Ammattiliitot Ukrainan pakolaisten tukena
SAK ja Rakennusliitto, Teollisuusliitto, AKT ja PAM järjestivät Rakennusliiton Helsingin palvelupisteellä tilaisuuden ukrainalaisille sotapakolaisille.
Rakennusliiton jäsenlehti
14.6.2022
SAK ja Rakennusliitto, Teollisuusliitto, AKT ja PAM järjestivät Rakennusliiton Helsingin palvelupisteellä tilaisuuden ukrainalaisille sotapakolaisille.
Jaa artikkeli
Tilaisuuden tarkoitus oli kertoa ukrainalaisille suomalaisesta työelämästä, ammattiliitoista ja erityisesti työelämän pelisäännöistä. Koko tilaisuus tulkattiin ukrainaksi.
Tilaisuuden avaaja, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kimmo Palonen totesi kuulijoille, että suomalaisen työmarkkinajärjestelmän kulmakivi on työehtosopimus.
– Ainoastaan työntekijöiden yhdistyksillä, ammattiliitoilla, on oikeus sopia työnantajien ja työnantajayhdistysten kanssa työehtosopimukset, joissa määritellään vähimmäispalkkojen lisäksi monia työsuhteen ehtoja kuten vaikkapa vuosiloma ja siitä maksettava korvaus, sairausajan palkka sekä erilaiset työolosuhteista tai työajoista johtuvat lisät. Järjestelmämme mukaan kaikkien yritysten on näitä yleisiä työehtosopimuksia noudatettava.
Palonen kertoi kuulijoille, että erityisesti rakennusalalla Suomessa on jo paljon ulkomaalaisia työntekijöitä.
– Ja juuri ulkomaista työvoimaa koskien sopimusten rikkominen on erityisen ja valitettavan tavallista. Työntekijöiden tietämättömyyttä ja alisteista asemaa käytetään häikäilemättä hyväksi. Juuri tästä syystä olemme kutsuneet teidät tähän tilaisuuteen, jotta voisimme välttää mahdolliset väärinkäytökset, Palonen sanoi.
Palonen muistutti, että suomalaiset ammattiliitot ovat riippumattomia, vapaita ja itsenäisiä ja aidosti työntekijän puolella.
– Kun saatte työpaikan, kannattaa liittyä ammattiliiton jäseneksi. Näin voitte turvata asemanne, jos työsuhteissanne ilmenee jotakin väärinkäytöksiä, Palonen kehotti.
– Suomessa työskentelee rakennuksilla noin 30 000 ulkomaista työntekijää. Noin puolet heistä on suoraan palkattuina Suomeen rekisteröityihin yrityksiin ja noin puolet tulee niin sanottuina lähetettyinä työntelijöinä, Rakennusliiton työehtotoimitsija Toni Malmström kertoi.
Eniten Suomessa työskentelee EU-alueelta tulevaa työvoimaa; Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Romaniasta. EU:n ulkopuolisista maista eniten työntekijöitä tulee Venäjältä, Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Uzbekistanista ja Kosovosta.
– Ukrainalaisia työntekijöitä on rakennusalalla 2 000–4 000 hieman vuodesta riippuen, Malmström sanoi.
Malmströmin tärkein sanoma kuulijoille oli se, paljonko rakennusalan ammattilaiselle kuuluu maksaa palkkaa.
– Esimerkiksi talonrakennusalan työehtosopimuksessa on vähimmäispalkkaryhmät, jotka on määritelty kokemuksen mukaan. Tuntipalkka vaihtelee 11–18 euron välillä alasta riippuen. Talonrakennusalan kokenut ammattilainen kuuluu palkkaryhmään 4, jossa tuntipalkka on noin 15 euroa.
Malmström myös muistutti myös alan työajasta.
– Työaika on 8 tuntia päivässä, 40 tuntia viikossa. Siitä ylimenevä aika on sitten ylitöitä.
Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten
Tilaisuuden tallenne SAK:n YouTube-kanavalla
Jaa artikkeli
Riikka Vasama Teollisuusliitosta arveli, että suomalaista maataloutta ei olisi ilman ukrainalaisia työntelijöitä.
– Meillä on ollut ilo ottaa vastaan tuhansia työntekijöitä Ukrainasta, Vasama kiitteli.
Vasama piti kausitöihin tuleville tärkeimpänä asiana liittoon liittymistä, sekä yksilön että yhteiskunnan takia.
– Me toivomme kaikille reilujen työehtojen toteutumista ja siinä me voimme auttaa.
Ukrainalaisia työskentelee rakennusalaa enemmän suomalaisten maanviljelijöiden kausityövoimana, erityisesti marjatiloilla. Niiden valvominen on haastavaa, sillä tiloja on tuhansittain ripoteltuna pitkin Suomea pitkien välimatkojen päässä toisistaan.
Tilojen hygieniaolosuhteista tulee runsaasti kysymyksiä liittoon. Tilat ovat keskellä isoa peltoa, eikä siellä ole vessaa tai vettä, eikä paikkaa, jossa säilyttää eväitä kesäkuumalla. Jos haluaa vessaan, pitää juosta 1,5 kilometrin päähän metsään.
– Tällä hetkellä työehtosopimus ei määritä näitä asioita vaan niitä määrittää lainsäädäntö. Kyllä saniteettitilat pitäisi olla kunnossa ja juomavettä käytettävissä. Näistä tulee meille paljon kyselyjä ja käymme jatkuvasti keskustelua työnantajien kanssa ja tätä jatketaan, Vasama totesi.
Yhteiskunta
13.3.2025
Kolumni
13.3.2025
Yleinen
11.3.2025
Yhteiskunta
13.3.2025
Laki
9.6.2023
Työturvallisuus
16.12.2021