Liittokokousedustajaksi kannattaa pyrkiä

Rakennusliiton 26. liittokokous järjestetään vuoden 2027 toukokuussa. Liittokokous on Rakennusliiton ylin päättävä elin.

Nyt on hyvä hetki pohtia, kannattaisiko lähteä mukaan päättämään Rakennusliiton tulevaisuuden suunnasta. Rakentaja soitti liiton jäsenille, jotka ovat lähteneet ehdokkaiksi monen monta kertaa ja kysyi, millaista liittokokouksissa on ja miksi kannattaa tulla mukaan.

Nuoruuden intoa ja muiden houkuttelua

Reini Helassalo Pinsiöstä, osasto 010:n jäsen on ollut Rakennusliiton jäsen jo vuodesta 1969.

– Isäni oli mukana ammattiliittotoiminnassa ja lähdin hänen mukanaan liittotouhuihin. Olin ensimmäistä kertaa liittokokousedustajana 24-vuotiaana, 1970-luvun lopulla. Sitä ennen olin osallistunut kaikenlaiseen kirvesmiesten toimintaan, Helassalo kertoo.

Tommi Rönö, osasto 263:n jäsen on ollut liittokokousedustajana jo viidessä liittokokouksessa. Liiton jäsen hän ollut vuodesta 1990.

– Kauheaa, olenko minä jo niin vanha, Rönö miettii nauraen.

Rönö arvelee syyksi mukaan lähtemiselleen nuoruuden innon.

Timo Mikkonen, osasto 390:stä on ollut edustajana liittokokouksessa 4 kertaa. Liittoon hän on kuulunut jo vuodesta 1986.

– Silloinen YIT:n pääluottamusmies houkutteli minut ehdolle, samoin oma osastoni. Olivat jo vuotta aikaisemmin yrittäneet saada minua mukaan, mutta en ollut mielestäni vielä valmis silloin, Mikkonen sanoo.

Liittokokoukset ovat muuttuneet

Reini Helassalo muistelee, että alkupään liittokokoukset olivat enemmän ”sellaisia tapaamisia”, joissa haluttiin kuulla, miten muilla alueilla menee ja miten niillä tehdään töitä.

– Viimeisin liittokokous, johon osallistuin, oli vuonna 2015. Koko maailma on muuttunut ja liittokokoukset sen mukana, sillä liitto elää ajassa. Nykyään tiedonvälitys tapahtuu nopeasti, on somea ja videota ja mahdollisuus pysyä ihan eri tavalla ajan tasalla siitä, mitä muualla Suomessa tapahtuu. Liittokokous keskittyy enemmän liiton tavoitteisiin, on vähemmän tarvetta jakaa perustietoa alueiden välillä.

Tommi Rönön mukaan yksi isoimmista muutoksista liittyy politiikkaan.

– Silloin alkuaikoina politiikka oli vielä kova juttu, kun liittokokouksissa oli poliittisia ryhmiä. Niistä on luovuttu ja se on kyllä hyvä juttu.

Rönön mukaan liittokokouksista on myös tullut nopeampia ja tehokkaampia, ja puheenvuoroja käytetään paljon vähemmän kuin männävuosina. Puheenvuorojen vähyyttä Rönö ei pidä myönteisenä kehityksenä.

Timo Mikkosen mukaan ensimmäisellä kerralla tuli paljon uutta asiaa ja tapasi uusia ihmisiä.

– Niihin aikoihin puhuttiin vielä paljon tupoista (tulopoliittinen kokonaisratkaisu) ja siitä, pitäisikö palkankorotukset tehdä jollain muulla tapaa, Mikkonen muistelee.

Tarvitaan erilaisia näkemyksiä

Reini Helassalo kannustaa ensikertalaisia ehdolle liittokokousedustajiksi.

– Onhan se ainakin ensikertalaiselle aivan uutta ja saa kokemusta. Olemme siellä päättämässä meidän asioistamme ja liitto tarvitsee rakentajien mielipiteitä siitä, mihin suuntaan liitto jatkaa.

– Ei voi vain somessa arvostella liittoa, vaan pitää lähteä mukaan päättämään, Helassalo jatkaa.

Myös Tommi Rönö toivoo uusia ihmisiä lähtemään rohkeasti ehdolla ja mukaan.

– Silloin saadaan erilaisia näkemyksiä mukaan päätöksentekoon.

Timo Mikkosen mukaan liittokokoukseen osallistuminen kannattaa, jos yhtään haluaa vaikuttaa liiton toimintaan.

– Ja jos on kokonaisvaltaista mielenkiintoa liiton asioihin. Siellä on myös mahdollisuus vaikuttaa ja pohtia muiden kanssa sitä, mitä liitolta halutaan. Siellä oppii myös ymmärtämään enemmän ja paremmin sitä, miksi asiat tehdään kuten ne tehdään.