Sairaana työskentely on lisääntynyt

Pandemian jättämä varjo näkyy yhä. Suomalaisten työhyvinvointi ei ole palannut pandemiaa edeltäneelle tasolle, vaan se on heikentynyt lievästi viimeisen 3,5 vuoden aikana.

Sairaana työskentely on lisääntynyt: 41 prosenttia on tehnyt vähintään kahdesti töitä sairaana edellisen puolen vuoden aikana.

– Työntekijät ja alemmat toimihenkilöt tekevät enemmän sairaana töitä kuin ylemmät toimihenkilöt, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen toteaa.

Sekä aivan nuoret että iäkkäät työntekijät tekevät enemmän sairaana töitä, naiset hieman miehiä enemmän.

– Syyt sairaana työskentelyyn kumpuavat eri aiheista. Se on varsin yleistä ja se ei johdu pelkästään koronasta.

Hakasen mukaan sairaana työskentelevät ovat yleensä jo valmiiksi työn ylikuormittamia. Voi olla tunne, että ei ole varaa olla poissa töistä.

– Tässä voi olla kahdenlaista vastuun tunnetta. Katoaako oma työpaikka, jos on sieltä poissa? Toiseksi voidaan tuntea lojaalisuutta työkavereita kohtaan. He ovat pulassa, jos en ole töissä.

Rakennusalalla erityisesti vuokratyöntekijät voivat joutua painostuksen kohteeksi sairaslomien suhteen.

– Tutkimusten mukaan sairaana työskentely ennustaa tulevia sairaspoissaoloja. Sairaana työskennellessä voi tartuttaa muita etkä palaudu riittävästi työstä. Kun et kunnolla palaudu rasituksesta, myöhemmin et enää kykene tulemaan töihin sairautesi takia, Hakanen hahmottaa työkyvyn heikentymisen noidankehää.

Myös työuupumus linkittyy usein sairaana työskentelyyn. Työuupumusoireilu oli hieman yleisempää kuin vuonna 2019. Koronan pelättiin aiheuttavan työuupumuksen lisääntymistä, mutta sen sijaan etätyö lisäsi tylsistymisen tunteita.

– 17 prosentilla tutkituista oli työuupumuksen kohonnut riski. Lähes 9 prosenttia työntekijöistä sinnitteli töissä, vaikka työuupumusmittarit olivat punaisella.

Työntekijöiden kannalta huono asia on myös se, että työnjohdon työuupumus on lisääntynyt huomattavasti. Se heikentää koko työyhteisön toimintakykyä.

Työpaikalle saadaan hyvä henki helpolla

Alle 36-vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvointi on huonommalla tolalla kuin vuonna 2019. Yksi syy siihen on Hakasen mielestä nuorten huonompi kiinnittyminen työelämään.

– Nuoret kaipaavat huomioimista, palautetta ja hyvää työnjohtoa. Sitä hihaa, mitä voi nykäistä tarvittaessa työpaikalla. Nuorten kohdalla etenkin työolotekijät ovat yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin.

Nuoria rassaavat myös vähäiset autonomian kokemukset työssä, työn yksitoikkoisuus ja omien taitojen kehittämisen mahdottomuus.

– Monipuolinen työ, autonomia ja uuden oppiminen suojelevat työuupumukselta.

Vaikka Miten Suomi voi? -tutkimuksessa nähdään merkkejä työelämän heikentymisestä, kaikki ei ole vielä pilalla.

– Suomalaisten työhyvinvointi ei ole vielä palannut sille tasolle, mitä se oli 3 kuukautta ennen kuin koronapandemia muutti Suomen ja maailman. Huononnukset eivät ole dramaattisia, mutta ne ovat johdonmukaisia.

– Meillä on valtavasti työn imua alalla kuin alalla. Työelämässä on luottamusta ja reiluuden kokemuksia. Meidän pitää vahvistaa sitä hyvää työelämässä.

Hakasen mielestä hyvän työpaikkahengen luominen ei vaadi supersankariluokan mullistuksia.

– Hyvä arki työyhteisössä syntyy yksinkertaisista asioita. Ollaan kiinnostuneita toisen tekemisistä, ollaan huomaavaisia ja annetaan hyvä palautetta silloin, kun siihen on aihetta. Hyvä porukkahenki saadaan aikaiseksi pienillä asioilla. Silloin pärjätään hankalissakin olosuhteissa.

Teksti: Jukka Nissinen Kuva: Antti Kirves