Yötyöt vaativat veronsa

Asfalttikallion levitysporukka aloitti työvuoronsa heinäkuisena iltana kello 21.

– Vehkeet olivat paikalla yhdeksältä ja 21.15 lähdettiin vetämään, levittäjän kuljettaja Jukka Kuvaja kertoo.

Yövuoron ensimmäisessä kohteessa asfaltoitiin Porvoonväylän ensimmäisestä Helsingin puoleisesta rampista vasenta kaistaa itään päin 1,4 kilometrin pätkä. Sen jälkeen oli vielä toinen kohde. Kuvaja arvioi, että asfalttia menee kyseisen vuoron aikana noin 1 200 tonnia. Tämä vuoro tehtiin yhden levittäjän voimin, mutta monesti ajetaan kahta konetta rinnakkain.

– Tämä on 4. kesä, kun olen tässä yöhelvetissä. Tänä vuonna en ole tehnyt yhtään päivävuoroa. Aamulla kello 6 täytyy ajoradan olla selvä, joten me rupeamme lopettelemaan kello 4:n maissa, Kuvaja harmittelee.

Kuvajan mukaan 6,24 euron yövuorolisä ei riitä korvaamaan yövuoron mukanaan tuomaa riesaa.

– Viikonloppurytmit ovat aivan sekaisin. Etenkin perheellisillä nukkumisrytmin kääntäminen on vaikeaa. Muut ovat hereillä, kun itse nukkuu ja päinvastoin.

Lohjalla asuva Kuvaja pystyy käymään töissä kotoa käsin, mikä on iso etu tilapäismajoitukseen verrattuna. Matkatyöt ovat tulleet liiankin tutuiksi työuran varrella.

Väyläviraston ja ELY-keskusten tilaamissa yöllisissä asfaltointitöissä ei voi myöskään tehdä ylitöitä aikarajoitteiden takia. Se näkyy ikävällä tavalla tilipussissa.

– Onneksi heinäkuun puolivälin jälkeen Lahden seudun asfaltoinnissa on myös päivävuoroja.

Kuvaja on tyytyväinen Asfalttikallion työntekijä. Selvistä asioista ei tarvitse vääntää kättä ja töitä on mukava tehdä, kun työkoneet ovat asiallisessa kunnossa.

– Tässä iässä ei enää kiinnosta remontin teko ennen seuraavaa työvuoroa, jotta pääsee levittämään, 41 vuotta asfalttitöitä tehnyt Kuvaja perustelee.

Kuvaja aloitti Lemminkäisellä vuonna 1984, sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa Valtatie Oy:ssä ja Destia/NCC:llä. Asfalttikallion leivissä Kuvaja on ollut firman alusta lähtien.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemät työttömyysturvan heikennykset osuvat erityisesti kausityöntekijöihin. Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen pullauttaa monet asfalttityöntekijät ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan piiristä muutaman vuoden sisällä.

– Tämä merkitsee ammattiliittojen alasajoa, Kuvaja ennustaa.

– Asfalttityöntekijöitä on vain reilut pari tuhatta, mutta on muitakin aloja, joilla tehdään kausitöitä.

Asfalttialalla on jo nyt työvoimapula. Työttömyysturvan puutteet voivat ohjata alaa harkitsevia muille aloille.

Palautuminen ottaa aikansa

Perämies Pasi Aaltosen mielestä kesän kiivastahtinen työrupeama tarvitsee pitemmän palautumisjakson talvella.

– Kun kesän ajan tekee yötöitä, menee pitkä aika ennen kuin palautuu normirytmiin kauden jälkeen.

Tähän asti Aaltonen on levännyt levityskauden loputtua maaliskuulle asti, jolloin on aloitettu työkoneiden keväthuolto.

Aaltonen on ollut 3 kautta nykyisessä levitysryhmässä. Asfalttihommiin Aaltonen päätyi isänsä matkassa, ensimmäinen vajaa asfaltointikausi oli vuonna 1992. Ainoastaan armeija on pätkinyt työuraa. Ensimmäinen työnantaja oli Lemminkäinen, sen jälkeen muun muassa Destia, YIT ja Peab. Asfalttikallion palkkalistoilla Aaltonen on jo toista kertaa.

– Aloitamme työt maanantai-iltana. Teemme 4 yövuoroa eli lopetamme perjantaina. Osa porukasta ajaa aamuyöstä kotiin, osa jää vielä nukkumaan ja lähtee vasta illalla.

Aaltonen on kotoisin Ruovedeltä eli kotimatkaa kertyy noin 250 kilometriä suuntaansa.

– Perjantai ei ole vapaapäivä, se menee nukkuessa harakoille. Viikonlopun aikana rytmi ei ehdi palautua.

Myös Aaltosta harmittavat ylitöiden vähäisyys ja yövuorolisän pienuus.

– Yövuorolisän korotus pitää ottaa esille seuraavissa tes-neuvotteluissa.

Harjoittelun kautta alalle

Asfalttimies Aleksi Böös on levitysryhmän tuorein ammattilainen. Harjoittelujakso ja koeaika on jo hoidettu.

– Kurssin jälkeen olen ollut 4 viikkoa töissä, Böös kertoo.

Työkohteiden erot ovat jo tulleet tutuiksi

– Näissä ely-keskusten töissä ei ole niin paljon lapioimista kuin pihojen asfaltoinnissa, Böös vertaa.

Kuvaja on syyllinen siihen, että Böös tuli lähteneeksi asfalttiporukkaan. Aikaisempaa työkokemusta Böösillä on rakentamisesta ja IT-alalta.

– Aion jäädä alalle. Vaikka täällä tehdään pitkää päivää ja yötöitä, tämä on ihan mukavaa hommaa.

Törmäysauto on tarpeellinen

Kuvaja toivoo, että tiellä liikkuvat pudottavat nopeuttaan tietyömaan kohdalla. Levitysryhmälle on tällä kaudella tullut jo yksi osuma törmäysautoon. Kuljettaja oli ajanut reilua ylinopeutta päin törmäyksenvaimenninta. Tapahtumasta selvittiin säikähdyksellä ja auton romuttumisella.

– On hyvä, että törmäysauto on tullut pakolliseksi tietöissä, Kuvaja sanoo.

– Muutama vuosi takaperin meillä oli aidasta tehty šikaani työmaan alussa. Humalainen kuljettaja veti vauhdilla siihen ja siitä kuorma-auton kylkeen. Kuljettajalle ei käynyt kuinkaan ja auto meni lunastukseen. Romua oli kuin Raatteen tiellä.