Yhdessä urakalla

– Idea yhteisiin kursseihin lähti siitä huolesta, että urakalla tehtävä työ on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina, 13 prosenttiin. Pelätään, ettei tilanne parane nyt, kun alalla menee heikosti. Huoleemme yhtyi myös Rakennusteollisuus RT, koulutuksen puuhamies, Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmström kertoi.

– Olemme aiemmin kouluttaneet pelkästään rakennustyöntekijöitä esimerkiksi erilaisilla urakanmittaus- ja nokkamieskursseilla, mutta nyt mukaan ovat tervetulleita kaikki aina työnjohdosta toimitusjohtajiin saakka, Malmström jatkoi.

RT:n Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen totesi, että kurssi on osoitus liittojen hyvästä yhteistyöstä.

– Suuri osa alan asioista, joita tavoittelemme, on samoja. Rakennusliitolla on hyvä verkosto ja luottamusmiehiä saatiin hyvin mukaan. Yritysten osalta vastaanotto oli hiukan valjua, vaikka nyt juuri voisi olla resursseja, kun aika on ankea. Tietyt kärkiyritykset olivat tietysti heti mukana, Anttonen sanoi.

Anttosen mukaan urakkatyön vähäisyys ei ole pelkästään yrityksistä kiinni.

– Urakkanokkia tarvitaan ja heitä on entistä vähemmän. Heitä saadaan tehtyä yhteistyössä. Siihen liittyy jatkuva oppiminen ja kouluttaminen esimerkiksi Rakennusliiton kursseilla. Toki se vaatii myös halua johtaa ja kantaa vastuuta. Työnantajalla on vastuu spotata osaavia nuoria ja viedä heidät urakkaporukan läheisyyteen, Anttonen muistutti.

Kursseja on tähän mennessä järjestetty Vantaalla, Kuopiossa ja Tampereella. Rakentaja-lehti lähti paikan päälle Kuopioon katsomaan, miten yhteinen oppiminen sujuu työnjohdolta ja työntekijöiltä.

Tessi on hyvä tuntea

Hotelli Puijonsarveen oli kokoontunut kolmisenkymmentä työntekijää ja työnjohdon edustajaa lämpimänä syyskuun päivänä. Koulutusta veti Anssi Koskenvesa Mittaviiva Oy:stä.

– Tässä koulutuksessa kehitämme urakanlaskentataitoja ja lisäämme luottamusta sopijapuolten välille, Koskenvesa selvensi kurssin päätavoitteita.

Rakennusliiton Toni Malmström käsitteli alkuun talonrakennusalan tessin urakkatyötä käsittelevät pykälät. Malmström muistutti, että urakkatyöstä pitäisi aina maksaa vähintään palkkaryhmä 4:n mukaista tuntipalkkaa, mikäli urakka ”jää mahasta kiinni”.

– Ja urakasta pitää aina tehdä kirjallinen sopimus. Silloin vältytään lopputappeluilta. Jos urakkaa tehdään työkuntana, he sopivat sisäisesti, miten potti jaetaan, työnantaja ei sitä päätä.

Urakka hyvä, esteitä riittää silti

Tes-kirjausten jälkeen kouluttaja Koskenvesa laittoi osallistujat vastaamaan kysymykseen, mitkä 3 asiaa tulevat mieleen urakkatyöstä. Sanapilvessä toistuvat sanat hyvä, tuottava, motivoiva, paras työmuoto, paremmat ansiot. Osallistujien mielikuva oli valmiiksi myönteinen. Siksi olikin tärkeää selvittää, mitä kurssilaiset pitävät urakkatyön lisääntymisen esteenä.

Osallistujat jaettiin kuuteen ryhmään. Ryhmän jäsenten tehtävänä oli kirjoittaa niin monta post-it-lappua kuin mieleen tuli niistä syistä, joiden takia urakkatyö on vähäistä. Lopuksi ryhmä kokosi laput yhteiseksi näkemykseksi.

Ryhmien ajatukset olivat hyvin samanlaisia. Luottamuksen ja osaamisen puutteet, tottumus lähinnä aliurakoinnin käyttöön jne. Työnjohto toi lisäksi esille muutaman heidän näkökulmastaan tärkeän syyn; sopivia työntekijöitä ei löydy tai sopivia urakkakokonaisuuksia ei löydy. Korjausurakointia pidettiin erityisen haastavana ja toivottiin urakanlaskentaan kaikille osapuolille sopivaa, yhteistä kännykkäsovellusta.

Koskenvesa haastoi pohtimaan, miten esteitä kumotaan.

– Toiminnan pitää olla läpinäkyvää; miten asioista lasketaan ja mitä tehdään. Jotta urakassa päästäisiin toimimaan kuten on tarkoitus, myös suunnitelman, materiaalien, tekijöiden, työvälineiden ja mestan on oltava kunnossa. Jos noista yksikin on pielessä, työ ei etene. Toisaalta työntekijöiden pitää myös kestää pientä epävarmuutta, ettei kaikki ole aina 100-prosenttisesti kunnossa.

Yhteisten pohdintojen jälkeen kurssilaiset saivat harjoitella urakanlaskua valitsemalla erilaisia urakoita, kuten väliseinätyö, elementtityö, puuikkunoiden ja ovien asennustyö, ulkoseinä- ja vesikattotyö sekä sisäpuutyö Mittaviivan kehittämää tes-laskinta hyödyntäen.

– Yritän aina sanoa työnjohdolle, että jos he ovat teettämässä jotain aliurakoitsijalla, tekisivät laskelman siitä, mitä sama urakka maksaisi talon oman väen tekemänä, Koskenvesa vinkkaa.

Hyvä fiilis

Aluksi, kun toisilleen tuntemattomat ihmiset kerääntyvät yhteen, on tunnelma luonnollisesti jäykkä. Olikin kiinnostavaa, miten nopeasti työntekijät ja työnjohtajat löysivät yhteistä keskusteltavaa.

– Fiilis oli tosi hyvä. Siellä pystyttiin keskustelemaan urakkatyön lisäämisen esteistä. Moni niistä oli meillä jo tiedossa, mutta nyt saimme kuulla myös työnjohdon näkökulman. Molempien osapuolten osaamisen puutteet estävät urakkamuotoisesta työstä sopimisen. Oli ilo huomata, että siellä melkein hierottiin jo kauppaakin urakasta, Malmström iloitsi tilaisuuden jälkeen.

Osallistujat kommentoivat tilaisuuden palautteissa, kuinka haasteet tuntuivat olevan samanlaisia jokaisella, hyvää keskustelua ja luottamuksen ilmapiiriä ja että kurssilla oli aiheellista asiaa.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten