Suomalaiset ovat tulevana talvena vaarassa sairastua keripukkiin. Kotimaiset luonnonmarjat jäävät nyt poimimatta ulkoministeriön alettua nihkeilemään marjat keränneiden ulkomaalaisten viisumihakemuksissa.
Voi, voi. Keripukki kuuluu aiheuttavan voimattomuutta ja heikotusta, mutta eipä kai sitä huomaa, kun juuri kenenkään ei tarvitse enää käydä töissä. Sitten kun hampaat tippuu, voi googlata viimeisillä voimillaan pula-ajan ruokaohjeet, vaikka munavellistä ja hankkia pillin jos ei ojentajat taivu lusikan nostoon.
Hallituskin voi olla tyytyväinen, kun kansa on ihan varmasti kotona työttömänä eikä esimerkiksi vapaaehtoistöissä, opiskelemassa tai lyhyemmällä pätkällä alansa töissä ja nosta – kelmi – samaan aikaan niitä runsaskätisiä tukia.
Voisi kuvitella, että nämä vuodesta toiseen kanssaihmisen häikäilemätöntä riistoa harrastaneet marjayhtiöt olisi laitettu kuriin velvoittamalla maksamaan säällistä palkkaa ja kohtelemaan ihmisiä kunnolla. Ei kai silloin pitäisi olla estettä myös ulkomaisille marjanpoimijoille, jos kotimaasta ei innokasta poimijaa löydy. Liekö paikallinen elinvoimakeskus tehnyt näissä asioissa tarveharkintaa?
Ainakin rakennusalan elinvoima on viimeiset pari–kolme vuotta ollut erittäin heikko ja työttömiä on jo enemmän kuin 1990-luvun laman aikaan. Siitä huolimatta virasto on ilmeisesti nimensä suoman auktoriteetin velvoittamana katsonut elinvoiman olevan niin ylitsepursuavaa, että viimeksi kesäkuussa oli tarpeen poistaa lukuisia rakennusalan työnimikkeitä tarveharkinnasta Pirkanmaalla. Käsittämätöntä.
Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö on kauan sitten karannut pääkaupunkiseudulla käsistä, ilmeisesti sama tilanne halutaan koko Suomeen.
