Parta pois

Asbestityössä voidaan käyttää vain sellaisia hengityssuojaimia, joiden tiiviys voidaan varmistaa mittaamalla. Suojaimen kasvoille tiivistyminen on varmistettava mittaamalla sitä käyttöönotettaessa ja käytön olosuhteiden muuttuessa sekä tämän jälkeen vähintään 1 vuoden välein.

Hengityssuojaimen valinnassa on olennaista sekä suojausteho että miellyttävä käyttö. Yksi ja sama ei välttämättä sovellu kaikille, mutta valikoimaa löytyy jo niin runsaasti, että jokaiselle on löydettävissä sopiva.

Miksi suojaimen tiiviys on niin tärkeää?

– Hengityksen suojaaminen tehdään tilanteessa, jossa syntyy terveysvaara, jota ei voida teknisillä konsteilla poistaa. Jos hengityssuojain ei istu kunnolla kasvoilla, se ei tuota sitä tiiveyttä, joka poistaisi terveysvaaran, Martti Humppila sanoo.

Humppila arvioi ja sertifioi tiiviystestaajia BSIF:n (British Safety Industry Federation) hyväksymänä arvioijana standardin ISO 16975-3 mukaisesti.

Esimerkiksi asbestityössä kokonaamarin tiiviysodotus on todella korkea, jotta saadaan tarvittava suojauskerroin 1 000. (Eli tuhat kertaa puhtaampi ilma kuin naamarin ulkopuolella.)

– Suojain saa vuotaa korkeintaan 0,05 prosenttia tiivisteen alta. Siinä on vielä sellainen piirre, että suojaimen käyttö on ihan yhtä ärsyttävää, oli suojassa tai ei. Kyllä minä mieluummin sitten haluaisin käyttää suojainta, joka suojaa, jos epämukavuus on sama, tiiviystestausta tekevän ASTQ Supply House Oy:n toimitusjohtaja ja kokenut suojainasiantuntija Asko Seppälä toteaa.

Tiiviystestauksia tekevät Suomessa useat yritykset. Lista Fit2Fit-testaajista löytyy osoitteesta: styl.fi/fit2fit-tiiviystestaus/otsikko-1/

Oikea koko ja malli

Hengityksensuojaimia ei ole aina täytynyt tiiviystestata. Huonosti istuvat ja vuotavat suojaimet olivat aiemmin iso ongelma.

– Nyt niitä tapauksia on saatu poistettua aika reilusti. Kun tiiviystestaus aloitettiin, sieltä tuli väkeä, joilla oli sisänaamari puolessa välissä silmien tasoa. Maski oli liian iso, ja onkin yleinen harhaluulo, etteikö niitä löytyisi eri kokoisia. Nyt kun tällä testataan suojainten tiiveyttä, me kysymme aina, minkä kokoinen edellinen oli. Silloin saadaan valittua seuraava valmiiksi tiiviystestiin ja koko myös tallentuu raportteihimme. Moni, joka tekee asbestityötä, tietää hyvin, mikä on heille sopiva suojain, kuten senkin, mikä maskimerkki ei sovi heille lainkaan, Seppälä kertoo.

ASTQ Supply Housessa tehdään suojainten huoltoa ja puhdistusta. Työntekijät, jotka tekevät puhdistuksia, ovat saaneet valita sopivan suojaimen koko talon valikoimasta.

– Sieltä on mennyt moni malli hylsyyn; tämä painaa otsasta, tämä leuasta… Kun käyttömukavuus pienenee, riski siihen, että suojainta liikutellaan työn aikana kasvaa. Suojainta ei saisi liikutella työn aikana, Seppälä muistuttaa.

Miksi suojaimet falskaavat?

Yleisin syy nykyään siihen, että istuvakin suojain falskaa, on parta.

– Yhdellä työntekijällä maski oli sisältä täysin valkoinen yhden työvaiheen jälkeen. Työntekijä oli varma, että suodatin vuotaa, mutta näin ei ollut, vaan kasvo-osa vuoti parran takia, Seppälä kertoo.

– Vastaan tulee sänkisiä kavereita, jotka ajattelevat, että kyllä se maskin puhallin hoitaa asiat niin, ettei sängen alta vuoda. Mutta puhaltimen teho ei riitä alkuunkaan peittämään ihmisen sisäänhengityksen voimaa ja maski vuotaa, Martti Humppila sanoo.

Muita syitä suojainten pettämiseen ovat muun muassa omille kasvoille vääränmallinen ja väärän kokoinen suojain.

– Esimerkiksi vähän vähemmän suojaa vaativissa töissä käytettävissä puolinaamareissa on saatavilla erilaisia kokoja. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole samanmuotoisen suojaimen eri kokoja, vaan ne ovat ihan eri lailla suunniteltuja siten, että pienempi koko istuu sitten paremmin siroille kasvoille, Humppila kertoo.

Muita syitä suojainten huonoon toimintaan ovat suojaimen rikkoutuminen ja se, ettei sitä ole osattu pukea oikein päälle.

Ei vain testi, vaan myös opetustilanne

Miten suojainten tiiviys sitten varmistetaan ASTQ Supply House Oy Fit2Fit-periaatteen mukaan?

– Tiiviystestaus, jota me haluamme Suomen Työturvallisuuden Liitossa edistää, ei ole mikään ”tekninen auton katsastus”, vaan keino varmistaa, että työntekijällä on kyky käyttää suojainta parhaalla mahdollisella tavalla ja suoja oikeasti toimii, Martti Humppila sanoo.

Kun työntekijä saapuu varmistamaan suojaimen tiiveyttä, suojaimen kunto arvioidaan aluksi silmämääräisesti.

– Jos se vaatii huoltoa, suojain joko huolletaan, pestään tai vaihdetaan uuteen, Asko Seppälä kertoo.

Seuraavaksi varmistetaan, että työntekijä osaa pukea suojaimen oikein ja ymmärtää, mitä tiiviyden varmistaminen tarkoittaa.

– Sen jälkeen tehdään tiiviystesti, jolla mitataan työtä simuloivien vaiheiden aikana, paljonko naamari vuotaa. Vuodon vähyydelle on annettu raja-arvot, jotka pitää tavoittaa, Seppälä kertoo.

Tiiviystestauksen aikana työntekijä siis liikkuu, kuten hän tekisi työtehtävää suorittaessaan; kumartuu, puhuu, kääntää päätä. Maskin pitää pysyä yhtä tiiviinä näissä kaikissa tilanteissa.

– Viimeinen vaihe on se, jossa kerrotaan työntekijälle, missä tilanteessa tiiviystesti pitää tehdä uudestaan. Samassa kohtaa puhutaan myös parta-asiasta. Parta on toki ajeltuna siisti, mutta sen pitää olla sitä jatkuvasti. Jos sen ajaa perjantaina, niin seuraavana perjantaina se ei enää ole sitä. Siinä on välissä monta päivää, joina suojain ei toimi kunnolla, Humppila sanoo.

Motivaatiolla on merkitystä

Tärkeintä koko prosessissa on tiiviyden varmistamisen lisäksi varmistaa testattavan motivoituminen asiaan.

– Se, miten henkilö asennoituu, on tärkeää. Osa tulee tänne niin, että maski on valmiiksi rikki ja likainen. Puuttuu tietoisuus vaarasta. Toisissa paikoissa, joissa käyn mittamaassa työntekijöiden maskien tiiviyden vuosittain, väki on ylpeitä omista maskeistaan; ne ovat täysin kunnossa ja toimivia ja he haluavat ja osaavat vaihtaa niihin osia ja pitävät ne siistinä, Seppälä kertoo.

Joskus kyse on kielimuurista, eikä edes tiedetä asbestin vaaroista.

– Uusi asetus vaatii kertomaan asbestin vaaroista työntekijän omalla kielellä. Kuinka hyvin tämä on toteutunut, niin ei kovin, sillä meille tulee edelleen testiin niitä likaisia maskeja, Seppälä sanoo.

– Taitavan testaajan pitää osata selvittää, miksi suojain ei esimerkiksi tiivisty, onko koko väärä vai onko kasvojen muoto semmoinen, että yleensäkin on hankalaa löytää istuva suojain. Työnantajalla olisi hyvä olla eri kokoisia ja -mallisia suojaimia, joista voisi sovittamalla löytää itselleen parhaiten sopivan mallin, Humppila toteaa.

Humppilan mielestä tärkeää on myös tehdä selväksi, että se jos maski ei tiivisty kunnolla, se ei ole henkilön oma vika. – Se on opastuksen puutetta ja mahdollisesti virheellisen kokoinen tai huonosti huollettu suojain. Tiiviystestauksen jälkeen työntekijä tietää, millä tavoin hän saa suojaimensa istumaan kunnolla ja että suojain antaa hänelle odotetun suojan, Humppila sanoo.