Rakennusliiton jäsenlehti
Rakennusliiton 25. liittokokous järjestettiin toukokuun puolivälissä Helsingissä. Meneillään olleet hallitusneuvottelut ja liiton oma puheenjohtajakisa sähköistivät kokouksen tunnelmaa.
– Viime vuodet ovat tosiaan osoittaneet meille, että eurooppalaiseen kehitykseen on vaikutettava yhä voimaperäisesti. Finanssikriisi, pandemia, sota, voimapolitiikka, hyväksikäyttö, ihmisten liikkuminen yli rajojen leivän perässä. Kansainvälisen kapitalismin rankat vaikutukset ihmisten elämään. Kaikki tämä alleviivaa ammatillisen liikkeen rajat ylittävän toiminnan tarpeellisuutta, Rakennusliiton väistyvä puheenjohtaja Matti Harjuniemi totesi avauspuheessaan.
Harjuniemen mukaan työntekijöiden arki on muuttunut huonompaan suuntaan.
– Talvella 2021–2022 inflaatio ampaisi hurjaan laukkaan. Inflaation perustan oli luonut voimakas finanssi- ja eurokriisin takia toteutettu vuosia jatkunut keskuspankin elvytys. Valtioille ja pankeille velka on kelvannut. On syytä muistaa, että rahan lisääminen Euroopan talouteen oli tarpeen. Sitä tarvittiin kansantalouksien kantokyvyn ylläpitoon, jolloin työttömyys ei ryöpsähtänyt joka vuotiseksi ilmiöksi ja hyvinvointirakenteet pystyttiin suurelta osin säilyttämään.
Omassa työmarkkinassammekin tapahtui. Epävarmuus lisääntyi hurjasti kevättalvella 2020. Aloimme varautua työttömyysaaltoon ja teimme osaltamme sitä pehmentävät työehtoratkaisut. Tessitkin saatiin tehtyä, vaikka ne olivat kiven alla monilla aloilla, vaikka työllisyys notkahti, ei pelättyä suuri työttömyyttä tullut.
Työllisyystilanne pysyi liittokaudella hyvänä viime kuukausiin saakka.
– Niin kauan kuin asuntopolitiikka on Suomessa harjoitettu, on sillä ollut sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Sillä on myös talous- ja suhdannepoliittinen rooli, sillä voidaan parantaa työllisyyttä. Nyt on aika vahvistaa tuota roolia ja lisätä valtion tukeman asuntotuotannon edellytyksiä. Kohonnut kustannustaso on syytä hyväksyä ainakin väliaikaisesti asuntohankkeiden korkotukilainoituksesta ja takauksista päätettäessä.
Liittokokousasiakirja ilmaisee liittokokouksen tahdon siitä, mitä Rakennusliitto on ja mihin se on menossa. Tämän liittokokouksen asiakirjasta haluttiin tehdä tiiviimpi, helpompilukuinen asiakirja, joka keskittyy enemmän liiton konkreettiseen toimintaan.
Työehtosopimustoiminnassaan Rakennusliitto hakee laajempaa yhteistyötä työmarkkinakierroksella rakentajien etujen varmistamiseksi ja työnantajien palkka-ankkurin murtamiseksi. Tähän kiinnitti huomiotaan myös liiton väistynyt puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
– Vähintäänkin SAK:laisten liittojen on ennen seuraavia neuvotteluja tehtävä yhteinen päätös, jolla määritellään yhdessä palkkalinja. Vientivetoinen malli on liian tiukka. Voimme laatia mallin, joka tuottaa saman kustannusvaikutuksen erilaisilla palkkaratkaisujen rakenteilla. On mahdollistettava euromääräiset ja sekalaiset ratkaisut, palkkataulukkojen päivitykset sekä muiden alakohtaisten pulmien hoitamisen ilman tappelua. Liitot eivät voi jättää työehtosopimuksia rämettymään, Harjuniemi sanoi.
Liitto vaatii työtaisteluoikeuden säilyttämistä demokraattisena perusoikeutena. Yleissitovat työehtosopimukset luovat perustan hyvälle työelämälle.
– Rakentajat, muistakaa tämä: ammattiyhdistysliike pärjää aina kun olot ovat demokraattiset. Kun meillä on ilmaisunvapaus ja järjestäytymisvapaus, on ammattiyhdistysliikkeellä juuristo olemassa, Harjuniemi totesi.
Rakennusalalla työsuhteet ovat eriarvoistuneet. Vakituiset työsuhteet ovat vähentyneet ja vuokratyön tekeminen lisääntynyt. Ulkomainen työvoima on tullut jäädäkseen ja samoin valitettava työvoiman hyväksikäyttö.
– Rakennusliitto vaatii harmaan talouden suitsimista ja alipalkkauksen kriminalisointia, totesi liittokokousasiakirjaa esitellyt Rakennusliiton viestintäpäällikkö Janne Mäkinen.
Aliurakointiketjutusta on rajoitettava lainsäädännöllä ja sopimuksilla. Työvoiman hyväksikäytön estäminen edellyttää riittävää valvonnan resursointia ja saumatonta yhteistyötä alan toimijoiden kesken.
Rakennusliitto haluaa, että ammatillisen koulutuksen resursseja, erityisesti lähiopetuksessa, lisätään huomattavasti. Koulutuksessa tärkeänä osana on työsuojelu ja itsestä huolen pitäminen. Työturvallisuus alkaa jokaisen rakentajan omista ratkaisuista, mutta työturvallisuudesta vastaa kuitenkin lopulta työnantaja.
Liitto edistää erilaisia työssäoppimisen malleja. Työpaikkaohjaajien määrää alalla tulee lisätä ja heidän koulutustaan parantaa.
– Monelle rakentajalle se ensimmäinen työpaikka on tärkein, että ylipäätään pääsee alalle. Siksi liitto edellyttää, että julkiset ja yksityiset rakennuttajat sekä rakennusyritykset tarjoavat aloittaville rakentajille työ- ja työharjoittelumahdollisuuksia. Harjoittelupaikkoja tulee varata riittävästi myös toisen asteen opiskelijoille, Mäkinen sanoi.
Rakennusliitto on mukana kehittämässä ammattitutkintoja ja kannustaa rakentajia suorittamaan tutkintoja ammattilaisuuden osoittamiseksi.
– Jokaisen ammattiliiton sydän, keskeinen moottori on riittävän laaja ja osaava luottamushenkilöverkosto, Janne Mäkinen muistutti.
Rakennusliitto haluaa, että kaikissa alamme yrityksissä on luottamushenkilöt ja työpaikoilla laadukas perehdytys, jossa luottamushenkilöt ovat mukana. Liitto myös kouluttaa luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja vastaamaan erilaisiin työelämän ajankohtaisiin kysymyksiin.
Liiton koko organisaatio tukee luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, jotta yrityskohtainen edunvalvonta vahvistuisi.
Luottamushenkilöt edistävät yhdenvertaisen, syrjimättömän ja tasa-arvoisen työpaikan rakentamista. Rakennusliitto kannustaa rakentajia reiluuteen ja puuttumaan epäkohtiin.
Rakennusliitolle jokainen jäsen on yhtä tärkeä. Rakentajilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön.
Liitto tarjoaa jäsenilleen laadukkaita palveluita työelämään liittyvissä riitatilanteissa ja auttaa jäseniä tilanteissa, joissa tapaturman tai ammattitaudin seurauksena menetetään työkyky ja toimeentulo. Liitto tarjoaa myös koulutusta ja apua muuttuviin työtilanteisiin.
Rakennusliitto toimii aktiivisesti työturvallisuuden kehittämiseksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Muun muassa siistit ja pölyttömät työmaat ovat yksi tämän työn keskeisistä tavoitteista. Fyysistä kuormitusta pitää helpottaa työergonomiaa parantamalla ja teknologiaa hyödyntämällä.
Rakennusliitto vaatii työterveyshuoltopalvelujen toteutumista jokaisessa alan yrityksessä. Oikea-aikainen työterveydenhuolto ehkäisee ammattitauteja ja työkyvyttömyyttä.
Rakennusalalle on tyypillistä työllisyyden vaihtelu. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason ja keston on mahdollistettava riittävä toimeentulo työjaksojen välillä.
Teksti: Johanna Hellsten, kuvat: Kimmo Brandt
