Rakennusliitto valmiina muutoksiin

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen ja varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen eivät purematta niele ajatusta ”välivuodesta” – tai ehkä kyse on vain näkökulmasta.

– Ehkä on tosiaan tavallaan alkamassa välivuosi, mutta tarpeellinen sellainen. Viimeisen parin vuoden aikana tapahtuneet, aivan järjettömän suuret muutokset sekä työmarkkinatoiminnan säätelyssä että voimatasapainossa, edellyttävätkin tapahtuneen analysointia, siitä oppimista ja uuteen valmistautumista. Eli alkamassa ei ole välivuosi vaan valmistautumisen vuosi, arvioi varapuheenjohtaja Ojanen.

Työmarkkinoilla ja sopimustoiminnassa puhutaan paljon luottamuksen merkityksestä, sen ansaitsemisesta ja menettämisestä. Luottamus työnantajiin on rakennusalallakin pitkän ajan pohjalukemissa. Ojanen esittääkin luottamuksen osalta vastakysymyksen: Mihin luottamusta enää tarvitaan, jos asiat jatkossakin hoidetaan poliittisen järjestelmän kautta ja toinen neuvotteluosapuoli ohittaen?

– Nyt pitää arvioida, mitkä tapahtuneista muutoksista ovat vain tässä hetkessä vaikuttavia, mistä mahdollisesti joskus peruutetaan ja mitkä puolestaan ovat sellaisia, että niiden kanssa eletään pysyvästi, sanoo puolestaan puheenjohtaja Palonen.

Arvioidaan, opitaan ja tehdään tulevaan valmis strategia. Jos asioita siirretään pois TES-pöydästä Arkadianmäelle, edellyttää se myös Rakennusliitolta uudenlaista toimintaa. Kumpikaan puheenjohtajista ei usko, että Orpon–Purran hallituksen tekemistä lakimuutoksista ja leikkauksista merkittävästi peruttaisiin, tulevasta hallituspohjasta riippumatta.

Työttömyysturvan suojaosuus ja etenkin lapsiperheisiin kohdistuneet sosiaaliturvan leikkaukset ovat asioita, joissa muutosta odotetaan vahvimmin. Mahdollisesti myös ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden suhteen voi tilanne vielä elää. Puheenjohtaja Palonen nostaa esiin myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen tyrmäävän vaikutuksen etenkin kausityössä oleville rakentajille.

– Nykyisellään se ajaa ihmisiä pois alalta. Jos työllä ja siihen linkittyvällä työttömyysturvalla ei perhe elä, ei sille voi jäädä.

Sen sijaan muun muassa tukilakkojen rajoittamisen uskotaan jäävän pysyväksi.

Työnantajien koordinaatio kuristaa rakennusalaa

Työnantajien tiukka palkkakoordinaatio, jossa myös rakennustyönantajat ovat luovuttaneet päätösvallan Elinkeinoelämän keskusliitolle, tulee johtamaan rakennusalalla umpikujaan, arvioivat puheenjohtajat. Jos neuvoteltavia työehtosopimuksia tarkkaillaan pilkun paikkaa myöten, ja jokaiselle muutokselle haetaan kustannusvaikutus, menettää TES-toiminta perusolemuksensa. Eikä alan kehno tuottavuus käänny nousuun.

– Pitäisi huomioida alan erityispiirteet, eikä se ole nykyisellään mahdollista. Jos jokainen muutos, joka esimerkiksi tekisi alasta houkuttelevamman nuorille, yritetään ulosmitata rakentajien palkankorotuksista, ei mikään kehitys. Siitä kärsivät myös alan yritykset, Ojanen sanoo.

Palosen mukaan neuvottelemisen suuri paradoksi on, että isännät vaativat sopimuksiin koko ajan uusia joustoja, ”jotta ylipäätään viitsivät sopimuksia tehdä”, ja samaan aikaan lukitsevat itsensä jokaista senttiä myöten yleiseen linjaa. Silloin neuvottelutie on tukossa.

Kyse ei kuitenkaan ole vain edellisestä neuvottelukierroksesta. Jo pitkään on isäntien ainoa keino tuottavuuden nostamiseen ollut työvoiman halpuuttaminen.

– Viime vuodet työmarkkinoilla on dominoinut ekonometria, jossa sen sijaan että kehitettäisiin suomalaisen työn tuottavuutta esimerkiksi urakkapalkkausta kehittämällä, keskitytään tilkitsemään arvoketjua halpatyövoimalla, eikä se kyllä ole voittoon johtava tie, Ojanen arvioi.

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että työn tuottavuus kehittyy suotuisasti aloilla, joissa työntekijällä on turvallinen asema ja ymmärrys työn jatkuvuudesta. Viime vuosina kaikki politiikkatoimet ja myös työnantajien kova asenne ovat vieneet juuri päinvastaiseen suuntaan. Työntekijän tulisi pitää turpansa kiinni ja olla tyytyväinen siitä, että hänellä ylipäätään on työpaikka.

– Onko meidän verrokkimaat vaihtumassa Ruotsista ja Saksasta Itä-Eurooppaan? Alalla tarvittaisiin ruotsalaisten osaamaa diskuteerausta – yhteistyötä ja tasa-arvoa työssä – mutta valitettavasti sitä ei meillä osata, Ojanen runttaa.

Vastuu hyväksikäytöstä kuuluu myös rakennuttajille

Rakennusliittoon perustettiin tänä vuonna uusi kansainvälisen työvoiman yksikkö, joka keskittyy selvittämään työmaiden törkeimpiä hyväksikäyttötapauksia ja toisaalta vaikuttamaan tilaajiin ja urakoitsijoihin väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Yksittäisten väärinkäytösten paljastaminen on loputon työmaa. Painopiste työssä onkin siirtymässä yksittäisten tapausten selvittämisestä alan vääristyneiden rakenteiden paljastamiseen ja oikaisemiseen. Olennaista on rakennustyön tilaajan vastuun kirkastaminen.

– Maksajalla, työn tilaajalla, tulee olla se linja, että harmaata taloutta ja työperäistä hyväksikäyttöä ei sallita, ja osaaminen niiden poissulkemiseen sopimusteknisesti, puheenjohtaja Palonen sanoo.

Jyrki Ojasen mukaan Rakennusliiton harmaan talouden vastaista työtä halutaan uuden yksikön perustamisen myötä muuttaa entistä systemaattisemmaksi ja vaikuttavammaksi.

– Tilaajapuoli on fokuksessa, koska alan konkreettinen omavalvonta on puutteellista: joko sitä ei ole tai ainakaan epäkohtia ei etsitä riittävän tiheällä kammalla. Meille ei ole itsetarkoituksellista tuottaa medialle sosiaalipornoa väärinkäytöksiä julkituomalla, mutta tulee sekin varmaan kyseeseen, koska alalla edelleen esiintyy tosiasioiden kieltämistä.

Rakennusliitto vaatii muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia ja pääurakoitsijan vastuun lisäämistä. Juridisen säätelyn lisääminen ei kuitenkaan ole Rakennusliitolle ainoa mahdollisuus, sillä sekä rakennuttajat että pääurakoitsijat voisivat estää ongelmia ennakolta tiukoilla sopimusehdoilla.

Nuorille mahdollisuus

Uuteen vuoteen pitäisi mennä positiivisin ajatuksin, mutta rakentajien suurtyöttömyyden aikana se voi olla liikaa vaadittu. Mitä toivotte alkavalta vuodelta?

– Tietenkin alan nousua taantumasta ja runsaasti töitä rakentajille. Ja ennen kaikkea sitä, että yritykset työllistävät nuoria rakentajia, jotka ovat valmistuneet alalle taantuman aikana ja jo putoamassa alan ulkopuolelle. Jos työmaat edelleen järjestetään pitkiin aliurakointiketjuihin, ei nuorilla ole paikkoja mihin työllistyä, Kimmo Palonen muistuttaa.