Uusi vuosi, samat ongelmat ulkomaalaisen työvoiman kanssa
Ulkomaalaisen työvoiman eriasteinen työperäinen hyväksikäyttö ja palkkauspuutteet ovat Suomen työmarkkinoilla isompi ongelma kuin luvaton työskentely.
Rakennusliiton jäsenlehti
19.3.2025
Ulkomaalaisen työvoiman eriasteinen työperäinen hyväksikäyttö ja palkkauspuutteet ovat Suomen työmarkkinoilla isompi ongelma kuin luvaton työskentely.
Työsuojeluviranomainen kertoi Reilua työtä -ajankohtaisseminaarissaan, että ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä tarkastuksia tehtiin Suomessa 1 928 vuonna 2024. Luku sisältää tarkastukset ulkomaisiin yrityksiin, jotka lähettävät työntekijöitä Suomeen. Määrä kasvoi 250 tarkastuksella vuoteen 2023 verrattuna.
– Valvontaa pyritään tekemään virka-aikana, mutta myös sen ulkopuolella, sillä kyllähän valvontaa on tehtävä silloin kun työtä tehdään, ylitarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualueelta kertoi.
Tarkastuksista rakennusalaa koski 18 prosenttia. Tämä luku ei sisällä lähettävien yritysten tarkastuksia, joista suurin osa kohdistui rakennusalalle ja teollisuusyrityksiin.
Valvonta keskittyi työnteko-oikeuden valvontaan sekä työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaan. Lisäksi asialistalla oli syrjinnän kiellon noudattaminen, työterveyshuollon järjestäminen ja tapaturmavakuuttaminen.
Rakennusalalla palkkauksessa löytyi puutteita noin 50 %:ssa tarkastuksista, joissa palkkausta valvottu.
– Samat prosenttiosuudet olleet tässä ties miten pitkään. Tämä ei onneksi tarkoita sitä, että kaikki olisivat vakavia puutteita, Katja-Pia Jenu toteaa.
Työaikakirjanpito oli puutteellinen 65 %:ssa tarkastuksista. Laiminlyöntejä oli erityisesti urakkapalkkaa maksettaessa.
Yhtenä ilmiönä olivat niin sanotut epäonnistuneet järjestelyt keskimääräisen työajan käytössä.
– Valvonnassa on havaittu, että on tehty pitkää työpäivää eikä ole maksettu ylityökorvauksia. Kun asiasta kysytään työnantajalta, he vastaavat, että kyse on työajantasausjärjestelmästä ja työaika tasataan tietyllä aikavälillä. Siitä ei ole kuitenkaan olemassa laskelmia. Silloin katsomme yleensä, että kyse on maksamattomista ylityökorvauksista, Jenu kertoi.
Työnteko-oikeudetonta työskentelyä havaittiin noin 10 %:lla kaikista tarkastuksista (joko yksi tai useampi työntekijä). Yleisimmät puutteet ovat työskentely väärällä ammattialalla, työskentelyn aloittaminen ennen luvan myöntämistä ja ulkomaalaislain poikkeuspykälien väärinkäyttö.
– Luku on pysynyt muutaman vuoden aika samanlaisena. Palkanmaksun puutteisiin verrattuna aika pieni luku. Yleisimmät puutteet koskevat työskentelyä väärällä ammattialalla. Tämä koskee erityisesti rakennusalaa, sillä ammatit on tiukasti rajattuja. Muurari ei voi tehdä talonrakentajan työtä, Jenu sanoi.
– Vaikka luvattomasta työskentelystä puhutaan paljon ja se on vahvasti sanktioitu, työsuojelun havaintojen mukaan se on harvinaisempaa kuin esimerkiksi palkkauksen puutteet, Jenu jatkoi.
Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten
Työsuojeluviranomaiset törmäävät entistä enemmän kevytyrittäjyyteen liittyviin ongelmiin. Ongelma on leviämässä rakennus- ja siivousalalta myös palvelualalle.
Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualueen johtajan Eerik Tarnaalan mukaan asialle pitäisi tehdä jotain lainsäädännöllisesti, sillä työsuojeluviranomaisten keinot eivät enää riitä.
– Meillä ei ole ongelmaa yrittäjyyden kanssa, vaan sen, kun työsuhdetta yritetään keinotekoisesti verhota muuksi tai henkilö pakotetaan yrittäjäksi, vaikka hän on tosiasiassa työntekijä, Katja-Pia Jenu sanoo.
Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualueen ulkomaalaistarkastaja Janne Varonen esitteli seminaarissa tapausesimerkin siitä, miten ulkomaalaisesta työntekijästä oli tehty kevytyrittäjä vastoin työntekijän tahtoa.
Avi sai rikosuhripäivystyksestä vinkin työntekijästä, joka koki tulleensa petetyksi työantajan puolelta. Työsuojeluviranomainen kutsui työntekijän toimistolleen keskustelemaan. Avi oli myös yhteydessä Helsingin poliisin ihmiskaupparyhmään, jotka myös osallistuivat haastatteluun.
– Haastattelussa tuli esille, että henkilö oli kolmannen maan kansalainen, kotoisin Uzbekistanista. Työnantaja oli kutsunut hänet Suomeen ja järjestellyt työluvan. Työnantaja oli antanut viranomaisille tiedon, että henkilö tulee Suomeen työntekijäksi, Varonen kertoi.
Työntekijä aloitti työt, mutta ensimmäisessä palkanmaksussa selvisi, että kyse ei olekaan työsuhteesta, vaan työn suorittajasta, jonka palkkio maksetaan laskutuspalvelun kautta. Työntekijä luuli tulleensa työntekijäksi Suomeen.
– Työsuojelutarkastaja päätyi haastattelun perusteella siihen, ettei kyseessä ole yrittäjä vaan työsuhde. Kaikki työsuhteen merkit täyttyivät. Haastattelu meni sillä tavalla hyvin, että saimme luotua luottamussuhteen haastateltuun ja saimme käyttää hänen antamiaan tietoja työsuojelutarkastuksessa, Varonen kertoi.
Poliisi myös aloitti rikostutkinnan petoksesta. Työsuojeluviranomainen antoi työnantajalle kehotuksen laatia määräajassa työnsuorittajille kirjalliset työsopimukset, työaikakirjanpito ja palkkalaskelma.
– Kehotus jälkivalvotaan aina, ja jos asioita ei ole jälkivalvonnassa korjattu, voidaan työnantajan kuulemisen jälkeen määrätä työnantajalle uhkasakko, Varonen totesi.
Liitossa
8.4.2025
Yhteiskunta
8.4.2025
Yleinen
4.4.2025
Laki
9.6.2023
Yleinen
22.3.2024
Työturvallisuus
16.12.2021