Millintarkkaa peliä

Kouvolaan rakentuu parhaillaan uimahallikokonaisuus, joka on niin monipuolinen, että sen kutsuminen pelkästään uimahalliksi on suorastaan vähättelyä. Hankkeessa yhdistyy uutta ja vanhaa: paikan entinen uimahalli on suojeltu, sillä sen 1960-luvulta peräisin oleva satulakatto on lajissaan yksi Suomen viimeisistä. Vanhan hallin ulkokuori säilytetään ja sisäpuoli peruskorjataan. Sen viereen nousee kokonaan uusi laajennusosa, jonne tulee muun muassa kilpamitat täyttävä uima-allas.

Uimahalleja rakennetaan Suomessa sen verran harvakseltaan, että hanke tarjoaa tekijöilleen virkistävää vaihtelua. 10 vuotta rakentajana toimineelle mittakirvesmies Miika Vauhkoselle uimahallityömaa on uran ensimmäinen.

– Ihan odotin, että pääsen tätä tekemään. Se tuo hyvää vaihtelua koulujen ja muiden tavanomaisten rakennusten tekemiseen. Kovin usein ei pääse näkemään, miten uimahalli rakentuu, Rakennusliike Lipsasella työskentelevä Vauhkonen kertoo.

Rakennusliike U. Lipsanen Oy toimii hankkeen pääurakoitsijana. Talotekniikka-, vedenkäsittely- ja laatoitusurakat ovat tilaajan valitsemia sivu-urakoitsijoita.

Kulttuurierot näkyvät asenteissa

Vilkkaimpina päivinä työmaalla työskentelee yhtaikaa 80 työntekijää, ja edustettuna on lukuisia eri kansallisuuksia sekä kieliä. Työsuojeluvaltuutettunakin toimiva Vauhkonen antaa erityistä kiitosta siitä, ettei työmaan siisteydestä ole säästelty.

– Melkein niin, että jos jotain tippuu maahan, on joku saman tien imurin kanssa paikalla, Vauhkonen kuvailee.

Myös työturvallisuuteen ja -hygieniaan on panostettu: Laastin sekoitusteltat on perustettu uima-altaiden pohjalle. Tehokkaan kohdepoiston ja telttojen ansiosta hallin sisäilma pysyy raikkaana, eikä sementtipöly pääse leviämään kenenkään keuhkoihin.

Työmaalla on vältytty tapaturmilta. Työsuojeluvaltuutettuna Vauhkonen on pitänyt huolta siitä, että kaikilla on asianmukaiset turvavarusteet yllä. Tässä asiassa on hänen mukaansa havaittavissa kulttuurieroja.

Viivästyksiä on tullut. Heti alkumetreillä kävi ilmi, että maapohja oli pehmeämpi kuin mitä mittausraportit kertoivat. Maapohjalle jouduttiin tekemään mittava massanvaihto: kaikki pehmeä aines kaivettiin pois ja korvattiin uudella. Tämän massanvaihdon myötä perustuksien aloitus myöhästyi kuukaudella.

Liaaneja katolla, millipeliä altaalla

Jyrkän ja kaarevan satulakaton uusiminen oli oma lukunsa. Kuten vanhoissa rakennuksissa usein käy, pinnan alta paljastui eri todellisuus kuin mitä alkuperäisissä papereissa luki. Katon muodon vaatimat telineet rakennettiin vähän kerrassaan työn edetessä, ja turvavaljaat olivat katolla todellakin tarpeen.

– Tuolla oli kulkusiltoja ja sitten liaaneja eli semmoisia naruja, mitä pitkin kiivettiin turvavaljaissa ylös, Vauhkonen kuvailee jyrkän katon parissa työskentelyä.

Myös altaiden rakentaminen on kirjaimellisesti millintarkkaa hommaa. Vauhkonen kertoo työn laatuvaatimuksissa lukevan, että altaan kaatojen heitto saa olla korkeintaan kaksi millimetriä.

Uudistuvaan vanhaan osaan tulee suuren altaan paikalle useita pienempiä altaita: syvä allas hyppytornin alle sekä harjoitusallas, jota aiemmin kutsuttiin lastenaltaaksi. Laajennusosan kilpa-altaan oheen rakennetaan kylmäallas sekä monitoimiallas esimerkiksi vesijumppia varten. Saunat ja suihkutilat siirtyvät kokonaan uuteen osaan, ja saunoja tulee peräti kuusi. Kokonaisuuden täydentävät kahvio, kuntosali sekä liikuntaneuvojien toimistotilat. Kaupungin haaveissa siinteli alun perin laajempikin urheilukeskus, mutta budjettiraamit kutistivat suunnitelmat siihen, mikä on realistisesti toteutettavissa.

Kallis energia vaatii teknisiä ratkaisuja eri tavalla kuin 60-luvulla                                                                                                                

Valtavan vesimäärän lämmittäminen ja puhtaanapito vaativat jatkuvasti pyöriviä pumppuja ja valtavasti energiaa. Koska energia on nykyään huomattavasti kalliimpaa kuin vuonna 1964, talotekniikkaan on tehty suuria päivityksiä. Alkuperäisessä rakennuksessa ei ollut minkäänlaista lämmön talteenottoa, sillä öljykriiseistä ei tuolloin ollut vielä tietoakaan. Nyt tilanne on toinen: energiankulutusta suitsitaan modernilla lämmöntalteenotolla, ja lisäksi katolle asennetaan aurinkopaneelit tuottamaan osan sähköstä, jotta markkinoilta ostettavan sähkön määrä vähenee.

Hanke kiinnostaa suuresti myös tavallisia kaupunkilaisia, ja paikallislehti on raportoinut tiiviisti rakennustöiden vaiheista. Vastaava työnjohtaja Jarmo Sainio kertoo joutuvansa vastaamaan uteluihin vapaa-ajallakin, jos jossain tulee puheeksi, missä mies on töissä.

Valmista uimahallissa pitäisi tulla toukokuussa 2027. Kouvolan kaupunki arvioi, että uusi monitoiminen halli tulee vetämään noin 400 000 kävijää vuodessa. Se tarkoittaa yli tuhatta polskijaa päivässä. Alle 80 000 asukkaan Kouvolalle uimahalli onkin suursatsaus.

Toimituksen huomautus: Työmaalla oli vuonna 2025 ulkomaisen työvoiman alipalkkausta, mutta yritys on korjannut tilanteen. kouvolan-uimahallin-tyomaalla-alipalkkausta/