Vantaan ratikka: Kahden allianssin jättihanke
Vantaalle rakennettavan pikaraitiotien itäinen osuus kuuluu GRK:n ja Kreaten muodostamalle yhteenliittymälle. Läntisen puolen toteutuksesta vastaa Destia.
Rakennusliiton jäsenlehti
28.7.2026
Vantaalle rakennettavan pikaraitiotien itäinen osuus kuuluu GRK:n ja Kreaten muodostamalle yhteenliittymälle. Läntisen puolen toteutuksesta vastaa Destia.
Järjestelyn taustalla on hankkeen laajuus ja toimintaympäristön erityispiirteet. Reitille tulee yhteispituutta 19 kilometriä ja valtaosa siitä kulkee keskellä rakennettuja asuin- tai teollisuusalueita. Linja ylittää lukuisissa paikoissa infra-verkostojen rakenteita ja sen varrelle rakennetaan 26 pysäkkiä.
– Kokonaisuuteen sisältyy muun muassa useita isoja siltoja ja pääradan alitus, mikä tekee siitä varsin vaativan. Tämän ja mittavuutensa takia projekti päätettiin osittaa erillisille toimijoille, selvittää Vantaan kaupungin hankejohtaja Hannu Lehtikankare.
Julkisessa hankintamenettelyssä urakoitsijavalintoihin vaikutti hinnan lisäksi laatu. Hakijoilta edellytettiin näyttöjä isojen infra-hankkeiden hallinnasta ja kyvystä organisaatioiden väliseen yhteistyöhön.
– Vantaan lisäksi tilaajina ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy Helsingin puolelle ulottuvalla osuudella.
Suunnittelijaosapuoliin kuuluvat Sitowise Oy ja Ramboll Finland Oy lännessä, AFRY Finland, Sweco Finland ja WSP Finland idässä.
Allianssit toimivat itsenäisesti omilla alueillaan, mutta niiden edustajat kokoontuvat aika ajoin yhteispalavereihin Tikkurilassa sijaitsevaan ”Big Roomiin.”
– Meillä on tällä hetkellä työmaan vahvuus hieman yli 500 henkilöä. Väkiluku tulee nousemaan lähelle tuhatta projektin edetessä, kertoo länsipuolesta vastaavan Destian projektipäällikkö Pekka Kivelä.
Idässä pärjätään jonkin verran pienemmällä porukalla. Ensimmäisenä kesänä väkimäärä on noin 400. Kiihkeimmän rakentamisen vaiheissa se kohoaa 600–700 henkilöön.
Työvoiman saatavuus on ollut ongelmatonta johtuen osittain rakennusalaa koettelevasta matalasuhdanteesta.
– Idässä me pystymme tehokkaasti yhdistämään kahden pääurakoitsijan henkilöstöresurssit ja osaamisen, toteaa GRK:n tuotantopäällikkö Antti Saikkonen
Keväällä 2025 käynnistyneet työt on määrä saada päätökseen vuoden 2029 aikana. Niiden myötä Helsingin Mellunmäen metroasema yhdistyy Tikkurilaan ja edelleen Helsinki-Vantaan lentokenttään. Reitti vahvistaa olennaisesti pääkaupunkiseudun liikenneverkkoa ja Tikkurilan merkitystä keskeisenä solmukohtana pääradalla.
Tikkurilan aseman kohdalla rata sukeltaa 800 metrin matkalta maan alle. Perinteisen louhinnan sijasta tehdään avokaivanto, johon rakennetaan betoninen tunneli paikalla valaen ja tukevista elementeistä. Rakenne peitetään maa-aineksilla ja maisemoidaan. Tähän on syynä savisuudesta johtuva epävakaa maaperä, jota joudutaan tukemaan paaluttamalla ja stabiloimalla aseman seutua.
– Tikkurilan asema ja sen länsipuoli kuuluu meille. Muualla menemme enimmäkseen rakennetussa ympäristössä paitsi lähellä lentokenttää, jossa louhitaan koskematonta peruskalliota, Pekka Kivelä selvittää.
Rakentaminen valmiiden kaupunkiympäristöjen ja kauan käytössä olleisiin teollisuusalueiden läpi tuo omia haasteitaan. Kokonaisuuteen sisältyy lisäksi väylien parannuksia ja saastuneiden maa-ainesten poistoja erityisesti läntisellä osuudella.

Kummallakin suunnalla hyödynnetään vuosien mittaista projektia tarjoamalla harjoittelupaikkoja rakennusalan opiskelijoille. Destia on pestannut noin 20 henkilöä kesähakujensa kautta hankkeeseen. GRK:lla ja Kreatella heitä on suunnilleen saman verran. Rakentamisen lisäksi useita harjoittelijoita työskentelee suunnittelun tehtävissä.
– Mahdollisimman paljon ja tavanomaista enemmän on otettu opiskelijoita harjoitteluun. Heistä tietysti odotamme saavamme tulevaisuudessa osaavia ammattilaisia palvelukseemme, Kivelä toteaa.
GRK:n Antti Saikkonen tunnustaa itäisen puolen olevan samoilla apajilla. Tulevista osaajista ollaan kiinnostuneita ja heille voidaan antaa kokemuksen karttumisen myötä vastuuta.
– Työmaat ovat käynnissä vuoden ympäri ja kesälomien ajaksi tarvitsemme ammattitaitoisia tuuraajia, hän perustelee.
Hankkeen työllistäviksi vaikutuksiksi ennustetaan noin 8000 henkilötyövuotta. Tämä jakaantuu pitkälle aikavälille ja heijastuu välillisesti erityisesti betonituotantoon, mutta myös muuhun rakennusaineteollisuuteen. Pikaraitiotien varrella rakennettavat asunnot ja toimitilat työllistävät alan ammattilaisia lähitulevaisuudessa.
Projekti etenee yhtäaikaisesti useissa eri kohteissa. Linjasta on jo noin 70 prosenttia työn alla.

Kreaten ja GRK:n vastuualue ulottuu Vantaan rajalta Helsingin puolelle noin 500 metrin matkalta. Kaupunkiliikenne Oy KL on tällä osuudella tilaajan roolissa ja teknisenä asiantuntijatahona koko hankkeessa.
– Meille kuuluu pikaraitiotien pysäkkien rakentaminen metroaseman yhteyteen. Lisäksi tehtäväksi tulee vaunukaluston varikko Kehä III:n, Länsimäentien ja Fazerintien rajaamalle alueelle, Saikkonen sanoo.
Länsipuoliskon tapaan idässä kajotaan olemassa oleviin infraverkostoihin. Hulevesilinjastot ovat kaupunkien vastuulla, käyttövesiputkistot ja niiden viemäröinnit HSY:n. Infraa siirretään pois raitiotielinjauksen alta, jotta mahdolliset korjaustyöt voidaan tulevaisuudessa tehdä ilman liikenteen katkaisemisia radalla. Verkostojen toimilaitteet ja rakenteet päivitetään uudelleen reititysten yhteydessä.

Rakennusliiton edustajat käyvät aika ajoin tapaamassa reitin varren kohteissa työskentelevää henkilöstöä. Entisellä linja-autovarikolla Vantaan Hakunilassa sijaitsee 1 itäisen allianssin tukikohdista, jossa juttu luistaa GRK:n ja Kreaten työmaajohdon sekä rakentajien kanssa. Kohtaamiset on ajoitettu lounastaukoihin. Tällöin pää- ja aliurakoitsijoiden väkeä voidaan tavoittaa ilman, että visiitit keskeyttäisivät heidän työtehtäviään.
– Meidät on otettu täällä aina hyvin vastaan ja työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa varsin myönteiseltä, kiittelee Rakennusliiton aluetoimitsija Johanna Elonen.
Hän ja kollegansa Anniina Kangas kyselevät kuulumisia sekä kertovat Rakennusliiton jäsenyydestä ja sen eduista taukotilan edustalla. Valistukselle on tarvetta oiottaessa paikkaansa pitämättömiä mielikuvia ja päivitettäessä vanhentuneita tietoja. Tällaisena elää sitkeästi muun muassa jäsenmaksun suuruuden määräytyminen kuukausiansioiden mukaan.
– Kaikille samansuuruinen jäsenmaksu on 25 euroa kuussa. Summaan sisältyy työttömyyskassan jäsenyys, Kangas korjaa virheellistä käsitystä.
Aluetoimitsijoiden puheet herättävät orastavaa kiinnostusta Henri Jokiossa, joka on työskennellyt lokakuusta 2025 lähtien GRK:n palveluksessa.
– Putkiasentajan nimikkeellä olen virallisesti, mutta käytännössä teen laidasta laitaan kaikenlaisia yleishommia, hän kertoo.
Nuoresta iästään ja verrattain lyhyestä työurastaan huolimatta Jokio on ehtinyt jo työskennellä Hämeenlinnassa ja Imatralla. Vantaalla hän tekee maanantaista torstaihin pitkää päivää ja viettää loppuviikon vapaana kotiseudullaan Pirkanmaalla.
Myös työsuojelu nousee esiin toisena puheenaiheena. Tapaturmilta ja onnettomuuksilta on toistaiseksi vältytty Hakunilassa.
Säännöllisillä MVR-kierroksilla tehdyistä havainnoista mainitaan jyrkkäreunaista työmaamonttua ympäröineet betonijalkaiset suoja-aidat. Esteet pysäyttävät ajoneuvon, mutta pienet lapset mahtuvat livahtamaan tolppien välistä. Näin ollen paikalle päätettiin vaihtaa umpinainen rakenne estämään putoamiset.
Teksti ja kuvat: Marko Taavila
Infrarakentaminen
28.7.2026
Yleinen
22.7.2026
Kolumni
15.7.2026
Yleinen
15.8.2025
Laki
9.6.2023
Talous
13.2.2026