Pienet asiat paranevat vuosi vuodelta
Betoniteollisuuden vuoden 2026 työturvallisuuskilpailussa kisaa taas 3 kovaa tehdasta.
Rakennusliiton jäsenlehti
12.6.2026
Betoniteollisuuden vuoden 2026 työturvallisuuskilpailussa kisaa taas 3 kovaa tehdasta.
Rakentajan päätoimittaja osallistui tänäkin vuonna betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailun voittajan valitsemiseen 3 finalistin joukosta. Voittaja paljastetaan elokuussa Betoniteollisuuden kesäkokouksessa, mutta nyt esitellään kilpailun kolme finalistia.
Betoniteollisuuden tehtaat ovat jo kisanneet kolmessa eri sarjassa; valmisbetonitehtaat, betonituotetehtaat ja elementtitehtaat. Finalisteista jokainen on oman sarjansa voittaja. Finalistit ovat käymisjärjestyksessä VB Ruskon Betoni Etelä Oy:n Kivenlahden valmisbetonitehdas Espoossa, Ruduksen Orimattilan betonituotetehdas sekä Ruduksen Suonenjoen elementtitehdas. Ruduksella on siis jo 2 osakilpailun voittoa plakkarissa.

Ruskon betonin valmisbetonitehdas on hieno, melko uusi tehdasalue Kivenlahden teollisuusalueella Espoossa. Vuodesta 2008 toiminnassa olevassa tehtaassa on 3 vakituista työntekijää ja neljäs vaihtelee työpaikkaa eri betonitehtaiden välillä.
Tyypillisimpiä riskejä betonitehtaalla ovat liukastuminen ja kaatuminen.
– Tehtaan liikenne on kyllä hyvin hallussa, kun kaikki käyttävät heijastinvaatteita ja työstä 80–90 prosenttia on kuitenkin valvomotyötä. Äkillinen poikkeustilanne tehtaan toiminnassa olisi toki eri asia, Ruskon betonin turvallisuuspäällikkö Jarno Laine sanoo.
Sairaslomaan johtavia tapaturmia seurataan tarkasti.
– Niitä on saatu selvästi vähentymään vuosien aikana. Viime vuonna niitä oli enää 7 kappaletta koko yrityksen tuotetehtailla, Laine sanoo.
Liukkaudentorjunta on tällä tehtaalla kaikkien vastuulla. Myös siisteyteen ja järjestykseen kiinnitetään paljon huomiota.
– Ne ovat kaiken hyvän perusta. Täällä on hyvä porukkahenki ja kynnys ilmoittaa asioista on matalalla. Asioista pitää pystyä keskustelemaan, tehtaan tuotantopäällikkö Juha Glad kertoo.
Minkälaiseen työturvallisuusasiaan Glad haluaisi seuraavaksi investoida, jos hän saisi vapaat kädet?
– Autojen pesupaikkaa voisi parantaa siten, että kaikki tilat olisivat lämpimässä. Nyt kun talvella tehdään autojen pesua, siellä on riesana liukkaat portaat ja jäähtyvä vesi. Liikennettä on paljon ja ovet ovat auki, joten tilat pääsevät kylmenemään.
Toinen asia, johon Glad toivoisi ratkaisua, on kuitusäkkien avaaminen, sillä valmistajan systeemi ei ole osoittautunut toimivaksi.

– Ihmiset avaavat niitä eri tavalla, puukolla tai esimerkiksi rälläkällä kun säkki on nostimessa. He eivät seiso nostimen alla, mutta lähellä sitä. Koskaan ei ole sattunut mitään, mutta systeemiä voisi kehittää.
Työntekijöistä pidetään selvästi hyvää huolta tehtaalla. Sosiaalitilat ovat avarat ja niissä on jäähdytys. Myöskään aliurakoitsijoita eli kuljettajia ei ole jätetty tyhjän päälle, heillä on omat sosiaalitilansa. Pölyisiä työvaatteita ei viedä kotiin, vaan tiloissa hurraa pesukone niitä varten.
Koska valvomotyö on pitkälti istumista, kaikille halukkaille on hankittu sähköpöydät. Monelle on myös hankittu niin sanottu pelituoli (tietokone- ja konsolipelaajien suosimia teknisiä tuoleja).
– Ne ovat hyviä ja hinnaltaan järkeviä, Glad sanoo.

Ruduksen Orimattilan betonituotetehdas käynnistyi yli 35 vuotta sitten. Muun muassa maisemakiviä tuottavalla tehtaalla työskentelee 6 työntekijää, 1 ylempi toimihenkilö ja 3 ulkopuolisen urakoitsijan työntekijää lastauksessa.
Tehtaalla valmistetaan muun muassa vähähiilistä cevo-pihakiveä. Tehdaspäällikkö Jarno Vartiaisen mukaan se tuo uudenlaista mietittävää työturvallisuuteen.
– Kun on jo opittu suojaamaan ja suojautumaan pölyltä, melulta ja tärinältä, tuo vähähiilinen betoni uudenlaisia riskejä; niissä sementti on korvattu muilla tuotteilla, jolloin henkilönsuojaaminen tulee entistä tärkeämmäksi. Nämä ovat uusia kemikaaleja tuotannossa, ja on mietittävä, mikä suojautumisen aste riittää, Vartiainen sanoo.
Muuten isoimmat riskit tehtaalla ovat tuttuja: konevoimasta erottaminen sekä liikenne ulkoalueella, kun raskasta liikennettä pörrää yli tuhannen rekan verran kesässä alueella trukkien ja henkilöautoliikenteen kanssa samaan aikaan.
Tehtaalla on kuitenkin esimerkiksi liikenne mietitty todella tarkkaan. Jalankulkureitit on merkattu selkeästi ja liikenne on tiukasti ohjeistettua. Turvallisuusajattelusta kertonee sekin, että tehdaspäällikkö paimentaa tuomaristoa kuin esikoululaisia vierailulla.
– Laitteiden huoltotöissä ja korkealla työskentelyssä on omat riskinsä. Siksi kaikilla työntekijöillä on omat valjaat, Vartiainen sanoo.

Kaikilla työntekijöillä on myös oma turvavälinekaappinsa, jossa henkilökohtaiset valjaat ja moottorimaskit säilytetään. Sosiaalitiloissa on erilliset kaapit siviili- ja työvaatteille, suihkut ja sauna.
Tehtaalla pidetään joka torstai-iltapäivä henkilöstön kesken palaveri, jossa käydään ensimmäisenä läpi turvallisuusasiat. Kerran kuukaudessa järjestetään Ruduksen oma vastuullisuuspäivä, jolloin kuukauden aikana kertyneet turvallisuushuomiot käydään läpi.
– Henkilöstö tekee turvallisuushavaintoja, mutta kirjaamisessa on haasteita. Ne annetaan esihenkilölle kirjattavaksi, Vartiainen sanoo.
Viimeisin sairauspoissaoloon liittyvä tapaturma tapahtui tehtaalla vuonna 2014.

Tehtaan työsuojeluvaltuutettu Pasi Kareinen tuli taloon vuonna 2007.
– Aika vähän luottamushenkilön velvollisuuksiin menee aikaa, täällä on lähtökohtaisesti asiat niin hyvin, Rahikainen sanoo.
Rahikaisen mukaan pienessä porukassa kaikki katsovat toistensa perään ja jos epäkohtia on esimerkiksi työturvallisuudessa, niistä on helppo puhua. Isoimpana turvallisuusriskinä Rahikainen pitää tehtaan pihassa ajavia ulkopuolisia kuskeja.
– Heillä ei aina ole ohjeet kunnossa, autoja ajaa vääristä suunnista meidän ohjeistuksestamme huolimatta. Turvallisuus vaatii pelisilmää ymmärtää, että vaikka itse osaisi toimia oikein, kaikki eivät välttämättä osaa.
Tehtaan 6 työntekijää tekee kiertäviä työtehtäviä. Kaikki tekevät ja osaavat kaikkea.
– Olisi todella leipäännyttävää, jos tekisi joka päivä samaa tehtävää, Kareinen miettii.
Jos tehdaspäällikkö saisi innovoida seuraavaa työturvallisuusparannusta, mikä se olisi?
– Se liittyisi bitumin pitämiseen (bitumia käytetään liimattavissa reunakivissä) tasalämpöisenä. Siinä prosessissa on häiriöitä, ja sen parantaminen parantaisi sekä turvallisuutta että tehokkuutta. Nykyään laitteeseen tulee tukoksia ja sitä joudutaan rassaamaan aina välillä.

Ruduksen Suonenjoen porraselementtitehtaalla työskentelee kolmisenkymmentä henkilöä, eli se on kohteistamme suurin. Tavaraa lähtee tehtaalta eniten pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereelle.
– Teemme nyt aika pienellä porukalla verrattuna parhaimpiin vuosiin, tehdaspäällikkö Tommi Räsänen sanoo.
Tehtaalla on viimeksi ollut sairauslomaan johtanut tapaturma yli 5 000 päivää siten. Räsäsen mukaan sen takana on 20 vuoden kova työ työturvallisuuden eteen.
– Täydellistä ei ole tietenkään, mutta paljon on tehty.
Tehtaan riskit liittyvät trukkeihin, korkealla työskentelyyn ja jonkin verran nostojen ergonomiaan.
– Vielä on joitain käsinostoja, mutta meillä on käytössä apuvälineitä.
Pölyä tehtaalla muodostuu erityisesti hiontavaiheessa, siksi iso osa hionnasta tehdään veden kanssa. Silti jokin tuote voi joskus tupsauttaa pölyä halliin.

– Viimeistelyssä on jonkin verran kuivahiontaa. Tila on rajattu lamelliverhoilla ja tilassa on pölynpoisto. Hiojat käyttävät moottorimaskeja ja tilassa imuroidaan ja pestään lattioita. Hionnan jälkeen kestää noin 20 minuuttia, että ilma on hengityskelpoista.
Jokaisella on oma muovilaatikko, jossa esimerkiksi hengityssuojaimia säilytetään.
– Joskus 10 vuotta sitten niitä vielä säilytettiin miten sattuu, Räsänen kertoo.

Tehtaan työsuojeluvaltuutettu Jari Jalkanen on ollut tehtaalla töissä 25 vuotta ja hänellä on meneillään 7. vuosi työsuojeluvaltuutettuna.
– Täällä on työturvallisuus hyvällä mallilla. Yli 20 vuotta sitten oli vielä aika erilaista; ei ollut kypäriä, viiltosuojahanskoja eikä turvakenkiä. Nykyään myös pitkähihaiset paidat ovat pakollisia, Jalkanen kertoo.
Jalkanen pitää tärkeänä asiana sitä, että tehtaan työturvallisuussäännöt ovat tarkat ja selkeät.
– En joudu hirveästi huomauttelemaan kenellekään, mutta työntekijät kyllä huomauttelevat toisilleen, jos jotain tulee. Työturvallisuuskulttuuri on jo pitkällä, hän sanoo.
Räsänen komppaa Jalkasta.
– Ero jopa 10 vuoden takaiseen on selvä, työturvallisuudesta keskustellaan porukan kanssa ja turvallisuustietoisuus on kasvanut. Meillä on vaativa henkilöstö, jos jotain ei noudateta, palautetta tulee välittömästi.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten
Millä tavalla hyvin hoidettujen tehtaiden välille saadaan riittävästi eroja, jotta voittaja erottuu joukosta?
– Kierroksilla havainnoidaan esimerkiksi kulkureittejä, konevoimasta erottamista, pölynhallintaa ja tänä vuonna kiinnitimme erityisesti huomiota yleiseen siisteyteen ja järjestykseen. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Tärkeää on se, miten kokonaisvaltaisesti työturvallisuutta kehitetään ja siihen suhtaudutaan ja innovoidaanko uusia tapoja parantaa sitä, tuomariston puheenjohtaja Jussi Mattila kertoo.
Kilpailussa olevan kolmen tehtaan osalta eroja syntyi muun muassa liikenteenohjauksen osalta. Millä tavalla raskas liikenne ja kevyt liikenne on eroteltu toisistaan, kuinka selkeästi eri ajoreitit on suunniteltu ja millä tavalla jalankulku on tehty turvalliseksi?
Pölynhallinnassakin syntyy eroja; toisissa paikoissa se on viety pidemmälle kuin toisissa, mutta tuomaristo ei tarkastellut vain näkyvää pölyä; jos pöly narskuu hampaissa ja tuntuu silmissä, hengitysilmassa on pölyä toimenpiteistä huolimatta.
Myös siisteys ja järjestys eroaa tehtaalta toiselle. Jossain on lakaistu pöytien alle kasoja, toisaalla epämääräisiä tavarakasoja on potkittu sivummalle.
Silti näillä kaikilla kolmella tehtaalla työturvallisuuden kokonaisuus oli hyvin hallittu ja mietitty. Erot syntyvät sävyistä.
Työpaikalla
12.6.2026
Kolumni
12.6.2026
Yhteiskunta
12.6.2026
Talous
13.2.2026
Laki
9.6.2023
Yleinen
15.8.2025