Infektiot eivät saa levitä

Rakennusnyrkki tuo infektiotorjunnan näkökulman sairaaloiden rakentamisprojekteihin.

Infektiolääkäreiden ja hygieniahoitajien muodostama asiantuntijaryhmä tekee yhteistyötä HUS:n rakennushankkeista vastaavien tahojen kanssa. Päätavoitteena on hallita infektiotautiriskejä, jotka sairaalatilojen rakentamisissa ja saneerauksissa täytyy huomioida.

– Rakennusnyrkki on kokoontunut yli 3 vuoden ajan vähintään kerran kuukaudessa. Olemme työskennelleet useita tunteja sekä itsenäisesti että yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä eri toimijoiden välillä ilman vastakkainasetteluja, selvittää osaston ylilääkäri Katariina Kainulainen HUS Tulehduskeskuksesta.

Hänen mukaansa eniten tehtävää riittää korjaus- ja lisärakentamisesta. Niissä piilevät infektioiden leviämisriskit kohdistuvat ensisijaisesti potilaisiin, joiden vastustuskyky on sairauden, leikkausten tai vaikkapa synnytysten takia alentunut. Harkitsemattomasti toteutettu remontti voi olla heille kohtalokas, jos siinä irtoavat epäpuhtaudet pääsevät leviämään osastosta toiseen ilmanvaihdon kautta tai muuta reittiä. Sairaaloiden henkilökunta altistuu yhtä lailla korjausrakentamisen haitoille, kuten melulle ja tärinälle. Rakentamisessa yleisesti käytettävät henkilökohtaiset suojaimet vähentävät rakentajien tartuntariskejä. Työtkin järjestetään siten, että potilaskontakteilta vältytään ja hoitohuoneet tyhjennetään ennen kuin niissä tehdään mitään.

Odotusaulaan rakennetaan uusi potilaiden vastaanottopiste huputuksen suojassa. Eristyksellä ja alipaineistuksella minimoidaan epäpuhtauksien leviämistä käytössä oleviin viereisiin tiloihin. 

Rakennusnyrkkiin kuuluu 3 infektiolääkäriä ja 7 hygieniahoitajaa. Ryhmä jakaa uusinta käytettävissä olevaa tietoa omalta alaltaan ja käy tiivistä vuoropuhelua korjausrakentamiseen liittyvissä asioissa HUS:n Kiinteistö- ja toimitilayksikön kanssa. Toisena tahona on yhtymän Tilakeskus, jonka vastuualueena on saneeraukset ja uudisrakentaminen.

Konkreettisena tuloksena on yhdessä Kiinteistö- ja toimitilayksikön kanssa laadittu tarkistuslistaus asioista, jotka täytyy huomioida ennen remonttien aloittamista sekä Tilakeskuksen myötävaikutuksella koottu dokumentti sairaalatilojen uudisrakentamiseen ja saneeraukseen liittyvistä kriteereistä ja suosituksista infektioidentorjunnan näkökulmasta.

Julkaisujen merkittävyyttä korostaa niiden ainutlaatuisuus. Vastaavat kansalliset ohjeet puuttuvat Suomesta ja tiettävästi maan kaikista muista sairaanhoitopiireistä.

– Edelläkävijöitä tässä ollaan ja toki on toivottavaa, että valtakunnallisestikin asiaan alettaisiin kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota, Katariina Kainulainen esittää.

Alusta lähtien mukana

Infektioidentorjunnan ammattilaisten roolissa korostuu hankkeisiin osallistuminen jo niiden suunnitteluvaiheessa. Tiedossa olevien rakennusprojektien lisäksi valtaisassa 22 sairaalan kiinteistömassassa ja yli miljoonassa kerrosneliömetrissä riittää sekä ennakoituja että ennakoimattomia korjaustarpeita. Yksittäisten rakenteiden tai taloteknisten järjestelmien rikkoutumisiin on reagoitava nopeasti.

– Vuositasolla erikokoisia rakennushankkeita HUS Kiinteistöt Oy:n projektipalveluilla on noin 900. Hankekoko on pääosin sellainen, että käytämme yleensä kilpailutettuja puitesopimustoimijoita. Projektikohtainen hankinta tapahtuu puitesopimuksen sisällä tehtävillä kevennetyillä kilpailutuksilla, eli minikilpailutuksilla. Pienempiä töitä teetetään myös aikaveloitusperusteisesti. EU-kynnysarvon ylittäviä puitesopimusten kesto on enintään 4 vuotta yhdellä sopimuskaudella, mutta osa toimijoista on menestynyt useita vuosia kilpailutuksissa. Osalle taas on riittänyt yksi sopimuskausi, selvittää HUS Kiinteistöt Oy:n projektipalvelujohtaja Tapio Rautiainen.

Taloteknisten järjestelmien laaja-alaisuus vaatii monenlaista ammattiosaamista. Kylmäasentaja korjaamassa välikatossa risteilevien linjastojen ja johdotusten seassa kulkevia putkistoja.

Syyksi hän mainitsee tavanomaisista rakennustyömaista poikkeavat sairaaloiden erityisolosuhteet ja -vaatimukset. Lisäksi työ tehdään usein toiminnassa olevalla osastolla tai sen välittömässä läheisyydessä. Näihin sopeutuakseen yrityksen on oltava valmis hyvinkin tarkkoihin esiselvityksiin, ohjeisiin ja perehdytyksiin, ennen kuin työt voidaan aloittaa. Näissä käydään läpi toimenpiteiden vaikutukset kiinteistön muihin tiloihin ja toimintoihin, mikä saattaa venyttää urakoiden läpimenoaikoja normaalia pidemmiksi. Kaikessa mennään potilasturvallisuus edellä, joten infektiotorjunnan lisäksi huomioitavana on runsaasti sairaalan toimintoihin liittyvää LVIAJS-tekniikkaa ja herkkiä lääkintälaitteita.

– Tarvikkeiden kuljetusmatkat saattavat olla pitkiä erityisesti Meilahden alueella, jossa käytäviä ja huoltotunneleita riittää kilometritolkulla. Tämä ja muut erityispiirteet ovat pitäneet urakoitsijat melko vakiintuneena joukkona, Rautiainen toteaa.

Rakentajilta kysytään lisäksi joustavuutta työaikojen ja -tapojen suhteen. Jos rakentamisesta aiheutuu tärinää, voidaan tehtävät ajoittaa iltoihin ja jopa öihin, jotta vältetään häiritsemästä vaativia kliinisiä toimenpiteitä kuten esimerkiksi silmäleikkauksia. Suurelta osin rakennustyöt sovitetaan käyttäjän toimintaan ja aikatauluihin, joskus jopa huonekohtaisesti.

Uutta ajatuksella

Rakennusnyrkin yhtenä pyrkimyksenä on vaikuttaa uudisrakentamiseen ja tilojen käyttötarkoitusten muutoksiin siten, että lopputulokset palvelisivat mahdollisimman hyvin potilashoidon tarpeita huomioiden myös infektiontorjunnan. Kyseessä voi olla yksittäisten osastojen pohjaratkaisut suhteessa potilaspaikkojen sijoitteluun tai muut hoitotyötä sujuvoittavat yksityiskohdat, kuten käsienpesualtaiden ja -huuhdetelineiden sijainnit.

– Yhden ihmisen on mahdotonta hallita kaikkea tähän liittyvää, siksi toimimme työryhmänä ja varmistamme, että kertyvä tieto tallentuu edelleen hyödynnettäväksi, Katariina Kainulainen sanoo.

Hän viittaa Rakennusnyrkin perustamiseen, jota vauhditti Kiinteistö- ja toimitilayksikön sekä Tilakeskuksen kanssa aiemmin asioineen infektiolääketieteen dosentin lähestyvä eläkeikä. Miehen mukana meinasi kadota paljon hiljaista tietoa, minkä kokoaminen ja päivittäminen koettiin tärkeäksi.

– Aluksi meidän mukaan tulo rakentamisprojekteihin saattoi tuntua varmaankin hassulta, mutta varsin nopeasti ymmärrettiin, miksi olemme mukana työmaapalavereissa.       

Moniammatillinen yhteistyö on HUS:sissa ylipäätään lisääntynyt ja muuttunut entistä avoimeksi. Loppukäyttäjille järjestetään työmaavierailuja keskeneräisissäkin kohteissa ja heidän toiveensa huomioidaan mahdollisuuksien rajoissa.

– Vaikka tuommekin näkemyksemme ja osaamisemme projekteihin, on valintoja tehtävä ja kompromisseihin taivuttava jo pelkästään budjettisyistä, Kainulainen kiteyttää.

HUS:n vanhan hallintorakennuksen paikalle tehdään uutta noin 24 000 bruttoneliömetrin kiinteistöä apteekkia ja keskuskeittiötä varten. Huhtikuussa aloitettu työmaa sijaitsee Meilahden sairaala-alueen keskellä ja on määrä valmistua keväällä 2029.

Pölyn hallinta keskeistä

Puhtauden erikoisvaatimukset korostuvat rakennettaessa uutta tai korjattaessa vanhaa sairaaloiden sisätiloissa. Pölyn mukana kulkeutuvien mikrobien aiheuttamaa riskiä kuvataan ICRA-kaaviolla, jossa uhkatasoja arvioidaan asteikolla I–IV. Taulukossa potilaiden infektioalttius ja tehtävien rakennustoimenpiteiden laajuudet ovat niin ikään jaoteltuina 4 kategoriaan. Purkaminen tuottaa korkeimmat uhkatasot III tai IV kaikissa potilasryhmissä, joten suojaukset on oltava kunnossa kajottaessa kiinteisiin rakenteisiin vaikkapa vain odotusauloissa.

Oman lukunsa muodostavat leikkaussalien tiukat hygieniavaatimukset mukaan lukien ilmanvaihdon järjestelmät. Niiden paineistukset ja HEPA-suodatukset ovat tarkoin määriteltyjä pohjoismaisessa R3 Nordic Guideline for Hospital Ventilation -ohjeistuksessa, mikä sujuvoittaa laiteasennuksia.

Ilmanvaihdon ohella sairaaloissa on runsaasti erilaisten olosuhteiden, kuten lämpötilan ja kosteuden hallintaan liittyvää talotekniikkaa, jonka keskinäiset vaikutussuhteet ja reititykset täytyy huomioida kaikessa rakentamisessa.  

Tiedonvälittyminen rakennusurakoitsijoille ja edelleen heidän yksittäisille työntekijöilleen muodostaa ahtaimman pullonkaulan. Ilman opastusta on vaikea ymmärtää minkälaisia riskejä toisaalla tavanomaiset toimenpiteet, kuten väliseinän poistot tai läpiviennit voivat aiheuttaa sairaalaympäristössä.

– Rakentajille pitää antaa koulutusta ja neuvontaa, jotta he osaavat toimia turvallisesti aiheuttamatta infektioriskiä potilaille, sairaalan henkilökunnalle tai jopa itselleen, Katariina Kainulainen painottaa.  

Tiedonkulku toiseen suuntaan on yhtä tärkeää. Rakennusnyrkki saa sähköpostiinsa ilmoituksia merkittävimpien rakennusprojektien suunnitelmista ja aloituksista. Samaan osoitteeseen lähetetään työmaakokousten pöytäkirjat. Viestintä on lähes päivittäistä ja sen sisällöt välitetään HUS:n eri yksiköissä toimiville hygieniahoitajille ja infektiolääkäreille. He voivat vastaavasti lähestyä Rakennusnyrkkiä ja saada tältä tukea paikallisten projektien hallintaan.