Kiilautuminen hississä voi tappaa jäteastiaa kuljetettaessa
Riski koskee erityisesti kerrostalojen saneerauksia tekeviä rakennustyöntekijöitä.
Pyörillä varustetun jäteastian kuljettamiseen hississä liittyy kiilautumisvaara. Vaara koskee hissejä, joiden korissa ei ole ovea, jolloin kuilun seinä ja kerrostasojen ovet ovat hissimatkustajan kosketeltavissa.
Vuosituhannen vaihteessa hisseihin liittyvissä kiilautumistapaturmissa kuoli yhteensä 4 henkilöä lyhyen ajan sisällä. Asia pantiin huolestuneena merkille muun muassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa. Tukes, hissialan yritykset ja hissien haltijoita edustavat järjestöt toteuttivat yhteistyössä varoitustarrakampanjan, jolloin korinovettomiin hisseihin lisättiin kiilautumisvaarasta ilmoittava tarra.
– 15 vuoteen ei sen jälkeen tapahtunut yhtäkään kuolemaan johtanutta kiilautumistapaturmaa, kunnes vuonna 2018 tapahtui yksi ja viime vuonna yksi. Pelkonamme on, että vaara on unohdettu, johtava asiantuntija Antti Savola Tukesista kertoo.
Molemmat kuolemaan johtaneet tapaturmat sattuivat rakennusten saneeraustyömailla.
Salamannopea tapahtuma
Kun kerroksista tuodaan jätettä astioissa alas joko purkamisen tai rakentamisen aikana, jäteastia vedetään usein hissikoriin takaperin kävellen. Koska astia kuljetetaan kahden pyörän päällä kallistettuna, astian alareuna on ulompana kuin kansi. Kun kerrostason kääntöovi sulkeutuu ja hissikori alkaa liikkua alaspäin, kallistettuna olevan jäteastian alareuna voi ottaa kiinni kerrostason oviaukon kynnykseen.
– Kun hissi on liikkunut alaspäin 10–20 senttimetriä, jäteastia nappaa kiinni muutaman millin kynnykseenkin, Savola muistuttaa.
Silloin jäteastia irtoaa hissikorin lattiasta, kääntyy poikittain ja voi puristaa henkilön jäteastian ja hissikorin takaseinän väliin. Tilanne tapahtuu nopeasti ja on hengenvaarallinen.
Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) saa tietoja hissitapaturmista, jotka ovat tapahtuneet työaikana tai työmatkalla. TVK:n rekisterin mukaan tällaisia hissitapaturmia tapahtuu vuosittain 100–130.
Remonteissa hissien seinät suojataan kovalevyllä. Jäävätkö kiilautumisesta varoittavat tarrat suojien alle?
– Ei saisi jäädä. Hissin käyttönappien, maksimikuorman, huoltoliikkeen yhteystietojen ja tarkastustarran lisäksi näkyville on jätettävä kiilautusmisvaarasta ilmoittava tarra, jos hissikorissa sellainen on, Savola sanoo.
Ahtaat 1960–1990-luvun hissit vaaran paikkana
Korin ovettomuus on tyypillinen ratkaisu 1960–1990-luvuilla valmistetuissa hisseissä. Näitä hissejä on edelleen käytössä noin 20 000. Suomen lainsäädäntö ei vaadi vaihtamaan hissejä turvallisempiin malleihin muun remontoinnin yhteydessä, vaan ne voidaan säilyttää rakentamisaikansa vaatimusten mukaisena.
– Hissejä kyllä modernisoidaan, mutta olemassa olevaan hissiin on vaikeaa lisätä ovea. Käytännössä koko hissikori pitäisi vaihtaa, jotta saadaan ovellinen ratkaisu. Usein hissin uudistaminen toteutetaan asentamalla vanhan hissin tilalle kokonaan uusi hissi, mutta kestää kuitenkin aikansa ennen kuin Suomen kaikki korinovettomat hissit on vaihdettu, Savola toteaa.
Turvallisin työtapa olisi kuljettaa jätteet omalla kyydillään. Mutta onko tämä realistista?
– Kyllä se olisi realistinen ja fiksu ratkaisu, että työntekijä laittaa jäteastian hissiin, lähettää sen liikkeelle ja tulee itse rappuset alas. Hissit ovat usein vain 1m x 1m eli hyvin ahtaita. Olisi kaikkein turvallisin ratkaisu kuljettaa jätteet erikseen, Savola sanoo.
