Rakennusliiton jäsenlehti
Työnantaja ei saa omalla päätöksellään kuitata työntekijän palkasta väittämiään virheellisen työsuorituksen aiheuttamia kustannuksia. Työntekijän vastuuta aiheuttamistaan vahingoista ja korvausvelvollisuuden määrää on lailla rajattu.
Rakennusliiton jäsen solmi määräaikaisen työsuhteen päiväkotityömaan pohjatöiden keston ajaksi. Työsopimuksen mukaan työtehtävinä oli pienimuotoiset rakennustyöt ja työntekijä teki työkohteella urakkapalkalla betonointi-, raudoitus- ja muottitöitä. Palkka vastasi perusammattitaidon omaavan työntekijän palkkaa. Työsuhde päättyi työn valmistumiseen kesällä 2020.
Työsuhteen päätyttyä työntekijältä jäi saamatta viimeisen tilin palkka, erillinen palkanosa ja lomaraha. Palkkavaatimukseen työnantaja vastasi siten, ettei työntekijällä ole saatavaa työnantajaltaan. Työnantaja esitti, että työntekijän työsuorite oli epäonnistunut kokonaisuudessaan ja työnantaja oli joutunut korjaamaan virheellisen työsuorituksen, mistä oli aiheutunut työnantajalle palkkasaatavaa suurempi taloudellinen vahinko. Työnantaja esitti aliurakkana teetetystä korjaustyöstä laskun.
Rakennusliiton aluetoimitsija teki työntekijän palkkasaatavasta ja odotusajan palkasta jäsenelle palkkaturvahakemuksen. Työnantajan kiistämisen vuoksi työntekijälle myönnettiin asiassa oikeusapua ja Rakennusliiton lakimies nosti asiassa kanteen käräjäoikeudessa. Asian käsittely päättyi lopulta yksipuoliseen tuomioon, jolla työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijän saatavat täysimääräisesti. Yksipuolisen tuomion tai tuomion mukaisia saatavia on mahdollista hakea palkkaturvasta uusintahakemuksella, mikäli niitä ei saada perittyä työnantajalta.
Toisinaan palkkariidoissa työnantaja jättää loppupalkan maksamatta vedoten muun muassa erilaisiin työvirheisiin, työnantajan maksettaviksi tulleisiin sakkoihin tai vahingoittuneista työvälineistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Työntekijä voi olla vastuussa työnantajalle aiheutuneesta vahingosta, mutta vastuuta ja korvausvelvollisuuden määrää on lailla rajoitettu.
Työsopimuslain mukaan työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö velvollisuuksiaan tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslaissa säädettyjen perusteiden mukaan. Jos työntekijän viaksi tai vahingoksi jää vain lievä huolimattomuus, ei työntekijä ole lainkaan korvausvastuussa työnantajalle. Vahingonkorvauslaissa on lisäksi rajoitettu, että työntekijä voidaan velvoittaa korvaamaan vain kohtuullinen määrä.
Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Vahingosta, jonka syynä on esimerkiksi kiire tai puutteellinen työnjohto, ei työntekijä luonnollisesti kanna vastuuta.
Mikäli työnantaja katsoo työntekijän törkeällä huolimattomuudella tai tahallaan aiheuttaneen vahingon, on työnantajan esitettävä vahingosta ja työntekijän viasta näyttö. Mikäli työnantajalla olisi työntekijältä selvä ja riidaton vahingonkorvaussaatava, ei työnantaja kuitenkaan saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka olisi ulosoton suojaosuus huomioiden jätettävä ulosmittaamatta.
Teksti: Päivi Poutanen
