Puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työaikakirjanpidossa, viikkolevossa, palkkauksessa, yli- ja sunnuntaitöiden korvaamisessa, yhdenvertaisuuslainsäädännön syrjintäkiellon vastaista toimintaa ja niin edelleen. Yksi virolainen rakennusalan yritys on työllistänyt työsuojelutarkastajia peräti 5 kertaa 1,5 vuoden aikana vuosina 2024–2025.
Työsuojeluviranomainen voi antaa toimintaohjeen tai kehotuksen huomatessaan epäkohtia työmaalla. Toimintaohje on nimensä mukaisesti tarkastajan antama ohje mahdollisten vähäisten puutteiden korjaamiseksi. Sen noudattamatta jättäminen voi johtaa kehotukseen ja lopulta työsuojeluviranomaisen velvoittavaan päätökseen. Tällöin työsuojeluviranomainen velvoittaa päätöksellään työnantajan korjaamaan säännösten vastaisen olotilan määräajassa. Tehosteena voidaan käyttää uhkasakkoa tai työn teettämis- tai keskeyttämisuhkaa.
Mainitun virolaisen yrityksen kohdalla ensimmäisellä tarkastuksella annettiin toimintaohjeita. Yritys ei toimintaohjeista hätkähtänyt, joten noin vuoden kuluttua seuraavalla tarkastuksella tarkastaja antoi useita kehotuksia. Ne käsittelivät muun muassa lähetettyjen työntekijöiden työehtosopimuksen mukaista palkkaa (perustuntipalkka ei täyttänyt rakennusalan työehtosopimuksen vaatimuksia), ylityökorvauksia, työaikaa ja lomarahoja.
Uudella tarkastuksella muutaman viikon päästää jatkettiin kehotusten antamista. Tällä kertaa aiheena oli työaikakirjanpidon puuttuminen. Työntekijät eivät olleet myöskään saaneet palkkalaskelmia. Saman vuoden elokuisella tarkastuksella palattiin toimintaohjeiden antoon, sillä erilaisia puutteita oli edelleen.
Katsotaanpa tilannetta toisin: yritys varasti työntekijöidensä palkkoja, eikä saanut siitä mitään seurauksia. Se kilpailee rehellisten yritysten kanssa samoilla markkinoilla ja voi tarjota urakkaa halvemmalla kuin muut siksi, että se maksaa alipalkkaa eikä noudata työehtosopimuksia. Viranomaiset ovat nykyvaltuuksilla melko kädettömiä tällaisen toiminnan edessä. Ensimmäisen tarkastuksen aikaan yrityksen leivissä toimineet lähetetyt työntekijät ovat palanneet kotimaahansa, uudet on tuotu tilalle. Mikäli näille yrityksille haluttaisiin sanktioita, se vaatisi virallista rikostutkintaa, joka voi kestää vuosia.
SAK on jo pitkään vaatinut työsuojeluviranomaisille järeämpiä ja nopeampia aseita – hallinnollisia sanktioita – työperäisen hyväksikäytön torjuntaan. Erityisesti ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön ja tilaajavastuulain rikkomuksiin tämä olisi erittäin toivottavaa, sillä vilpillinen toiminta saataisiin katkaistua heti.
Työnantajajärjestöjen suhtautuminen Lupa- ja valvontaviraston hallinnollisiin sanktioihin on ollut melko nihkeää. Luulisi kuitenkin työnantajapuoltakin kiinnostavan viranomaisten ajantuhlaus ja epäterve kilpailu? Sen sijaan, että laukataan saman yrityksen perässä useita kertoja, voisi roima seuraamus nopeuttaa yrityksen ryhdistäytymistä ja päästää tarkastajan seuraavan vilunkipelaajan kimppuun.
