Rakennusliiton jäsenlehti
Rakastettu ja parjattu valkosipuli herättää voimakkaita tuntemuksia. Omassa keittiössäni tämä vuosituhansia hyödynnetty viljelyskasvi on talven vakioystävä. Saattaa olla tuuriakin, mutta sen jälkeen, kun aloin syödä valkosipulia säännöllisesti, en ole juuri sairastanut.
Moni meistä nyrpistää valkosipulin tuoksulle. Itse koen, ettei aromissa sinällään ole mitään pahaa – paitsi silloin kun se sekoittuu aamuhengityksessä edellisyönä nautittuihin väkijuomiin ja snagariantimiin.
Toiset reagoivat valkosipuliin koko kehollaan. Närästysalttiille tuoreen valkosipulin happamuus tuo polttavan tunteen rintakehään, ilmavaivoista kärsivän masu turpoaa. Jos oireet äityvät kiusallisiksi, tuoreet kynnet voi korvata valkosipulijauheella tai -rouheella.
Valkosipuliin liitetään monenlaisia uskomuksia. Säännöllisesti nautittuna sen sanotaan kohentavan vastustuskykyä. Nuorempana, aina kun talven flunssakausi teki tuloaan, kuljeskelin kotona kuoritut valkosipulinkynnet sieraimissani. Enkä sairastunut. Nenän ilmakalvot sen sijaan eivät tykänneet tästä torjuntamenetelmästä.
Valkosipulin on todettu edistävän myös sydämen hyvinvointia ja ehkäisevän jopa syöpiin sairastumista. Uskotaanpa raa’an valkosipulin vaikuttavan suotuisasti mieskuntoonkin!
1. TUNNUSTELE KAUPASSA, onko valkosipuli kiinteä. Jos se antaa vähänkin periksi, jätä ostamatta. Pahimmillaan hieman pehmoisina ostamani ovat menneet tummiksi muutamassa päivässä.
2. ÄLÄ KÄYTÄ VALKOSIPULIPURISTINTA: se tuo sipuliin kitkerän makuvivahteen. Näppärin tapa on litistää kynsi veitsen lappeella ja hienontaa sen jälkeen.
3. KUN KUULLOTAT valkosipulia öljyssä, pidä lieden lämpötila maltillisena ja kuullota vain hetki. Käristyneen valkosipulin maku on erittäin ikävä.
4. SÄILYTÄ KYNNET huoneenlämmössä. Esimerkiksi pienessä, hengittävässä terrakottapurkissa ne säilyvät pitkään hyvinä. Yksikyntiset valkosipulit ovat käytössä käteviä, mutta ainakin yhden hengen kotitalouksissa niistä tulee herkästi turhaa hävikkiä.
Teksti ja kuva: Sanna Pöyry
