Rakennusliiton jäsenlehti
Työntekijöiden lakisääsääteiset terveystarkastukset tähtäävät siihen, että työntekijät pysyvät terveinä ja työkykyisinä. Samalla työnantaja saa tietää, ovatko työntekijät terveytensä puolesta töihinsä soveltuvia.
Tero Huttunen on työskennellyt Rakennusliike Konttinen Oy:ssä Kuopiossa keväästä 2023 alkaen. Silloin, kun hän aloitti työpaikassaan, hän kävi terveystarkastuksessa. Lakisääteisiin terveystarkastuksiin, eli terveystarkastuksiin, jotka työnantajan on vähintään mahdollistettava työntekijöille, kuuluvat paitsi tarkastus työhön tullessa, myös määräajoin tehtävät terveystarkastukset. Huttunen tietää saavansa kutsun terveystarkastukseen seuraavan kerran vuonna 2026. Oikeastaan hän odottaa sitä jo.
– Ilman muuta käytän hyödyksi tuommoista etua. Täytin juuri 40 vuotta, joten on kiva käydä tarkastuttamassa näkö ja kuulo.
Huttunen on ammatiltaan talonrakentaja. Hän valmistui vuonna 2008 ja on ollut töissä rakennusalalla siitä asti.
– Konttisella olemme kaikki rakennusammattilaisia, eli pitää pystyä tekemään kaikkea. Päätyötäni ovat timpurin työt, mutta olen tehnyt myös esimerkiksi huoneistoremontteja.
Huttunen muistelee, että työuran alussa turvallisuus- ja terveysasioihin ei välttämättä tullut kiinnitettyä huomiota. Kokemuksen myötä itsestä ja myös muista huolehtiminen, kuten suojavarusteiden käyttäminen töissä tai niistä muistuttaminen, on kuitenkin tullut hänelle tärkeäksi.
Huttunen alkoi toimia työsuojelussa vuonna 2015. Hän on ollut työmaan yhdyshenkilö eri yrityksissä ja erilaisilla työmailla. Viime vuonna hänet valittiin työsuojeluvaltuutetuksi Rakennusliike Konttisessa.
Työsuojeluvaltuutetulla ei ole ainakaan vielä ollut suoraan työterveyshuoltoon liittyviä tehtäviä. Hän kuitenkin kannustaa kaikkia rakentajia käymään vähintään lakisääteisissä terveystarkastuksissa. Rakennusalalla lakisääteinen terveystarkastus on tavallisesti 3 vuoden välein.
– Kyllä minä suosittelen käymään niissä. Se kuuluu työaikaan ja oma terveyshän siinä tarkastetaan – se, että olet kunnossa.
Rakennusliike Konttisen toimitusjohtaja Janne Pääkkönen kertoo, että henkilöstöön kuuluu 60 ihmistä, joista lähes 50 on rakennustyöntekijöitä. Yritys tekee korjaus- ja uudisrakentamista julkisille toimijoille ja yrityksille Pohjois-Savon alueella. Työntekijät saavat kutsun lakisääteiseen terveystarkastukseen suoraan työterveyshuollosta vastaavasta Mehiläisestä.
Työterveyshuolto suunnitellaan työnantajan, työpaikan työsuojelun henkilöiden ja työterveyshuollon ammattilaisten kesken. Rakennusliike Konttisessa työterveyshuollon ammattilaisten kanssa yhteyttä pitää useimmiten talous- ja hr -päällikkö Heta Sivonen. Hän näkee, että lakisääteiset terveystarkastukset ovat tärkeä osa työterveyshuoltoa ja työkykyjohtamista.
– Se on tilaisuus tarkistaa perusterveydentila. Tarkoitus on löytää mahdolliset, työkykyä uhkaavat ongelmakohdat hyvissä ajoin, jotta niihin pystytään vaikuttamaan.
Mehiläisen Kuopion toimipisteessä työskentelevän, vastaavan työterveyslääkärin Jari Honkasen vastaanotolla käy työntekijöitä esimerkiksi tehtaista, toimistoista, hoiva-alan työpaikoista, tutkimus- ja oppilaitoksista, liikenteen parista ja rakennustyömailta. Honkanen toivoo, että kaikki työntekijät tulevat lakisääteiseen terveystarkastukseen silloin, kun he saavat kutsun.
– Lakisääteisen työterveyshuollon, kuten määräaikaisten terveystarkastusten tarkoitus on estää työntekijöitä sairastumasta. Jos työntekijöillä on sairastumisen riskejä, ne halutaan löytää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hoidettavaksi ja kuntoutettavaksi.
Kun työntekijän on aika käydä lakisääteisessä, määräaikaisessa terveystarkastuksessa Mehiläisessä, hän saa kutsun lisäksi terveydentilaa koskevan kyselyn.
Terveystarkastuksessa rakennusalan työntekijä kohtaa ensin työterveyshoitajan. Tapaamisessa jutellaan työntekijän työelämästä ja työssäjaksamisesta sekä esimerkiksi kyselyssä esille nousseista asioista.
Rakennusalan työntekijät altistuvat usein melulle, pölylle, kemikaaleille ja fyysiselle kuormitukselle. Oireita heillä on useimmiten kuulossa sekä tuki- ja liikuntaelimissä ja ihossa.
– Työterveyshoitaja fokusoi tarkastuksen työntekijän ammattiin, kuten siihen liittyviin kuormitustekijöihin, Jari Honkanen sanoo.
Hän jatkaa, että työterveyshoitajan tekemistä tutkimuksista rakennusalan työntekijöille tärkeimpiä ovat kuulo- ja näkötutkimukset sekä hengitystietutkimukset.
Käynti työterveyshoitajan luona ei ole kaikille saman työpaikan työntekijöille aivan samanlainen, vaan siinä tärkeää on, mitä työntekijä kertoo työterveyshoitajalle. Tarvittaessa työterveyshoitaja voi ottaa verikokeen tai tehdä työntekijälle lähetteen laboratorioon jotakin tutkimusta varten.
Heta Sivonen sanoo, että myös se, kuinka usein työntekijä käy terveystarkastuksessa, voi vaihdella. Esimerkiksi, jos työntekijän työ on erityisen altisteista, tarkastuksessa voi olla tarpeellista käydä useammin kuin kolmen vuoden välein.
Lakisääteiseen määräajoin tehtävään terveystarkastukseen kuuluu lääkärikäynti.
Työterveyslääkäri kuuntelee keuhkoja ja sydäntä, tarkastaa korvat ja nenän sekä tutkii kehon liikkuvuutta.
– Tärkeää on keskustella siitä, onko kehossa jotain vammaa, oireita tai sairautta. Jos on, niin siihen, mistä voi olla kyse, kohdennetaan tarkempia tutkimuksia, Jari Honkanen sanoo.
Yksi asia, mikä terveystarkastuksissa tulee puheeksi usein, on elämäntavat. Jos työntekijällä on halukkuutta muuttaa niitä, esimerkiksi vähentää tupakointia tai kohentaa kuntoa, siihen saa tukea työterveyshuollosta. Mielenterveysongelmia, joita ilmenee lisääntyvässä määrin kaikilla aloilla, käsitellään lakisääteisissä terveystarkastuksissa paljon.
– Jo terveydentilaa koskevissa kyselyissä on kysymyksiä siitä, onko työntekijällä ollut uniongelmia, masennusta, työyhteisöristiriitoja tai joitain muita henkisiä kuormituksia, jotka olisi hyvä ottaa puheeksi. Pohdimme, onko elämäntavoilla, kuten yöunesta tinkimisellä, vaikutusta siihen, jos vaivat ovat hankalia.
Tero Huttunen on nähnyt, että terveystarkastusten jälkeen jotkut, etenkin pitkän työuran tehneet, työkaverit ovat alkaneet suojata kuuloaan paremmin.
– Jos jonkun kuulo on heikentynyt, hän voi pistää korviinsa korvatulpat ja lisäksi kuulonsuojaimet.
Ne, jotka käyttävät silmälaseja, voivat saada suojalasit omilla vahvuuksilla.
– Tässäkin firmassa sain hetki sitten kuulla, että joku oli saanut sellaiset.
Lakisääteisissä terveystarkastuksissa käymisistä on aina etua sekä työntekijöille että työnantajalle.
– Rakennusala on työvoimapainotteinen ala, joten on tärkeää, että työntekijät ovat hyvinvoivia, Heta Sivonen sanoo.
Hän ja Janne Pääkkönen tietävät, että terve ja hyvinvoiva työntekijä on sitoutuneempi työpaikkaansa. Pääkkönen kertoo, että työntekijät viihtyvät Rakennusliike Konttisessa pitkään. Hän uskoo, että yksi syy siihen on hyvät työterveyspalvelut.
Lakisääteisissä terveystarkastuksissa olennaista on sekin, että työterveyslääkäri kirjoittaa lausunnon, jossa hän toteaa, onko terveystarkastuksessa käynyt työntekijä työkykyinen ja työhönsä sopiva. Työntekijän täytyy toimittaa lausunto työnantajalle.
– Työnantaja ei saisi päästää työpaikalle altistetyötä tekemään, henkilöä, jonka sopivuudesta työhön hän ei ole varma, Jari Honkanen sanoo.
Sekä hän että Sivonen muistuttavat, että työterveyshuollosta kerrotaan työnantajalle vain työntekijän työkyvystä. Esimerkiksi sairauksista, diagnooseista tai lääkityksistä ei kerrota, koska ne ovat salassa pidettävää tietoa.
Jos terveystarkastuksessa selviää terveysongelmia, jotka vaikuttavat työkykyyn, ne voidaan tietysti ottaa työnantajan kanssa puheeksi työntekijän luvalla. Heta Sivonen muistuttaa, että näin tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Yksi mahdollisuus on järjestää työterveysneuvottelut, joihin osallistuvat työntekijä, työterveyslääkäri ja työnantaja. Neuvotteluissa työntekijän työarkea voidaan esimerkiksi suunnitella uudelleen, vaikkapa muuttaa työmäärää tai -tehtäviä.
