Kesätöiden tarjonta rakennusalalla jatkui hyvin heikkona myös kesällä 2026

Suuret rakennusyhtiöt palkkasivat tänä kesänä vain vähän kesäharjoittelijoita rakennustyömaille ja muihin työntekijätehtäviin. Suurin yritys YIT pystyi tarjoamaan töitä 30 ammattikouluharjoittelijalle ja suunnilleen yhtä monelle korkeakouluharjoittelijalle suorittavan tason tehtävissä. Ja nyt puhutaan kuitenkin koko Suomesta.

Muissa haastatelluissa yrityksissä määrät olivat sitäkin vähäisempiä. Tähän juttuun osallistuivat YIT:n lisäksi Skanska, NCC, Peab ja Hartela.

Hakemuksia yritykset saivat sadoista reilusti yli tuhanteen.

Se tarkoittaa, että tänä kesänä työtä rakennusalalla heltisi vain harvoille ja valituille. Esimerkiksi NCC:llä hakijoita oli 1250, ja työmaille palkattiin 55 kesäharjoittelijaa, joista 15 työntekijätehtäviin.

Työnantajat kertoivat painottaneensa palkkauksessa asennetta ja halua oppia uutta, mutta toki myös opinto- ja työtaustalla oli merkitystä. Aiempi kokemus samasta yhtiöstä oli osassa paikoista plussaa.

Kesätyöpaikkoja löytyi lähinnä isoista kaupungeista: pääkaupunkiseudulta, Turusta, Tampereelta, Oulusta ja Lahdesta; asfalttityömailta sentään ympäri Suomen.

Menossa 4. vaikea vuosi

Rakennusalan suhdannetilanne on pysynyt heikkona jo neljä vuotta peräjälkeen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 venyi pitkäksi sodaksi, ja vuosi sen jälkeen rakennusala huomasi olevansa pysähdyksissä. Erityisesti asuntorakentaminen on sakannut, kun raaka-aineiden hinnat sekä korot lähtivät nousuun, eivätkä läheskään kaikki aiemmin rakennetut asunnotkaan olleet menneet vielä kaupaksi. 

– Ovatko ne oikeassa paikassa ja oikeanlaisia? Muuttoliikkeen takia niitä tarvittaisiin nyt aika paljonkin, mutta asuntorakentaminen ei ennusteiden mukaan ole vieläkään lähdössä kasvuun, Peabin henkilöstöjohtaja Anne-Mari Mäkinen pohtii.

Myös tuettujen asuntojen rakentaminen meni jäihin, koska niihin liittyvät määrärahat romahtivat. Esimerkiksi uusia asumisoikeusasuntoja ei enää rakenneta.

Rakennusalan suhdanneryhmän keväällä julkaistun suhdannekatsauksen mukaan asuntorakentaminen laahaa yhä, kun taas toimitilarakentaminen piristynee tänä vuonna datakeskuksiin ja puolustushankkeisiin liittyvän rakentamisen myötä.

Ilmassa on siis joitakin merkkejä käänteestä parempaan. Rakennusalan kannattavuus elpyy, ja teollisuuden investointien ennustetaan kasvavan tänä vuonna. Samoin rakennusalan työllisyyden ennakoidaan hieman kasvavan kuluvana vuonna ja jatkavan kasvuaan alan kehitystä myötäillen.

Mitään huikeita lukuja ei silti ole odotettavissa: tämän vuoden ennustettu rakennusalan kasvu tarkoittaa raportin mukaan lähinnä viime vuoden puolentoista prosentin laskun umpeen kuromista.

Miten pidetään nuoret alalla?

Mitä pitkään jatkunut alamäki tarkoittaa työntekijöille? Miten esimerkiksi nuoret saadaan pysymään alalla, kun kuluvakaan kesä ei tuonut kaivattua muutosta työtilanteeseen?

Maija Kauppinen NCC:n henkilöstöosastolta sanoo, että rakennusala on suhdanneherkkä, joten sama teema nousee esiin toistuvasti. 

– Tässä mielessä huoli on läsnä mutta ei uusi. Koen kuitenkin, että alan toimijat ovat tässä suhteessa varsin hereillä. Sekä yritykset että oppilaitokset etsivät jatkuvasti keinoja varmistaa osaajapolkujen jatkuvuus myös hiljaisempina aikoina.

Myös Peabin henkilöstöjohtaja pitää tilannetta huolestuttavana.

– On aito, oikea huoli, että menetetään yksi sukupolvi, kun alaan ei pääse tutustumaan eikä kiinnostus herää, Anne-Mari Mäkinen toteaa. 

Hartelan HR-kehityspäällikkö Henna-Riikka Saarenpää vahvistaa, että työmaita ei ole käynnissä yhtä paljon kuin aiempina vuosina. Erityisesti asuntohankkeita on käynnistynyt vähän. Toimitilapuolella ja yhteistoiminnallisissa hankkeissa tilanne on hieman parempi.

– Kesätyöntekijän näkökulmasta kilpailu paikoista voi olla kovaa, erityisesti ilman aiempaa kokemusta. Toisaalta niille, joilla on jo jonkin verran alan osaamista tai koulutusta, työllistymismahdollisuudet ovat edelleen kohtuulliset.

Myös Thomas Finell YIT:n rekrytoinnista jakaa huolen nuorten kiinnittymisestä alalle mutta sanoo, ettei kesäharjoittelijoita voi palkata, ellei heille ole riittävästi tekemistä.

– Tahtotila on ottaa niin paljon harjoittelijoita kuin mahdollista. Mutta haluamme varmistaa, että kokemus on kaikille hyvä, eli on oltava mielekästä tekemistä ja riittävästi ohjaajia.

Hän kertoo, että yhtiön harjoitteluohjelma on tärkeä kanava saada taloon tulevia osaajia. Se on käynnissä vuodesta toiseen suhdanteista riippumatta.

– Lisäksi painimme sen kanssa, että pystyisimme tarjoamaan paikkoja sekä korkeakouluharjoittelijoille että ammattikoulupuolelta tuleville.

Ammattikouluharjoittelijat ja heidän vakinaistamisensa on ollut YIT:lle yksi tärkeimmistä rekrytointikanavista. Yhtiö on pyrkinyt siten varmistamaan, että osaajia riittää myös tulevaisuudessa.

Skanska palkkasi viime vuotta enemmän

Peabilla eniten ihmisiä pystyttiin palkkaamaan asfalttitöihin, joissa työllisyystilanne on tavanomainen. Lisäksi teollisuuden puolen töihin betoniasemille, murska-asemille ja nostureihin palkattiin noin 20 kesätyöntekijää. Rakennuspuolelle työntekijätason kesätöihin pääsi kymmenen.

Henkilöstöjohtaja Mäkinen toteaa, että talonrakennuspuolella monen vuoden alamäki näkyy valitettavalla tavalla. On jouduttu irtisanomaan ja lomauttamaan myös vakituista henkilöstöä. Korjausrakentamista on, mutta uusia taloja rakennetaan vain vähän.

Hyvin vähän rakennushankkeita on kesärekrytointien valossa muillakin yhtiöillä. Ainoastaan Skanska sanoo tilanteen hieman parantuneen viime vuodesta, kun kaikilla muilla paikkoja oli tarjolla saman verran tai vähemmän kuin viime kesänä.

Henkilöstöjohtaja Nina Jankola-Väntäri kertoo, että Skanska palkkasi tänä kesänä noin 30 harjoittelijaa. Luku sisältää sekä ammattikoulutaustaiset harjoittelijat että korkeakoulujen haalariharjoittelijat.

– Meillä oli tänä vuonna haut infrarakentamisen ja talonrakennuksen kesätöihin, Skanska Oppiva -harjoitteluohelmaan sekä muutama muu haku korkeakouluharjoittelijoille.

Tulevaisuus on arvoitus

Tulevaisuuteen kenelläkään ei taida olla kristallipalloa. Asuntorakentaminen sakkaa, mutta toimitilapuolella ja datakeskuksissa voi olla potentiaalia. Korjausrakentamisessa kaikki riippuu valtion ja kuntien varoista. Ala on suhdanneherkkä. 

Maija Kauppinen NCC:ltä pohtii, että vaikka nykytilanne on nuorille haastava, kysynnän elpyessä osaajien tarve todennäköisesti kasvaa nopeasti. Tosin hän ei vielä uskalla ennustaa, milloin se tapahtuu.

– On hyvä huomioida, että vaikka rakennusalalla on ollut viime vuosina haasteita, ala on edelleen merkittävä työllistäjä, hän muistuttaa.