Kiilaa kuntoutukseen

Kiila-kuntoutus on kuntoutus, jonka tarkoituksena on tarjota tukea sellaiselle työntekijälle, jolla on jo ehkä pientä kremppaa ja työkyky voi alkaa kärsiä.

– Tarkoituksena on pidentää tervettä työuraa ja parantaa työntekijän työkykyä, Rakennusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Jere Ketola kertoo.

Kuntoutuksen etu sekä työntekijälle että työnantajalle on siinä, että työntekijä säilyy hyväkuntoisena pidempään.

Kuntoutuksen taustajärjestelyt ja rahoituksen hoitaa Kela.

– Myös valtion intresseissä on pitää ihmiset työkyyisinä pidempään ja tässä heillä on yhteistyökumppaneina työnantajat, ammattiliitot sekä varsinaisia kuntoutuksia järjestävät tahot. Me olemme Rakennusliittona hakeneet jäsenillemme Kelalta kuntoutusmahdollisuutta, jossa yhteistyötahona toimii valtakunnallinen terveysalan yritys Coronaria, Ketola jatkaa.

Yksi syy siihen, että Rakennusliitto aktivoitui järjestämään kuntoutusta, on hallituksen leikkauspolitiikka.

– Kun lähes kaikesta on leikattu, on yhä vaikeampaa ja vaikeampaa päästä kuntoutukseen. Siksi jäsenten olisi käyttää tätä väylää ja hakea Kiilaan.

Kuka pääsee ja miten?

Mukaan kuntoutukseen pääsee, jos työterveyslääkäri on arvioinut, että kuntoutukselle on tarvetta. Sen jälkeen tehdään hakemus kuntoutukseen Kelalle, Kela hyväksyy hakemuksen ja sen jälkeen kuntouttava taho toimii käytännön järjestäjänä.

– Kiila-kuntoutukset ovat pitkiä kuntoutuksia. Ne on jaksotettu niin, että on aika ajoin pätkä kuntoutusta paikan päällä – rakentajille suunnatussa kuntoutuksessa tässä tapauksessa Nokian Eden -kylpylässä – ja siten on välikontrolleja, joissa pohditaan jatkoa ja edistetään tapoja, joilla parannetaan työterveyttä, Ketola selventää.

Ajatuksena on vaikuttaa terveyteen pitkäjänteisesti, eikä niin, että ensin käydään jossain kuntoutuksessa kerran ja sen jälkeen jäädään oman onnen nojaan.

Kuntoutus on monialaista, eli kuntouttava taho muodostaa tiimin, jossa usean alan asiantuntijat suunnittelevat, miten edetään. Kuntoutus ei myöskään rajaudu pelkästään fyysisiin kremppoihin, vaan mukaan voi lähteä myös, jos on muita jaksamiseen liittyviä ongelmia työssä.

Coronaria valittiin yhteistyökumppaniksi muun muassa juuri sen takia, että isosta konsernista löytyy osaajia joka lähtöön.

– Toki meidän alalla ongelmat painottuvat pitkälti tuki- ja liikuntaelinoireisiin.

Kelan kustantamat kuntoutuksen lähijaksot ovat viikon mittaisia ja niissä on täysihoito. Alkukartoitus ja välitsekkaukset tehdään verkon yli Teamsilla.

– On tärkeää, että työnantaja on prosessissa mukana heti alusta asti, sillä viikon lähijaksot vaativat joko vapaan ottamista, jolloin Kela maksaa niiltä päivärahaa tai sitten ne on mahdollista sopia palkallisiksi työnantajan kanssa vähän samaan tapaan kuin sairaspäivät, Ketola muistuttaa.

Ajatuksena on, että kun riittävän moni rakentaja hakee kuntoutukseen, saadaan heistä muodostettua oma ryhmänsä. Edellisen kerran, kun Rakennusliitto järjesti vastaavaa kuntoutusta Härmän Kylpylässä Pohjanmaalla, ryhmää ei saatu kasaan, vaan rakentajat olivat joko mukana muissa ryhmissä tai saivat yksilökuntoutusta.

– Nyt kokeillaan järjestää kuntoutus vähän maantieteellisesti keskeisemässä paikassa, josko saataisiin hyvä ryhmä kasaan. Vertaistuki on tärkeää. On oletettavissa, että ryhmään tulee ihmisiä, joilla on jo elämää ja työuraa vähän enemmän takana, jolloin keskustelemaan samalla tasolla, samalla elämänkokemuksella.

On mahdollista, että tulevina vuosina vastaavaa kuntoutusta järjestettäisiin eri puolilla Suomea, jos rakentajilla riittää kiinnostusta.