Maski on hankala työmaalla

Kasvomaski kuuluu koronaviruksen vastaisen taistelun etulinjan varusteisiin. Yksi ja toinen on alkanut noudattaa maskisuositusta ja vetää ”naamarin” kasvoilleen kaupoissa ja teatterissa.

Mutta rakennustyömailla ei maskia paljon näe.

– Suojalasit huurtuvat, kun sitä käyttää, valittavat rakentajat.

– Raskas fyysinen työ käy mahdottomaksi, kun henki ei kulje maskin läpi, manaavat toiset.

– Tehdään töitä ulkona ja muutaman metrin päässä työkavereista, perustelevat maskittomuuttaan kolmannet.

Rakentaja päätti selvittää, mikä maskitilanne on työmailla.

Ihmisten koteihin maskissa

Hartelan Länsi-Suomen työsuojeluvaltuutettu ja pääluottamusmies Vesa Immonen myöntää, että rakennustyömailla ei juuri maskeja käytetä.

– Se on pääsääntö, että töitä tehdään ilman kasvomaskia. Vaikka joitakin harvoja poikkeuksiakin on. Kun Turun sairaalatyömaalla joudutaan käymään sairaalan ”vanhalla puolella”, joka toimii täyttä päätä, niin silloin maski on välttämätön.

Immonen muistuttaa, että vuosikorjaukset ihmisten asunnoissa tehdään tiukasti maski päällä. Näin suojataan sekä asukkaita että työntekijöitä.

– Hartela on hommannut henkilökunnalle kertakäyttömaskeja, joita on tarkoitus käyttää työmatkoilla joukkoliikenteessä. Pari kangasmaskia on annettu vapaa-ajan käyttöön.

Immosen tietojen mukaan firman työmailla on syksyn aikana havaittu pari koronavirustartuntaa. Kumpikin on saatu todennäköisesti vapaa-ajalla.

– Meillä on kahvitauot porrastettu, ettei kopissa istu samaan aikaan liikaa väkeä. Taukotilojen tuuletusta on lisätty ja siivousta tehostettu. Jopa tuoleja on kopista vähennetty, ettei eväitä syödä ahtaudessa.

Tehtaalla ei suojaimia näy

Entä millainen on tilanne rakennustuotetehtaalla? Kysymykseen vastaa Juuassa sijaitsevan Nunna Uuni Oy:n pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Heli Salo.

– Meillä ei tarvitse käyttää maskia, eikä niitä tuotannossa juuri näe. Tehdashallissa on aika väljää, joten lähikontaktia ei paljon synny. Tavaraa tuovat ja vievät rekkakuskit näyttävät pitävän suojaimia kasvoillaan, kun käyvät hakemassa konttorista papereita.

Salo kertoo, että tehtaalla on töihin tulo ja töistä lähtö porrastettu. Yhdet tulevat varttia aikaisemmin kuin toiset. Näin vältetään lähikontakteja. Ruokailutiloissa istutaan yhden hengen pöydissä ja syömässä käydään vuorotellen.

– Töissä en käytä maskia, mutta kauppaan menen nykyään maskissa, vaikka meillä Itä-Suomessa tartuntamäärät ovatkin pysyneet maltillisina.

Viereen osunut

Maalaus Vesa Oy:n pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jorma Koskinen on säästynyt koronatartunnalta, vaikka viereen on osunut.

– Työkaveri ja pomo ovat sairastuneet. Ja vaimo oli karanteenissa, mutta hän ei sitten kuitenkaan sairastunut.

Maalarit käyttävät hiontatöissä hengityssuojaimia ja ruiskumaalauksessa heillä on raitisilmamaski, mutta koronamaskiin he eivät ole turvautuneet.

– Me teemme töitä aika paljon ylhäisessä yksinäisyydessä. Yleensä tartuntaetäisyydellä ei ole ketään, Koskinen perustelee.

– Työmaalla kyllä putkimiehillä ja sähkömiehillä on näkynyt maskeja, mutta ei meillä maalareilla. Paitsi uzbekistanilainen maalari tuli töihin maskissa, kun hän oli pitänyt sitä bussissa. Päästyään työmaalle hän otti sen kiireesti pois.

Vierailijat käyttävät

YIT:n valtakunnalliselle talonrakennuksen pääluottamusmiehelle Jussi Sakarille hengityksensuojain on tuttu juttu. Hänen toimenkuvaansa kuuluu kiertää ahkerasti firman työmaita.

– Minulla tämä on kasvoilla aina kun menen työmaalle. Meillä on sellainen käytäntö, että kaikki, jotka eivät kuulu kohteen vakituiseen väkeen, pitävät maskia. Vakituisten ei tarvitse pitää.

– Toisaalta, jos työmaan henkilöstö menee käymään konttorilla, niin ei muuta kuin maski naamalle.

Sakarin mielestä hengityksensuojaimen käyttö ei ole aivan ongelmatonta.

– Suojalasit menevät huuruun kun hengitys nousee lasien pinnalle. Olen kyllä kuullut jostain suihkeesta, jolla suojalasit voisi käsitellä, mutta minulla ei ole ollut sellaista vielä käytössä. Kun rakentaja menee jatkuvasti sisään ja ulos, ei suojalasien huurtumista voi välttää. Työnteko muuttuu silloin käytännössä mahdottomaksi.

– Työnantaja hommasi kaikille 10 maskin aloituspakkauksen työmatkaliikennettä varten, mutta niiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos työtehtävissä tarvitsee maskia, työnantaja tietysti maksaa ne.

Teksti ja kuvat: Esa Tuominen