Seksuaalista häirintää tulee esiin yhä useammalla työpaikalla

Luottamushenkilöistä 20 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tullut esiin seksuaalista häirintää viimeisten 12 kuukauden aikana. Vuonna 2018 osuus oli 13 prosenttia. Yksityisillä palvelualoilla häirinnästä kertoo peräti 36 prosenttia vastanneista, kun vuonna 2018 osuus oli 19 prosenttia.

– Seksuaalinen häirintä ei ole vähentynyt, vaikka siitä on puhuttu paljon. Osa kasvusta selittyy todennäköisesti sillä, että häirintä tunnistetaan ja siitä uskalletaan kertoa aiempaa paremmin. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että edelleen liian moni työntekijä joutuu kohtaamaan häirintää työssään, SAK:n työympäristöasiantuntija Anne Mironen sanoo.

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on laissa kiellettyä. 

Kaksimielisiä vitsejä ja koskettelua

SAK:n kyselyn mukaan häirintä on useimmiten sanallista, kuten kaksimielisiä vitsejä ja asiattomia kommentteja ulkonäöstä tai yksityiselämästä (81 %). Lähes puolessa tapauksista (48 %) häirintä on ollut fyysistä, esimerkiksi ei-toivottua koskettelua tai lähentelyä. Noin joka kolmannessa tapauksessa (34 %) häirintä on ollut sanatonta, kuten tuijottamista ja vihjailevia eleitä, tai se on tapahtunut viestien ja sosiaalisen median kautta (33 %).

Häiritsijä on useimmiten kollega (69 %) mutta yksityisillä palvelualoilla yli puolessa tapauksista (59 %) asiakas.

Häirintään puututaan aiempaa paremmin

SAK:n kyselyyn vastanneiden luottamushenkilöiden mukaan häirintään on puututtu asianmukaisesti 61 prosentissa esiin tulleista tapauksista. Osuus on noussut vuodesta 2018, jolloin se oli 49 prosenttia.

Lähes joka viidennessä tapauksessa (18 %) puuttuminen ei kuitenkaan ole ollut luottamushenkilöiden arvion mukaan asianmukaista, ja 8 prosentissa työnantajan tietoon tulleista tapauksista työnantaja ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin.

Lain mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimiin häirinnän poistamiseksi, jos hän saa siitä tiedon.

– Kun lähes neljässä tapauksessa kymmenestä puuttuminen ei luottamushenkilöiden mukaan ole ollut asianmukaista tai ei tiedetä, onko työnantaja puuttunut häirintään, kertoo se siitä, että työpaikoilla on vielä paljon tehtävää seksuaalisen häirinnän kitkemisessä.

Luottamushenkilöistä kaksi kolmesta (68 %) kertoo, että työpaikalla on ohjeistus seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Vuonna 2018 ohjeistus löytyi vain hieman yli puolelta (55 %) työpaikoista.

Mirosen mukaan ongelma on, että ohjeet eivät läheskään aina tavoita työntekijöitä. Yli puolet luottamushenkilöistä (56 %) myös kertoo, että he eivät tiedä, onko esihenkilöitä koulutettu tunnistamaan häirintää ja puuttumaan siihen.

Rakennusalalla häirintään puututaan huonosti

Rakentaja-lehti suuntasi vuonna 2024 liiton naisjäsenille kyselyn kyselyn, jossa käsiteltiin seksuaalista häirintää. Kyselyyn vastasi 464 liiton naisjäsentä. 44 prosenttia vastanneista oli kohdannut jossain vaiheessa työuraansa seksuaalista häirintää työssään.

Yleisimmin häiritsijä oli eri työyhteisön palveluksessa oleva henkilö (62 %), mutta myös työkaverit olivat syyllistyneet häirintään (58 %).

Yli 60 % kyselyyn vastanneista naisista ei kokenut saaneensa minkäänlaista tukea häirintätilanteessa.

Rakennusliitto on mukana Reilu Raksa -hankkeessa muiden alan järjestöjen (Rakennusteollisuus RT, Pro, RIL, RKL, RIA ja Safa sekä Sähköliitto, STTA ja STUL) kanssa. Hankkeessa pyritään panemaan stoppi syrjinnälle, häirinnälle ja epäasialliselle kohtelulle.