Ei hätäilyä eikä säätöä

Turun tuomiokirkossa alkoi tänä vuonna mittava peruskorjaus, jossa uusitaan muun muassa 1970-luvulta peräisin oleva talotekniikka, parannetaan esteettömyyttä ja rakennetaan jopa jotain ihan uutta. Remonttiaikataulun mukaan valmista pitäisi olla 2.12.2028 mennessä, jolloin Tuomiokirkko otetaan adventin myötä juhlavasti uudelleen käyttöön. Turku viettää samana vuonna 800-vuotisjuhliaan.

Projektia vetää NCC.

– Tällä työmaalla ei pidä mennä tekemään mitään omin nokkineen, vaan kaikki on tehtävä ajatuksella. Se on oikeastaan aika samanlainen perusajatus kuin työturvallisuudessa, mieti ennen kuin teet, työmaalla työskentelevä NCC Länsi-Suomen alueen työturvallisuusvaltuutettu Markku Rintala kertoo.

Tällaisella työmaalla ei tehdä urakkaa vaan tuntitöitä. Työt on voitava miettiä rauhassa. Esimerkiksi tällä hetkellä Rintala on rakentanut kuljetuslaatikoita kirkon arvokkaille lattialaatoille, jotka pitää irrottaa, jotta lattian alla kulkeviin talotekniikkarailoihin päästään käsiksi.

Työmaan vavhuus on tällä hetkellä 30–40 hengen välillä. NCC:n omaa väkeä on kymmenkunta, kunhan kaikki palaavat lomilta.

– Tällaisissa korjaushankkeissa on hyvä olla omaa väkeä. Silloin tiedetään ja tunnistetaan, minkälaisia nämä kaverit ovat. Kohteessa, jossa maltti on valttia, tarvitaan omanlaisensa tekijät, Rintala miettii.

Rintalalle Tuomiokirkokko on tärkeä paikka.

– Kirkolla on omanlaisensa merkitys itselleni. Tyttäreni on kastettu Tuomiokirkossa ja täällä olen ollut monien kaverien häissä ja heidän lastensa konfirmaatioissa, Rintala muistelee.        

– Kyllä tämä työmaa herättää tunteita. On aika etuoikeutettu olo, kun työmaa näkyy jo tuolta Tampereen tien varrelta, kun ajaa töihin ja kotiin, työmaan vastaava työnjohtaja Jussi Hernberg sanoo.

Hernbergiä komppaa myös hankkeen työpäällikkö Jari Piili.

– Kaikki apu tarvitaan ja taivaan isältäkin, joten pyysimme tänne papin siunaamaan työmaamme. On muuten ensimmäinen työmaa minun työurallani, joka siunattiin, Piili kertoo.

Suojaaminen poikkeuksellista

Lähes jokainen pinta kirkossa vaatii huolellista suojaamista. Suojaustyötä on tehty jo 3 kuukautta ja lisää tehdään koko ajan.

– Huhti–toukokuussa aloitettiin muun muassa sen selvittäminen, mitä peruskorjauksen aikana pitää suojata ja miten. Museovirastolle piti tehdä suojaussuunnitelma, jonka jälkeen rakensimme suojausmallit, jotka Museovirasto tarkisti ja hyväksyi, Jussi Hernberg kuvaa poikkeuksellista prosessia.

– Suojaamista on todella paljon, eikä mitään saa kiinnittää mihinkään. Seiniin ei saa ruuvata, liimata eikä naulata mitään. Kaikki on tehtävä kiilaamalla ja painoja käyttämällä. Seinät eivät ole suoria, löytyy kaarta ja niin edelleen. Suojaaminen on yksi isoimmista työsuoritteista tällä työmaalla, Hernberg jatkaa.

Markku Rintala kertoo, että esimerkiksi kaikki lattiat tehdään kolmikerrossuojauksella.

– Jossain tavallisessa kohteessa heitettäisiin laminaatin päälle itseliimautuvaa pahvia.

Jokainen työvaihe pitää hyväksyttää Museovirastolla.

– Syksyllä he alkavat käydä työmaalla 2 viikon välein. Jokainen pienikin työ mitä tehdään, pitää hyväksyttää heillä, niistä tehdään tarkat muistiot valokuvin ja kuvaillaan jopa se, minkälaisia työkaluja työssä on käytetty, Hernberg kertoo.

Oma lukunsa sekä suojauksen että työmaan toiminnan kannalta ovat sekä kirkkoon että kirkkomäelle haudatut turkulaiset. Vainajia on kohdeltava kunnioittavasti.

– Isossa kuvassa tiedetään, että alueelle on haudattu tuhansia ihmisiä. Nytkin lattian alta löytyi vanha särkynyt hautakivi, jonka arkeologit ensin tutkivat. Sitten sovitaan seurakunnan ja museoviraston kanssa, jätetäänkö se tämmöisenä lattian alle, suojataanko, vai kuljetetaanko pois, Hernberg sanoo.

Muutenkin on tullut hiukan yllätyksenä, minkä verran jo nyt vanhoja turkulaisia on jouduttu nostamaan lattian alta. Määrä on jo kivunnut 50:een. Haudataanko heidät uudelleen vai mitä tapahtuu?

– Seurakunta tietenkin hoitaa ja tiedottaa meitä, että miten se menee, Hernberg kertoo.

Omanlaiset riskinsä

Markku Rintalan mukaan suurin työturvallisuusriski kirkkotyömaalla liittyy korkealla työskentelyyn.

– Täällä tehdään työtä todella korkeilla telineillä (toim. huom. kirkon sisällä on jo tällä hetkellä rakennustelineitä, jotka ovat korkeampia kuin peruskerrostalo) Kaikki pitää perehdyttää huolellisesti korkealla työskentelyyn. Jokaisen pitää ymmärtää, että siellä on oikeasti paljon vaaranpaikkoja, vaikka telineissä on tukevat kaiteet ja ne ovat kunnossa, Rintala sanoo.

Toinen riski koskee pölyä, jota muodostuu aina remonttityömaalla.

– Pölynhallinta on hoidettu täällä hyvin, joten se on aika pieni riski, Rintala jatkaa.

Vaikka kirkon pintoihin ei saakaan kiinnittää mitään, on sinne silti pystytty tekemään osastointia.

– Sivukappelit on pystytty osastoimaan, kun ne on kiilattu riittävän hyvin. Niissä on alipaineistimet, tai siis tässä tapauksessa, kun estetään pölyn kulkeutumista niihin osastoihin, ne toimivat ylipaineistimina, Jussi Hernberg kertoo.

Osastoissa on painemittarit, joilla pystytään seuraamaan, kuinka ylipaineistus pitää.

– Kyllä ne saadaan toimimaan, mutta aikaa ja vaivaa se vaatii, Hernberg jatkaa.

Työmaan muut isoimmat riskit ovat ilkivalta ja varkaudet sekä paloriskit.

– Kirkkotyömaalla on poikkeuksellinen iso varkaus- ja vahingoittamisriski. Täällä on nyt aidat ympärillä ja kameravalvonta. Eikä se ei ole mikään tavallinen kameravalvonta, jossa aamulla katsotaan, onko vahinko tapahtunut, vaan siellä on jatkuvasti vartija, Jari Piili kertoo.

Suuri osa kirkon useista ovista on teljetty sisältäpäin kokonaan, ja niihin oviin, joita käytetään, on asennettu teräskontit eteen. Niiden läpi kuljetaan ja ne saadaan teljettyä tiiviisti yön ajaksi.

– Tuonne ei saa päästä kukaan sekopää rikkomaan paikkoja, Piili sanoo.

Onko uteliaita kaupunkilaisia tai turisteja pyrkinyt alueelle?

– Joka päivä tuohon ulkopuolelle ajaa turistibussi, vaikka he eivät pääsekään sisälle kirkkoon. Kirkko on aidattu verkkoaidalla, jotta ihmiset näkevät kirkon, vaikka eivät pääse lähemmäs. Haluttiin, että kirkko ei katoa remontin ajaksi, sillä se on tosi monille tärkeä paikka, sekä historiallisen että uskonnollisen merkityksensä takia, Piili sanoo.

Myös paloturvallisuuden kanssa on oltava tarkkana.

– Paloturvallisuusjärjestelmää ei saa heikentää ja sprinklerien on oltava koko ajan päällä. 168 paloilmaisinta pitää korvata väliaikaisilla laitteilla. Paloturvallisuusjärjestelmällä on koko ajan suora yhteys häkeen, Hernberg kertoo.