Ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden määrä laski vuonna 2025

Työsuojeluviranomaiselle tehtävät ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden ilmoitukset vähenivät viime vuonna vuoteen 2024 verrattuna  erityisesti rakennusalalla ja kaivostoiminnassa, jossa tehdään paljon töitä Rakennusliiton tessillä. Molemmilla aloilla ilmoitukset vähenivät yli neljänneksellä. Erikoistuneessa rakennustoiminnassa pudotusta oli reilut 46 prosenttia.

Alueellisesti talonrakennusalan lähetettyjen työntekijöiden ilmoitusten osuus oli suurin työsuojelun Etelä-Suomen vastuualueella, jossa talonrakennus kattoi lähes viidenneksen kaikkien alojen ilmoituksista.

 Metsänhoitoon saapui aiempaa enemmän lähetettyjä työntekijöitä. Maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden toimialalle tuli ilmoituksia 87 prosenttia enemmän. Helsingin Sanomien työntekijöiden hyväksikäytön tutkimiseen perehtyneen toimittajan Paavo Teittisen mukaan metsätalous on noussut uudeksi työvoiman riiston keskittymäksi.

Eniten lähetettyjen työntekijöiden ilmoituksia tuli Saksasta, Virosta, Liettuasta, Tanskasta ja Puolasta. Näiden maiden osuus ensimmäisistä ilmoi­tuksista oli 64 prosenttia, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2024. Maiden neljän kärki oli muutoin sama kuin vuonna 2024, mutta Saksa nousi ensimmäiseksi Viron edelle. Ilmoituksista 94 prosenttia tuli EU- ja ETA-alueelta.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolisista maista tulleiden ilmoitusten määrä kasvoi sel­västi. Yli 40 prosenttia ilmoituksista tuli Britanniasta. Ilmoitusten määrän kasvu johtui erityisesti Yhdys­valloista tulleiden ilmoitusten määrän kasvusta.

Työsuojeluviranomainen teki vuonna 2025 yhteensä 214 työntekijöiden lähettämiseen liittyvää tarkastusta. Keskeinen valvonnan kohde oli se, että ulkomailta Suomeen työntekijöitä lähettävät yritykset noudattavat Suomen lainsäädäntöä lähetettyjen työntekijöiden osalta. Valvonnassa kiinnitettiin huomiota aidon lähettämisen tunnistamiseen ja sen arvioimiseen, onko kyseessä työsuhde vai yrittäjyys. 

Eniten toimintaohjeita annettiin ilmoitusvelvollisuudessa havaituista puutteista. Paljon puutteita havaittiin myös palkkauksessa, työaikakirjanpidossa ja lähettämistä koskevien tietojen saatavilla pidossa. 

Lähes 30 prosenttia lähettävän yrityksen tarkastuksista johti laiminlyöntimaksun harkintaan. Yleisin syy laiminlyöntimaksun harkinnalle on edelleen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti. 

Työsuojeluviranomaiset määräsivät vuonna 2025 kaikkiaan 63 laiminlyöntimaksua, joiden yhteissumma oli 297 400 euroa. Rakentamisen toimialaan kohdistui 43 prosenttia laiminlyöntimaksuista.