa käänne on ollut hidas.
– Tämä rakennusalan suurin markkina supistui 9 kvartaalin ajan ennen kuin kasvu palasi viime vuoden jälkipuoliskolla. Alkuvuonna kasvu jatkui, mutta vain maltillisesti.
Infrarakentaminen erottuu kokonaisuudesta vahvimpana.
– Puhuisin jopa infran vuosikymmenestä, Vihmo sanoo.
RT julkaisee kattavan suhdanne-ennusteensa 7.10.2026.
40 prosenttia rakennusyrityksistä paransi kannattavuuttaan vaikeassa markkinassa
Rakennusalan heikko suhdanne ei ole painanut kaikkia yrityksiä samaan suuntaan. Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatussa RaksaBarometri 2026 -tutkimuksessa 40 prosenttia vastaajayrityksistä kertoi kannattavuutensa parantuneen viimeisen 12 kuukauden aikana ja 43 prosenttia liikevaihtonsa kasvaneen.
Paremmin pärjänneitä yrityksiä yhdistävät erityisesti tarkka projektivalinta, aktiivinen markkinaote ja kannattavuuden systemaattinen seuranta.
– Tutkimuksesta käy ilmi, että vaikeassa markkinassa pitää osata sanoa myös ei. Valikoivuus ei synny varovaisuudesta vaan vaihtoehdoista. Aktiivinen asiakastyö antaa yritykselle mahdollisuuden valita ne hankkeet, joiden varaan kannattavaa kasvua kannattaa rakentaa. Jokainen voitettu tarjous ei ole yritykselle hyvä kauppa, Admicomin toimitusjohtaja Simo Leisti kertoi.
– Silloin kun kysyntää ei oikein ole, eli sisään ei tule urakkakyselyjä, yrityksiltä vaaditaan paljon aktiivisempaa toimintaa, Leisti jatkoi.
Menestyvät yritykset myös ennakoivat aktiivisesti.
– Rakentamisen aikaiset yllätykset heikentävät kannattavuutta, jos laskelmat ovat olleet tarjousvaiheessa liian optimistiset. Hankkeen kannattavuus päätetään pitkälti jo tarjousvaiheessa.
Kolmas menestyviä yrityksiä yhdistävä tekijä on se, että myös hankkeen aikana pyritään reagoimaan ennakoivasti.
– Hankkeen kannattavuuden heikentyminen ei useinkaan tapahdu yhden yksittäisen ison virheen kautta, vaan pienten poikkeaminen kumuloituessa. Ennakoiva johtaminen ja nopea reagointi poikkeamiin auttaa.
Aliurakoitsijat kovilla
Hintakilpailu on tutkimuksen mukaan rakennusyritysten suurin yksittäinen liiketoimintariski. Sen nimeää merkittäväksi riskiksi 64 prosenttia vastaajista. Heikko kate projekteissa huolestuttaa 42 prosenttia vastaajista.
Kilpailun kiristyminen ei ole kohdellut kaikkia yrityksiä samalla tavalla. Selvimmin erot näkyvät yritysten asemassa rakennusalan arvoketjussa. Pääurakoitsijoista 46 prosenttia raportoi kannattavuutensa parantuneen viimeisen 12 kuukauden aikana ja 27 prosenttia heikentyneen.
Aliurakoitsijoilla suunta on päinvastainen: vain 23 prosenttia kertoo kannattavuutensa parantuneen, kun lähes puolet, 48 prosenttia, näki sen heikkenevän.
– Aliurakoitsijoilla on kovin hintakilpailu, paineet valuvat sinne. Menestyksen polarisaatio on suurta, jos on ajautunut bulkkituotannon tekoon. On itsensä huijaamista yrittää aina tarjota halvimmalla hinnalla, Leisti totesi.
Erikoisurakoitsijoilla ja talotekniikkaurakoitsijoilla kehitys on ollut lähempänä pääurakoitsijoita: 42 prosenttia raportoi kannattavuuden parantuneen. Tutkimuksen mukaan erikoistuminen näyttääkin suojaavan katetta silloinkin, kun kilpailu on kovaa.
Tekoälyä hyödynnetään, mutta vain osassa yrityksiä
Tutkimuksessa kannattavuuttaan parantaneet yritykset arvioivat digitaalisen kyvykkyytensä muita vahvemmiksi. Tekoälyn hyödyntäminen on silti rakennusalalla vielä lapsen kengissä: 30 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei käytä tekoälyä toiminnassaan lainkaan.
Niissä yrityksissä, joissa tekoälyä jo hyödynnetään, käyttö painottuu erityisesti dokumentointiin ja tarjousasiakirjojen laatimiseen. Projektiseurannassa sen käyttö on vielä vähäisempää.
Tutkimuksen syvähaastattelujen perusteella tekoäly nähdään tulevaisuudessa keskeisenä rakennusalan kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavana tekijänä.
