Rauhoittavia uutisia rakentajille

– Tekoälytyökalujen on oltava helppokäyttöisiä ja hyödyllisiä, jos niiden halutaan yleistyvän rakentamisessa. Kone Hissit Oy:llä oli hissien asentajille koekäytössä työkalu, joka antoi selkeät vaiheittaiset ohjeet hissien asentamiseen. Kukaan, joka käytti tätä sovellusta, ei halunnut luopua siitä kokeilun loputtua, tutkijatohtori Osku Torro Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta kertoo.

– Jos tekoälytyökaluja halutaan saada käyttöön työmaalle asti, näiden kahden ehdon tulee toteutua, hän jatkaa.

Torron mukaan tämän toteutumisen ei ainakaan pitäisi jäädä kiinni yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöstä, sillä yritysten kiinnostus aiheeseen on merkittävä.

Torro tutkii tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia rakentamisessa. Hän on väitellyt tohtoriksi tietojohtamisen alalta, mutta siirtynyt rakennusalan tutkimukseen noin vuosi sitten.

Valmista ei löydy hyllystä

Kunnollisia valmiita ratkaisuja rakennusalalle ei löydy kaupan hyllyltä.

– Sekä teknologian kehittäminen että käyttöönotto vaatii todella tiivistä yhteistyötä rakennusalan asiaosaajien kanssa ja tämä eroaa aika paljon tavallisen järjestelmän kehittämisestä. Meidän pitää selvittää, kuinka tekoäly toimii näiden asiantuntijoiden työssä parhaiten.

Torro sanoo, että ei voida vain kehittää järjestelmää, heittää sitä työmaalle ja sanoa, että käyttäkää nyt vaan sitä. Silloin sitä ei käytetä.

Mutta kuinka kalliiksi tämä tulee?

– Kaikkien tuntemien tekoälyn perusmallien kehittämiseen on käytetty jopa miljardeja. Sen sijaan niiden hienosäätäminen rakennusalan tarpeisiin on edullista. Jos meillä on esimerkiksi vakioitua taloteknistä dataa, me hienosäädämme sen perusteella miljardeilla kehitettyä perusmallia ymmärtämään rakennusalaa. Se malli on sitten monikäyttöinen ja sopii usein eri käyttökohteisiin.

Tiettyjen alan ajattelutapojen on kuitenkin muututtava osana kehitystyötä.

– Dataa täytyy osata ajatella kriittisenä resurssina. Jotta esimerkiksi talotekniikassa tieto saadaan tietokannoista aina asennusohjeisiin asti, se vaatii ison panostuksen dataan ja osaamiseen.

Työturvallisuus ja yksityisyydensuoja

Työturvallisuutta on pidetty yhtenä kiinnostavan kohteena tekoälyn hyödyntämiseen.

– Tekoäly osaa käsitellä lähes minkälaista dataa tahansa, ja työturvallisuudesta syntyy sekä tekstiä, valokuvia, videoita että sensoridataa. Oikeastaan vain taivas on rajana. Tekoälyllä on visuaalista ymmärrystä ja se voi esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, liikkuuko joku työmaalla ilman kypärää.

Yhdysvaltain armeija teki älysormusvalmistaja Ouran kanssa diilin, jossa sotilaiden biometristä dataa analysoidaan sormusten välittämästä tiedosta. Tuleeko työmaalle älyvaatteita, joiden sensorit voivat kertoa esimerkiksi työntekijän ylikuormittumisesta?

– Ehkä se vastaava mestari kuitenkin näkee työmaakopissa Jarmon naamasta, että Jarmo on stressaantunut, eikä tarvitse siihen sensoridataa.

Monia huolettaa tekoälyn käytön vaikutus yksityisyydensuojaan. Miten se varmistetaan?

– Kävimme vähän aikaa sitten Las Vegasissa tutustumassa erilaisiin älykaupunkiratkaisuihin ja siellä kaupunki oli ottanut ratkaisuissa käyttöön tavallisten valvontakameroiden sijaan lidarin käyttöön.

Lidar-tutka eli valotutka on optinen tutkan tapaan toimiva laite, joka toimii näkyvän valon, lähi-infran tai ultravioletin alueella. Lidar ei luonnollisestikaan siis tunnista eri ihmisten kasvoja, mutta sillä saadaan silti tietoa työmaan tapahtumista.

Toinen tärkeä asia on henkilötietojen anonymisointi.

– Tekoäly tekee anonymisoinnin ja ihmisen ja sen tiedon välillä on palomuuri. Näin varmennetaan, ettei yksilöity tieto liiku sieltä järjestelmästä minnekään eteenpäin.

Rakentajia tarvitaan

Muuttaako tekoäly rakennusalan ammatteja työmaatasolla?

– Rakennusala on turvallisessa asemassa nyt – vaikka tulevaisuuden ennustaminen onkin hankalaa – sillä alalla on rajut fyysisen maailman realiteetit. Tekoäly ei ymmärrä fyysistä maailmaa tällä hetkellä mitenkään järkevästi, Torro toteaa.

Esimerkiksi robotisaatio on vielä hyvin kaukana.

– Mutta sillä tavalla se tulee kyllä muuttamaan maailmaa, että tekoälyn kanssa tehdään yhteistyötä monella tavalla. Tavoite on siinä, ettei työntekijän tarvitse miettiä asioita ja ohjeet ja muut kriittiset tiedot tulevat heille helposti ja järkevässä muodossa, jolloin jokainen voi keskittyä oikeasti omaan työhönsä ja sekä aika- että materiaalihukka vähenee.

Esimerkiksi talotekniikan huoltotyössä huoltoa tekevä saa tehtyä työnsä niin hyvin kuin mahdollista, eikä aikaa mene sen miettimiseen, missä tavarat ovat, millä ja milloin ne tulevat ja miten huoltotyön raportointi onnistuu.

Torro ei kuitenkaan usko, että tekoäly olisi se hopealuoti, joka ratkaisee alan hukan ja ventan.

– Se kuitenkin tuo hirveästi uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja, joista muodostuu kokonaisuus, joka mahdollistaa tehokkuuden parantamisen.

Torro myös muistuttaa, että uudet ratkaisut voivat myös tuoda mukanaan ihan uudenlaisia ongelmia, joita ei vielä osata aavistaa.

Oman ongelmansa tuo myös rakennusalan rakenne, joka eroaa oleellisesti valmistavasta teollisuudesta.

– On paljon projektiluontoista työtä ja urakoiden ketjutusta. Yksi firma käyttää hienoa tietomallia ja sitten työmaalle tulee isä, poika ja pakettiauto. Se vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa. Se ei johdu rakennusalan ihmisistä, vaan siitä että työn luonne nyt vain on radikaalisti erilainen kuin monella muulla alalla.