Työmailla riittää korjattavaa jatkossakin
Rakennusalan vastuullisuudesta puhutaan yritysten johdossa, mutta puheet eivät aina kanna työmaalle asti.
– Minulle ei ole kukaan pystynyt kertomaan, miksi rakennusalalla on niin pitkiä alihankintaketjuja. Sille voi olla perusteita, rakennusalalla tarvitaan erikoisosaamista tiettyihin työvaiheisiin. Yhtälö ei toimi silloin, jos ulkomainen työntekijä tuodaan kantamaan lautaa työmaalle, Helsingin Sanomien toimittaja ja Pitkä vuoro – kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen -kirjan kirjoittaja, Paavo Teittinen kiteytti Sosiaalinen vastuullisuus rakennusalalla -tilaisuuden avauspuheenvuorossa Helsingissä.
Teittisen mukaan rakennusalalla poiketaan muusta ulkomaisen työvoiman hyväksikäytössä siinä, että myös työnantajat ovat kiinnostuneet ilmiön kitkemisestä työmailta. Vastuullisesti toimivat ja lakia noudattavat yritykset kärsivät myös rikollisesti toimivien yritysten voittaessa tarjouskilpailut halvempien tarjousten ansiosta.
Tilaisuuden järjestäjät Rakentamisen Laatu RALA ry ja Vastuu Group julkistivat uuden vastuullisuusraportointimallin ja -palvelun. Raportointipalvelun esittelyn jälkeen Sosiaalinen vastuullisuus rakennusalalla -paneelissa pohdittiin käytännön toimia vastuullisuuden edistämisessä. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas on ollut edelläkävijä.
– Me olemme pystyneet pitkään varmistamaan sopimusmalleilla, että ihmiset ovat tyytyväisiä työssään, he sitoutuvat työhönsä ja tekevät parempaa tulosta, Hoasin vastuullisuuspäällikkö Marika Nyyssönen kertoi.
Hoas on myös juuri ilmoittanut uudesta ehdosta urakkasopimuksissa. Jatkossa Hoas antaa pääurakoitsijalle jopa 200 000 euron sakon vastuullisuuden laiminlyönnistä, mikäli siitä on mainehaittaa Hoasille. Hoas on käyttänyt Rakennusliiton osaamista työmaiden kartoittamisessa ja epäkohtien korjaamisessa.
– Me teemme työmailla liksakampanjaa eli kerromme eri kielillä, mikä on rakennusalan tessin mukainen palkka. Teemme myös anonyymejä kyselyitä millaisia palkkoja maksetaan ja vaatiiko joku osaa palkasta takaisin, Nyyssönen sanoi.
Rakennusliiton vanhemman asiantuntija Toni Malmströmin mukaan rakennusalalla on paljon puhetta vastuullisuudesta ja eettisyydestä, mutta käytännössä puheet eivät näy työmailla.
– Kuinka moni rakennusyritys oikeasti selvittää aliurakointi- ja arvoketjuaan? Ei kovin moni.
Sekä Teittinen että Malmström ottivat esille sen, että suomalainen lainsäädäntö lähtee rehellisen yrittämisen oletuksesta. Tämä ei toimi sellaisten yritysten kohdalla, jotka luovat liiketoimintamallinsa rikollisten toimintatapojen ja hyväksikäytön periaatteille.
– Me luotamme siihen, että työntekijä on sen yhtiön palveluksessa, mitä hänen henkilökortissaan lukee. Me katsomme tilaajavastuuraportista, että yrityksen tiedot ovat kunnossa, mutta onko asia oikeasti näin, Malmström kysyi.
Virheellisistä tiedoista ei tule rikemaksuja, samoin Lupa- ja valvontaviraston tarkastajilla on hyvin vähän työkaluja toistuvien laittomuuksien ehkäisemiseen.
