Työ kevyemmäksi raksalla

Raksa 2.0 -hankkeen ideana on lisätä rakennus- ja talotekniikka-alan johdon ja henkilöstön tietoisuutta sekä osaamista uusista työkyvyn tuen menetelmistä ja teknologisista ratkaisuista, jotta työtehtävät kevenevät ja työn tuottavuus paranee. 

– Meillä oli aiemmin eksoskeletoneihin liittyvä hanke ja se sai miettimään, että rakennusalan ergonomian kehitykseen tarvittaisiin oma hanke. Raksa 2.0 syntyi siitä. Hankkeen lopputulemana ilmestyy RaksaErgo-materiaali, jossa on kootusti kaikki hankkeen tieto käytettäväksi esimerkiksi yrityksissä, hankkeen käytettävyysasiantuntijana toimiva vanhempi asiantuntija Toni Pekkola kertoo.

Hankeryhmä koostuu kuntoutus- ja rakennusalan asiantuntijoista. Rakennus- ja talotekniikka-alan yrityksiä on tällä hetkellä mukana 17.

Testausta työmailla

Hankeryhmä ei ole tehnyt huomioitaan omista työhuoneistaan käsin, vaan he ovat vierailleet työmailla seuraamassa rakentajien työskentelyä ja viemään sinne uutta tietoa syyskuusta 2025 asti.

– Olemme käyneet uudis- ja korjausrakentamisen kohteissa sekä julkisivuremonttikohteissa, asiantuntija Heidi Tauriainen kertoo.

– Rakentajat ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita, me tuomme tietoa työvälineistä, työasennoista ja siitä, miten työtä voisi suunnitella paremmin ergonomian osalta. Olen huomannut, että tehtäväkohtaista perehdytystä tarvittaisiin työmailla paljon enemmän, hankkeen projektipäällikkö, lehtori Anja Tanttu sanoo.

Työntekijöiden kanssa keskustellessa hankeryhmä kohtasi muun muassa sähköasentajan, joka koki, ettei hänen työnsä ole liian kuormittavaa fyysisesti, koska hän ei kanna tavaroita (esimerkiksi painavia sähkökeloja). Toisella työmaalla taas asentaja joutui kantamaan 35 kilon sähkökelat ylös kerroksiin itse. Työtä tulisikin suunnitella ennakoiden ja huomioida työvälineiden ja -tarvikkeiden kuljetus sinne missä niitä tullaan tarvitsemaan.

– Työn suunnittelussa kuormittavuuden näkökulmasta on todella isoja eroja työmaiden välillä. Vaikka sähkökelat olisivatkin valmiina siellä, missä työ tehdään, voivat työasennot on silti kuormittavia. Niitä ei kuitenkaan mielletä aina sellaisiksi, Tanttu sanoo.

Hankeryhmän työmaakäynnit eivät nyt rajoitu pelkästään havainnointiin, vaan työmaille viedään erilaisia välineitä rakentajien testattavaksi. On eksoskeletoneja, porraskiipijöitä, ylä- ja alatason työskentelyä helpottavia välineitä sekä havainnointiin silmänliikeanalyysilaitteistoa ja tekoälypohjaista ergonomia-analyysiä.

– Silmänliikelaitteistolla testattiin muun muassa sitä, havainnoivatko uudet ja kokeneet työmaata eri tavalla, Tanttu sanoo.

Lähtevätkö työntekijät työmailla mielellään kokeilemaan välineitä?

– Aina on niitä, jotka epäilevät, mutta on myös innokkaita kokeilijoita. Myös ne, jotka ovat alkuun suhtautuneet epäillen, saattavatkin lähteä mukaan, kun joku kokeilee ensin, Toni Pekkola kertoo.

Nostotöitä voitaisiin helpottaa nostopuvulla, sellaisia töitä, joissa kädet ovat paljon pään yläpuolella eksoskeletoneilla, Alatason työskentelyä keventävä Ergotroll mahdollistaa työskentelyn alatasoilla 0–60 cm välillä ilman polvien ja selän rasitusta, porraskiipijä voisi auttaa esimerkiksi maalareita saamaan painavat maalitonkat yläkerroksiin ilman raskasta kanniskelua ja niin edelleen.

– Porraskiipijöitä on käytössä muuttoyrityksillä ja postinkantajilla, mutta jostain syystä ei vielä työmailla, Anja Tanttu ihmettelee.

Työtä keventävien välineiden leviäminen työmaiden käyttöön on hidasta. Osin kyse on tiedon puutteesta, osin rahasta, sillä välineetkin maksavat jotain. Konevuokraamot ovat vielä tässä vaiheessa ottaneet esimerkiksi eksoskeletoneja hyvin rajatusti valikoimiinsa, mutta kysynnän kasvaessa niitä voi tulla lisää.

Apuvälineet yleiseen käyttöön

Rakennusalan hyvin tunteva lehtori Petri Pelkonen miettii, että kuormitukseen ei ehkä osata vieläkään suhtautua työmailla yhtä vakavasti kuin työturvallisuuteen.

­­– Työmaa kiinnittää enemmän huomiota työturvallisuuteen ja tapaturmien ehkäisemiseen. Kuormitus tulee pikkuhiljaa pitkällä aikavälillä esimerkiksi laastisäkkejä kantaessa ja alkaa aiheuttaa kaikenlaista kremppaa. Yritämme tässä hankkeessa nyt vähän hoksauttaa työmaiden johtoa siitä, että sillekin voi tehdä jotain, Pelkonen sanoo.

– Juuri näin. Kaikki työn suunnittelu, ergonomia ja työtä keventävien välineiden käyttö lähtee siitä, että johto hyväksyy ne, Anja Tanttu komppaa.

RAKSA 2.0 -hanke on Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittama.