Kermieristäjän kuuma sesonki
Nestetankkaus ja aurinkorasva helpottavat katontekijän elämää.
Rakennusliiton jäsenlehti
Nestetankkaus ja aurinkorasva helpottavat katontekijän elämää.
Turun Artukaisissa Starkin rautakaupan katolla on käynnissä huopakatteen kunnostus.
– Tässä oli ensimmäiseksi otsapeltien purku, Kattava Oy:n kermieristäjä Toni Leinonen kertoo työmaan aloituksesta pari viikkoa ennen haastattelua.
Leinonen on aloittanut työt Kattavalla huhtikuussa.
– Edellisessä työpaikassa alkoi lomautus joulukuussa ja se kesti niin pitkään, ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin vaihtaa firmaa.
Leinosella on 30 vuoden kokemus katonteosta. Huopakattojen lisäksi tiili- ja peltikatteiden teko on tullut tutuksi.
– Tämä on siitä harvinainen kattotyömaa, että täällä on hätäpoistumistie. Kun katolla tehdään tulitöitä, sellainen pitäisi aina olla. Hätäpoistumistien pakollisuus on tarkoin varjeltu salaisuus, Kattavan pääluottamusmies, kermieristäjä Marko Vuolle murjaisee.
Vuolle on jo toista kertaa Kattavan palkkalistoilla.
– Ensimmäisellä kerralla tein tiilikattoja vuosina 1997–2001. Kävin välillä 6 vuotta tekemässä ilmastoinnin konehuoneita. Palasin takaisin vuonna 2007.
Vuolle on ollut pääluottamusmiehen pestissä 14 vuotta.
– Sitä ennen olin puolitoista vuotta työsuojeluvaltuutettuna. Aikaisempi valtuutettu lähti kesken kauden firmasta.
Kattavalla suhtaudutaan vakavasti lämpökuormituksen ja UV-säteilyn haittojen torjumiseen. Yritys tarjoaa muun muassa ilmaiset aurinkorasvat työntekijöilleen,
– Nestetankkaus on otettava vakavasti. Jos kesähelteellä juon työpäivän aikana 5 litraa, minun täytyy juoda kotona 2 litraa lisää, Vuolle muistuttaa.
Vuolle oli ensimmäistä kertaa vedeneristyksen tes-neuvotteluryhmässä tällä neuvottelukierroksella.
– Moni sanoo, että paikallinen sopiminen on vaikeata. Minun mielestäni se ei ole kuitenkaan mitään tes-neuvotteluihin verrattuna. Tessien teko on huomattavasti haastavampaa.
Kattavan pääkonttori on Piikkiössä ja sen lisäksi Porissa toimii tytäryritys. Työmaat ovat etupäässä Varsinais-Suomen alueella, mutta Kattavan työporukoita on nähty myös harvakseltaan pääkaupunkiseudulla. Vaikka Maarianhamina on maantieteellisesti lähellä, saaren ja mantereen välisten hankalien liikenneyhteyksien takia katontekijät joutuvat majoittumaan Ahvenanmaalla työviikon ajaksi
– Jos minulle tarjotaan reissutöitä, kieltäydyn mielelläni niistä. Minulla on niin hyvät kotiolot, ettei minun tarvitse lähteä, Turussa viihtyvä Vuolle veistelee.
Kattavan noin 40 työntekijän porukasta on joka työmaalle riittänyt lähtijöitä. Firmaan on tänäkin keväänä palkattu useampi uusi työntekijä. Vuolle on huolissaan työttömyysturvan heikennysten vaikutuksista alalle työllistymiseen.
– Jos uusi työntekijä tulee töihin koulun penkiltä kesäkuun alussa ja hänelle lyödään lomautuslappu käteen joulukuussa, työssäoloehto ei ehdi täyttyä ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha jää saamatta.
Sama kuvio toistuu seuraavana vuonna, jolloin työssäoloehto vihdoin täyttyy. Riemua ei riitä pitkäksi aikaa, sillä ansiopäivärahan porrastus pienentää työttömyysturvaa. Seuraavana talvena päivät loppuvat ja työssäoloehto pitää kerryttää uudelleen.
– Tuollaisella politiikalla tänne katolle ei ole tulijoita tai palkkoja pitää nostaa jumalattomasti.
Kattavalla viime talvi meni suhteellisen kivuttomasti, vain muutama työntekijä joutui lomautetuksi. Pääkaupunkiseudulla tehdään talvella paljon kattotöitä teltassa, mutta Varsinais-Suomessa telinemiehet tekevät hyvin harvoin sääsuojausta.
– Talvella kattotyöt eivät ole mitään hehkeitä hommia.
Leinonen arvelee, että arvokkaampia kiinteistöjä suojataan herkemmin ja niiden urakointisopimuksissa on määritelty tarkemmin sääsuojauksien tarpeellisuus.
– Miljoonarakennusten kastumisen kustannukset ovat isommat. Täällä muutaman kerroksen kuivaaminen maksaa satoja tuhansia, kun Helsingin Ullanlinnassa puhutaan miljoonista euroista.
– Toisaalta teltta helpottaisi tekemistä, eikä tarvitsisi niin helposti lomauttaa työntekijöitä. Lämpötilat vaihtelevat teltassa, mutta kaikki on kuivaa koko ajan. Viikonlopuksi ei tarvitse tehdä sääsuojauksia. Teemme täällä työsaumoja ja sidomme tavaroita kiinni viikollakin, Leinonen muistuttaa ylimääräisestä työstä.
Kattavassa töitä tehdään pääasiassa urakalla.
– Urakalla pääsee ihan hyviin tienesteihin, Leinonen toteaa palkkatasosta.
Kattavan työnjohdon kanssa pystyy neuvottelemaan yllättäen eteen tulevien hidasteiden kohdalla haittalisistä, jotta urakka ei jäisi pahasti alihintaiseksi.
Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen
Varsinaisia ohjearvoja kuumassa työskentelylle ei ole. Mikäli työtilan lämpötila ylittää 28 astetta, työsuojeluviranomaiset suosittelevat 10 minuutin taukoa työtuntia kohti. Yli 33 asteen työskentelylämpötilassa suositellaan 15 minuutin taukoa työtuntia kohti.
Tarkkaavaisuus heikkenee ja tapaturmariski kasvaa merkittävästi kuumuudessa. Rakennusalan tuottavuuden laskua kuumuudessa työskennellessä ei ole tutkittu. Ulkomaisten tutkimustulosten mukaan tuottavuus laski 14 prosenttia, kun lämpötila oli yli 32 astetta.
Rakennustyömailla sosiaalitilat lämpiävät lähes saunamittarilukemiin hellejaksojen aikana. Viileällä taukotilalla on tutkimusten mukaan iso merkitys elimistön jäähtymisen kannalta.
UV-indeksi kuvaa auringonsäteilyn voimakkuutta ja indeksilukeman voi tarkistaa säätiedotuksesta. Suojautumistarve alkaa, kun indeksi on 3 tai enemmän. Indeksi ylittyy eteläisessä Suomessa toukokuusta elokuuhun. Kauniina keskikesän päivänä suojautumistarve kestää 7 tunnin ajan eli kello 10–17.
Ihon aurinkosuojaukseen kuuluvat aurinkosuojavoiteet, vaatetuksen antama suoja ja suorassa auringonpaisteessa oleskelun välttäminen.
Auringonpolttama näkyy ja tuntuu samana iltana tai seuraavana aamuna ihon punoituksena ja kuumotuksena. Suurempi UV-määrä polttaa ihon rakkuloille. UV-säteily vanhentaa ihoa ja lisää ihosyöpiä
Kuumakuormaa aiheuttavat:
Kuumakuormituksen oireet:
Vettä kannattaa kuumuudessa juoda noin litra tunnissa. Nestettä kannattaa nauttia pikkuhiljaa ja jo ennen janon tunnetta.
Lähteet: Duodecimin terveyskirjasto, Työterveyslaitos
Yleinen
3.6.2025
Liitossa
3.6.2025
Yleinen
2.6.2025
Laki
9.6.2023
Yleinen
22.3.2024
Työturvallisuus
16.12.2021