Rakennusala jatkaa lauluaan mollissa

RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo kertoi tuoreita näkemyksiään rakennusalan tilanteesta Betonipäivillä Espoossa.

– Vuosi 2025 petti odotukset, kun Suomen kasvuksi ennustettiin 1,5 prosenttia, kasvu olikin 0,5 prosenttia, Vihmo sanoo.

Euroalueella ennustetaan tälle vuodelle 1,5 prosentin kasvua ja maailmantaloudelle 3 prosentin kasvua. Suomessakin yritysten luottamus on nyt selvästi suunnannut ylöspäin ja on lähellä euromaiden keskiarvoa.

– Suomessa ei hirveästi tapahtunut elpymistä viime vuonna ja nykytilanne on huono. 3–6 kuukauden kasvuennuste on nollatasolla.

Yksi iso ongelma, joka näkyy muun muassa asuntorakentamisen puolella, on kuluttajien luottamus.

– Kuluttajat eivät usko kasvuun. Korkotaso ei enää ole rajoittava tekijä, mutta kuluttajilla on pelkoja esimerkiksi työttömyydestä. He tekevät edelleen oman taseensa sopeutusta.

Asuntokauppa on siis edelleen heikoissa kantimissa.

– On höpöhöpöä, että asuntomarkkinat olisivat toipuneet, sillä vanhojen asuntojen hinnat laskevat edelleen, vaikka kauppamäärät ovatkin palanneet vuoden 2019 tasolle. Se tarkoittaa huonoa asuntorakentamiselle, Vihmo kertoo.

Silloin kun asuntojen hinnat laskevat, asuntoaloitukset eivät lähde käyntiin, vaikka rakennusalan kovin pudotus onkin jäänyt taakse.

– Suomen asuntomarkkina on Euroopan heikoin, siinä ei ole minkäänlaista dynaamisuutta. Siihen vaikuttaa myös kiristynyt pankkisääntely.

Toimitiloista ja korjaamisesta vain vähän iloa

Toimitilarakentamisessa tilanne on heikko, ja Vihmo toteaa RT:n kevään 2025 hiukan positiivisemman ennusteen jääneen toteutumatta.

– Suunta on kuitenkin menossa kohti parempaa. Elinkeinoelämän luottauksen paraneminen näkyy tulevaisuudessa investointeina. Samoin vihreä siirtymä.

Korjausrakentaminen supistui 9 kvartaalia peräjälkeen, mutta nousi 2 prosentin kasvuun vuoden 2025 lopulla.

– En näe suuria kasvutekijöitä korjausrakentamisesta. Finanssialan keskusliitto on arvioinut, että Suomessa on 185 kuntaa, joissa asuntojen keskihinta on noin 2 000 euroa neliöltä. Ne eivät saa täysimittaista remonttilainaa, Vihmo toteaa.

Infra valopilkkuna edelleen

– Infran ennusteesta sanon, että mennään hyvästä tilanteesta hyvään. Suomessa tehdään nyt paljon töitä huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn eteen, Vihmo sanoo.

Suunnittelu- ja konsulttiyritys Ramboll Finlandin johtaja Mikko Leppänen kertoo, että useat megatrendit vaikuttavat tällä hetkellä myönteisesti infra-alaan.

– Muun muassa energiamurros, kaupungistuminen, kestävä liikkuminen, korjausvelka ja huoltovarmuus, Leppänen luettelee.

Useat kaupunkikeskustojen isot kehittämishankkeet vaativat mittavia infratöitä. Hyvä esimerkki Helsingistä ovat Eteläsataman suunnitelmat: viimeisetkin isot laivat siirtyvät joko Katajanokalle tai Länsiterminaaliin ja alue otetaan asukkaiden virkistyskäyttöön. Se vaatii infratöitä koko sataman alueella.

Leppäsen mukaan infrapuolen kasvulle alkaa muodostua pullonkaulaksi osaavan työvoiman saatavuus.

– Miten saisimme ihmisiä siirtymään talonrakennuspuolelta infraan, Leppänen miettii.