Autiotaloille haettiin uutta elämää
Suomen ensimmäisillä autiotalomessuilla etsittiin vanhoille taloille uusia käyttäjiä Kangasniemellä.
Eteläsavolaisessa Kangasniemen kunnassa joka viides omakotitalo on tyhjillään tai vähällä käytöllä. Kuntapäättäjät halusivat parantaa Kangasniemen vetovoimaa asuntomarkkinoilla, ja kunnanjohtaja Kimmo Kainulaisen heittämästä asuntomessuvitsistä kehittyi 27. kesäkuuta käynnistyneet Autiotalojen messut, jotka olivat avoinna kahtena viikonloppuna kesä-heinäkuun vaihteessa.
Aluksi tapahtuma oli nimetty Autiotalojen asuntomessuiksi, mutta herkkähipiäinen Suomen asuntomessut -organisaatio vaati Kangasniemen kuntaa poistamaan viittaukset asuntomessuihin. Vaikka Suomen asuntomessuilla ei ole yksinoikeutta asuntomessu-termin käyttöön, kunnan virkamiesjohto suostui muuttamaan tapahtuman nimen.
Messuilla oli 19 autiotalokohdetta, joiden kunto vaihteli elinikäisestä hirsitalotyöleiristä muuttovalmiiseen tiilitaloon. Erikoisin kohde oli arkkitehti Hilding Ekelundinin suunnittelema hirsirunkoinen rukoushuone Kangasniemen kirkonkylällä.
Autiotalojen messuilla kävi yli 2 000 vierasta. Messujen yhteydessä kyläyhdistykset järjestivät ohjelmaa ja muonitusta messukansalle. Messukohteita saatiin myös kaupaksi: 7 taloa on ilmoitettu myydyiksi ja kaksi vuokratuiksi.
– Läksimme messuille mukaan, kun kunta otti yhteyttä. Jos tämän talon pistää yksityisesti myyntiin, tänne tulee yksi ihminen katsomaan ja hän kääntyy saman tien pois, Ilmo Saaristo perusteli messuille osallistumista.
Messujen ainoa puute oli se, että Dingo ei ollut esiintymässä. Yhtyeen Autiotalo-biisi olisi istunut tapahtumaan levollisen ulkohuussi-istunnon lailla.
Remonttitimpurin matkassa messuille
Rakentaja-lehti pääsi tutustumaan erinomaisen paikallisen oppaan kanssa messukohteisiin. Kangasniemen osasto 207:n puheenjohtaja, juuri eläköitynyt timpuri Rauno Ollikainen oli laatinut kattavan otoksen messukohteista.
Messukataloogissa Oikeaksi mummolaksi nimetty kohde on Ollikaiselle tuttu paikka, sillä hän ollut uusimassa kattoa Juha Nauhan urakkaporukassa.
– Piipun yläosa muurattiin silloin. Otettiinko tästä huovat pois alta, Veikko Kekkonen muistelee vuonna 2005 tehdyn kattoremontin vaiheita.
– Tämä on vaimoni synnyinkoti.
Talosta oli tehty kaupat jo ennen messujen alkua, mutta messujärjestäjät halusivat pitää talon siitä huolimatta messukohteena. Ostaja tuli Kekkosten suvusta, joten mummola säilyi mummolana. Veikko Kekkonen harmittelee puolen hehtaarin tontin pienuutta, kaikki isot puut ovat jo naapurin tontilla. Nykyinen talo on tasan 100-vuotias.
– Se oli vaimolleni tärkeää, sillä tämä on myös hänen isänsä synnyinkoti. Talolla on tunnearvoa.
Vaikka vanhat talot teettävät paljon töitä, uurastus voi olla jopa mukavaa.
– Minulle oli hauskaa hommaa ajaa tätä kenttää puhtaaksi ruohosta, Kekkonen nauraa.
– Itse tykkään kyllä enemmän kedoista, siinä hyönteiset pärjäävät paremmin.
Juha Nauhan ja Rauno Ollikaisen lisäksi katontekoporukassa oli pari muutakin tekijää, joten kovin pitkästä urakasta kesällä 2005 ei ollut kyse. Ollikainen kuului Nauhan urakkaporukan vakiokalustoon.
– Tällä työmaalla meinasin pudota katolta, mutta jäin välille, Ollikainen veistelee.
– Se kesä oli oikein kuuma. Se oli hirveätä, mutta siitäkin selvittiin. Talo on kyllä hyvässä kunnossa ja katto on säilynyt hyvin. Vanhat katot ovat haasteellisia tehtäviä, jos on painumia ja muuta oikaistavaa.
Ollikainen asuu itsekin mummonsa 100-vuotiaassa mökissä, jota on tietenkin pitänyt korjata ja maalata moneen otteeseen.
– Olen työkseni etupäässä korjannut vanhoja rakennuksia. Olen vain jotenkin joutunut niiden kanssa tekemisiin. Korjaaminen on ihan oma taitolajinsa. Uutta on helpompi tehdä, mutta vanhojen talojen kohdalla kokemattomalta rakentajalta voi sormi mennä suuhun.
Messujen tuorein talo on vuonna 1997 rakennettu tiilitalo Malloksen rannalla, missä on tietenkin rantasauna.
– Tämä on vanhempieni koti ja olemme asuneet täällä vuokralla puolisoni kanssa. Isä on jo kuollut ja äiti on palvelutalossa, nykyään Kuopiossa asuva Jaana Järvinen kuvaa tilannetta
Järvisen äiti oli huomannut lehdestä, että Kangasniemellä järjestetään autiotalomessut. Hän oli heti ottanut yhteyttä messuorganisaatioon ja tarjonnut taloaan myytäväksi.
Messuoppaana toimiminen on ollut silti hauskaa.
– Parasta tässä on tontti. Kasvusto on luonnonvarainen eli hyvin helppohoitoinen.
