Rakennusliiton jäsenlehti
Talonrakennustyömaiden viikoittaisissa kunnossapitotarkastuksissa käytetään yleisesti TR-mittausta turvallisuuden arvioimiseen. YIT:llä työskentelevä Jyrki Lindgren kiertää kohteita ja tekee havaintoja yhdessä pääurakoitsijan henkilöstön kanssa.
Kalibrointimittauksessa työmaan ulkopuolinen henkilö toteuttaa viikkomittauksen ja sitä verrataan työmaan itse tekemään mittaukseen. Toimintamalli antaa työmaahenkilöstölle arvokasta tietoa siitä, kuinka hyvin heidän oma mittaustapansa vastaa ohjeistuksia ja vaatimuksia sekä miten kattavasti eri osa-alueet tulee huomioitua.
Kalibrointimittaaja keskustelee poikkeamista työmaahenkilöstön kanssa ja jakaa tietoa asioista, joihin olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota turvallisen työympäristön varmistamiseksi.
– Käyn vähintään kerran projektin aikana paikan päällä. Mieluiten runkovaiheessa ja mahdollisesti vielä kerran tai toisen sisätöiden käynnistyttyä. TR-kalibroija on itse keksitty titteli, joka ehkä parhaiten kuvaa toimenkuvaani, Lindgren naurahtaa.
Vierailuiden myötä tutuksi ovat tulleet lukuisat paikkakunnat, alueelliset työsuojelun yhteyshenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut eri puolilla Suomea. Toisena ulottuvuutena ovat turvallisuuskierrokset, joihin osallistuu johtoa, aliurakoitsijoita sekä myös hankinnan ja suunnittelunohjauksen edustajia. Tällöin he pääsevät näkemään työmaiden todellisuuden ja hyödyntämään tätä omassa työssään. Lindgren osallistuu lisäksi vaaratilanteiden ja tapaturmien läpikäynteihin sekä raportointeihin.
Työturvallisuuslainsäädäntöön nojaavilla TR-mittauksilla (viikoittainen kunnossapitotarkastus) tarkastellaan talonrakennustyömaan kaikissa vaiheissa turvallisuutta eri osa-alueiden kautta.
Tavanomaisia havainnoitavia asioita ovat työskentely, telineet, kulkusillat ja tikkaat, koneet ja välineet, putoamissuojaus, sähköistys ja valaistus, järjestys ja jätehuolto sekä pölyisyys. Näiden lisäksi YIT:llä on käytössään myös koronapandemian myötä käyttöön otettu hygieniaosa-alue, joka keskittyy erityisesti työmaan sosiaalitilojen hygieniatason tarkkailuun.
– Viime vuosina erityisesti pölynhallinnan työskentelyn aikainen seuranta on noussut vahvasti esille, sillä siihen liittyy riskitekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa vakavia terveysongelmia vasta vuosien kuluttua, Lindgren toteaa.
Hän viittaa erityisesti betonin ja kivimateriaalin työstössä irtoavaan kvartsipölyyn. Hienojakoisena aineksena se jää ilmaan leijailemaan ja päätyy helposti hengityksen kautta elimistöön. Nykyisin käytössä on kuitenkin entistä tehokkaampia imureita ja kohdepoistolaitteita, joilla pöly otetaan talteen välittömästi hionnan tai muun työstövaiheen aikana. Työsuojeluviranomainenkin edellyttää kohdepoistoimurina käytettävän H-luokan imuria tai muuta riittävällä suodatuskyvyllä varustettua kohdepoistolaitetta. L- ja M-luokan matalamman suodatustehon imurit ovat vähän kerrassaan häviämässä rakennustyömailta.
– Jopa pienimmät rakennusyritykset ovat hankkineet suodatuskyvyltään tehokkaimpia H-luokan imureita. Vaihtoehtoisesti niitä voidaan vuokrata, mutta yhtä lailla kyseessä on kustannuksia lisäävä menoerä. Toisaalta hintaa on toissijaista pohdiskella, kun huolehditaan ihmisten terveydestä. Oikea-aikaisella pölynhallinnan toteutuksella on myös siivouskustannuksia alentava vaikutus.
Jokaisesta tarkasteltavasta osaindeksistä kirjataan plussia ja miinuksia. Niistä lasketaan prosenttiluku, joka kertoo vallitsevan tilanteen kohteessa. Määrittely perustuu vakiintuneeseen, viranomaisenkin käyttämään toimintatapaan. Tulkinnat ja ohjeet muuttuvat ja tarkentuvat aika ajoin, joten TR-mittaajan täytyy päivittää tietojaan pitääkseen ammattitaitoaan yllä.
– Kursseja ja koulutuksia tulee suoritettua sitä mukaan kuin tarve vaatii. YIT päivittää lisäksi omaa TR-mittausohjeistustaan säännöllisesti työmailla kohdatuista aidoista haasteista saatujen oppien pohjalta.
– Osallistun myös itse ohjeistuksen kehittämiseen yhteistyössä muiden työsuojeluasiantuntijoidemme kanssa, Lindgren toteaa.
Lindgrenin tausta on antanut oivat lähtökohdat TR-mittauksiin. Ennen niihin ryhtymistä hän ehti työskennellä 10 vuotta rakennuksilla monissa käytännön tehtävissä rakennustyöntekijänä.
– Entisenä raksamiehenä ymmärrän hyvin työmaiden arjen ja osaan tarkastella asioita rakennustyötä tekevien näkökulmasta. Toisaalta olen ”puun ja kuoren välissä”, kun työnjohto ja projektinhallinta ovat toisina osapuolina TR-mittauksissa. Mutta aina on päästy asioissa yhteisymmärrykseen, Lindgren selvittää.
Työturvallisuuden toimenkuvaan siirtymistä vauhditti iän myötä lisääntyneet vaivat ja krempat olkapäissä, niskassa ja ranteissa. Seisominen pitkiä aikoja työpäivien aikana tuntui erityisesti jaloissa. Kouluttautuminen uusiin tehtäviin alkoi tällöin kiinnostaa ja kun avautui mahdollisuus, Lindgren tarttui tilaisuuteen.
– Erilaisia kursseja kävin useita ja kuljin kokeneen mittaajan mukana työmailla. Koeaika kesti 3 kuukautta ja sen jälkeen sain luvan jatkaa itsenäisesti nykyisessä tehtävässäni.
Ensimmäiseksi tarkastuskohteeksi osoitettiin kauppakeskus Triplan monttu Helsingin Pasilassa, jonne kalibrointimittaukset usein suuntautuivatkin. Alkuvaiheessa Lindgrenin uuteen rooliin suhtauduttiin varauksella. Auktoriteetin ja arvostuksen saavuttaminen otti aikansa, mutta sitä edisti työturvallisuuden hyödyllisyys kaikille osapuolille sekä asialähtöinen asenne.
Omaa tehtäväänsä hän luonnehtiikin eräänlaiseksi putkinäön rikkojaksi, joka pystyy katselemaan työmaita ulkopuolisin silmin. Tällöin tulee havaituksi huomiotta jääviä asioita, olivatpa ne sitten epäkohtia tai esimerkillisesti hoidettuja. Työn luonteeseen kuuluu tietty jämäkkyys, mutta nipottaminen ja kyttääminen on syytä unohtaa.
– Diplomatiaa ja sosiaalista pelisilmää siis tarvitaan, kuten kaikessa ihmisten välisissä kanssakäymisissä. Lindgren kokee rakennusalalla työskentelevät kuitenkin melko yhtenäiseksi ja samanhenkiseksi porukaksi. Yhteydenpito pää- ja aliurakoitsijoiden työsuojeluvaltuutettuihin sekä Rakennusliittoon onkin ollut sujuvaa ja mutkatonta.
Pitkään jatkunut laskusuhdanne näkyy luonnollisesti tarkastettavien työmaiden vähentymisenä. Lindgrenin aloittaessa nykyiset tehtävänsä hän vieraili kiireisimpinä vuosina noin 300 kohteessa eri puolilla Suomea. Viime aikoina mittauksia on ollut vain noin puolet tästä. Kuluvana vuonna mittausten kokonaismäärä jäänee vielä hieman edellisiä vuosia matalammaksi.
– Totta kai tämä mietityttää ja herättää huolta työn jatkuvuudesta, vaikka TR-mittauksilla on vahvat perusteet työlainsäädännössä. Itselläni on tällä hetkellä 4-päiväinen työviikko ja perjantait olen lomautettuna.
TR-mittausten voidaan katsoa osaltaan vaikuttaneen työtapaturmien vähenemiseen. Lindgrenin mittaajauran aikana tapauksien lukumäärät ovat olleet laskussa, mutta hän muistuttaa rakentamisen yleisen hiljentymisen kaunistaneen tilastoja.
– Sinällään suotuisa kehitys pitää suhteuttaa vallitsevaa tilanteeseen. Tapaturmia sattuu tavanomaista vähemmän, kun koko rakennusala on aallonpohjassa.
Lindgren on nykyään toivottu vieras työmailla. Vaikka kalibrointimittaus tehdään lähtökohtaisesti siitä etukäteen ilmoittamatta, kutsuu osa työmaista kalibrointimittaajaan itsekin käymään, kun he kaipaavat ulkopuolista näkemystä mittausten suorittamiseen.
– Nykyisin työturvallisuus on oikeasti osa työntekoa eikä pelkkää sananhelinää. Terveenä kotiin työpäivän jälkeen, sopii motoksi nyt ja tulevaisuudessa.
TR-mittausten kalibroijia työskentelee isoissa rakennusyhtiöissä palkattuna henkilöstönä. Rakennusliittoon kuuluvat kollegat tuntevat melko hyvin toisensa ja tapaavat toisiaan osallistuessaan koulutuksiin tai muihin ammattikuntansa tapahtumiin.
– Pienimmissä firmoissa mittauspalvelut on ulkoistettu ja ne ostetaan alihankkijoilta. Heidän keskuudessaan on vähemmän tuttuja kuin isojen urakoitsijoiden väessä, Lindgren toteaa.
Käytännössä kalibrointimittaajat käyvät silmämääräisesti koko työmaan läpi ja merkitsevät havaintoja jokaisesta osa-alueesta. Tähän on olemassa erilaisia välineitä, kuten Jyrki Lindgrenin älypuhelimen Congrid-sovellus. Siihen hän kirjaa plussia ja miinuksia prosenttilukuna ilmoitettavaa yleisarvosanaa varten. Kalibrointimittauksesta saatavaa lukemaa verrataan työmaan omaan mittaukseen. YIT:n sisäisenä tavoitteena on, että mittausten erotus pysyy +/- 2 %-yksikön sisällä kalibroinnin ja työmaan oman mittaustuloksen välillä.
Mittauksen yhteydessä havainnoituja korjausta vaativia puutetietoja täydennetään valokuvilla. Kokonaisuus analysoidaan ja järjestelmästä saadaan yhteenvetoraportti jaettavaksi kaikille osapuolille. Järjestelmän etuna on reaaliaikaisuus, mikä mahdollistaa tiedonkulun ja epäkohtiin puuttumisen välittömästi. Hyvin hoidetut ja kunnossa olevat asiat nousevat yhtä lailla viiveettä esiin. Niistä voidaan lisäksi välittää tietoa urakoitsijan muille työmaille ja laatia dokumentteja myöhempiä tarkasteluja varten. Yhteenvedon pohjalta on myös helppo käydä keskustelua esimerkiksi työmaan yhteisissä turvallisuustuokioissa, Turvavarteissa.
Tulkinnalliset erimielisyydet ovat harvinaisia ja niistä päässään yhteisymmärrykseen ilman jälkijupinoita. Joskus on törmätty kielimuuriin muuta kuin suomea tai englantia puhuvien rakentajien kanssa.
– Työkulttuurikin voi erota, mutta työnjohdon avulla epäselvyydet on aina pystytty jotenkin ratkaisemaan, Lindgren sanoo viitatessaan Suomessa työskenteleviin ulkomaisiin rakentajiin.
Tarkalleen ottaen kalibrointimittaaja on jo Jyrki Lindgrenin 3. työuran muutos. Ennen rakennusalalle siirtymistään hän ehti työskennellä 25 vuotta kirjanpainoalalla.
– Uuteen tarttuminen kannattaa nähdä mahdollisuutena. Nykyisin tähän suhtaudutaan avarammin kuin ennen vanhaan, jolloin ura- ja ammatinvalinnat koettiin sitoviksi sekä koko työelämän pituisiksi.
Teksti ja kuvat: Marko Taavila
