Henkilöstön edustusjärjestelmät yrityksissä

Puhuttaessa henkilöstön edustajajärjestelmistä, useimmilla tulee mieleen yhteistoimintalaki ja sen perusteella käytävät muutosneuvottelut. Yt-laki ja henkilöstön kanssa käytävä vuoropuhelu ovat kuitenkin paljon muutakin kuin työvoiman vähentämiseen tähtäävät neuvottelut.

Suurempiin yrityksiin kohdistuu myös muita edustajajärjestelmiä koskevia velvoitteita. Yrityksen koosta ja myös toiminta-alueesta riippuen, yritys voi olla velvollinen järjestämään henkilöstön edustuksen yrityksen hallinnossa, ja toteuttamaan kansallista konserniyhteistyötä. Monikansallisilla yrityksillä voi olla velvollisuus perustaa eurooppalainen yritysneuvosto.

Yt-lain huonommin tunnetussa 5 luvussa säädetään henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa, jossa säädetysti henkilöstöllä on oikeus työnantajan toiminnan kehittämiseksi, työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi osallistua työnantajan liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn työnantajan päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä.

Henkilöstön edustus yhä useampaan yritykseen?

Tällä hetkellä voimassa olevan lain nojalla, henkilöstön edustus tulee järjestää yrityksissä, joissa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 150. Henkilöstön hallintoedustusta koskevaa sääntelyä ollaan muuttamassa. Yksi keskeisimmistä muutoksista on lain soveltamisalarajan laskeminen vähintään 100 henkeä työllistäviin yrityksiin tämän hetken arvion mukaan 1.1.2027 lukien. Tämä tulee tuomaan useita uusia rakennusalan yrityksiä lain soveltamisalan piiriin. Toinen keskeinen muutos tulee olemaan velvollisuus sijoittaa henkilöstön edustus yrityksen päättävään elimeen.

Laissa yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmistä säädetään kansallisesta konserniyhteistyötä ja eurooppalaisista yritysneuvostoista.

Kansallinen konserniyhteistoiminta on henkilöstön edustajien ja johdon vuoropuhelua konsernitasolla, jossa työnantaja tiedottaa henkilöstölle suomalaisen yritysryhmän toiminnasta, sekä kuulee henkilöstöä, kun yritysryhmässä tehdään työntekijöiden asemaan ja työllisyyteen vaikuttavia ratkaisuja. Velvollisuus koskee yritysryhmää, jolla on Suomessa yhteensä vähintään 500 työntekijää ja kohdistuu niihin yritysryhmän osiin, joissa on vähintään 200 työntekijää.

EWC yhdistää

kv-yritysten henkilöstöä

Eurooppalainen yritysneuvosto (European Works Council, EWC) on perustettava yrityksissä, joilla on EU/ETA-alueella vähintään 1000 työntekijää, joista 150 työntekijää on vähintään kahdessa EU/ETA-maassa. EWC-sopimukseen sovelletaan sen maan lainsäädäntöä, jossa yrityksen pääkonttori sijaitsee. Tarkoituksena on parantaa työntekijöiden oikeuksia saada tietoja ja tulla kuulluiksi yritysten ja yritysryhmien toiminnasta ja niiden kehitysnäkymistä sekä erityisesti asioista, joista tehtävät päätökset vaikuttavat työntekijöiden asemaan ja heidän työllisyyteensä yritysryhmässä tai yrityksessä sekä edistää yritysten ja yritysryhmien työntekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta.

Vuoden 2025 lopussa tuli voimaan uusi EU-direktiivi, joka tuo merkittäviä muutoksia EWC:n toimintaan. Direktiivin tavoitteena on vahvistaa henkilöstön tiedonsaantia ja kuulemista, selkeyttää sääntöjä ja varmistaa työntekijöiden äänen kuuluminen ylikansallisissa päätöksissä. Keskeisimmät muutokset liittyvät ylikansallisen asian määritelmän laajentamiseen, tiedonsaannin ja luottamuksellisuuden vaatimusten tiukennuksiin, oikeussuojakeinojen vahvistamiseen ja vaatimukseen järjestää EWC-kokous vähintään kahdesti vuodessa.  

Olemassa olevia EWC-sopimuksia ei tule ryhtyä muuttamaan ennen kuin EWC-lain kansallinen implementointi on tehty. Direktiivi edellyttää, että muutokset on otettu osaksi kansallista lakia 1.1.2028 mennessä ja tulevat pääsääntöisesti voimaan 1.1.2029 lukien.