Rakennusliitto ja Suomi itävaltalaisen silmin
Peter Reitter on aina ajatellut, että tästä liitosta ja maasta hän haluaa oppia lisää.
”Kevät toi, kevät toi muurarin…”, Tapio Rautavaara lauloi aikoinaan. Kevät toi muurarin myös Rakennusliittoon – Itävallasta asti. Paikallisen rakentajien liiton eli Gewerkschaft Bau‑Holzin toimitsija Peter Reitter on ammatiltaan muurari, joka osallistuu kotimaassaan 10 kuukauden toimitsija- ja luottamushenkilökoulutukseen. Siihen kuuluu myös kuukauden tutustuminen jonkin toisen maan ammattiliittoon. Peter valitsi Suomen.
– Olen aina ollut kiinnostunut Suomesta, jossa on vahvat ja yhteen hiileen puhaltavat ammattiliitot. Suomi on näyttäytynyt minulle yhtenä mielenkiintoisimmista maista, Reitter sanoo.
Hän kokee, että Rakennusliitosta ja Suomen järjestelmästä hän voi aidosti viedä jotain mukanaan Itävaltaan. Täältä saa arvokasta oppia.
– Huomiota herättävää on ollut esimerkiksi se, miten Rakennusliitto panostaa työttömien jäsentensä auttamiseen, Reitter mainitsee.
Rakennusliitto järjestää eri paikkakunnilla muun muassa Takaisin mestoille -koulutuksia, joissa jäsen saa käytännön vinkkejä työnhakuun. Käytössä on Duunimylly-työnvälityspalvelu, johon jäsen voi luoda työnhakuprofiilin. Liitto on lisäksi puhelimitse yhteydessä lukuisiin työttömiin jäseniin ja tarjoaa apua.
Reitter on vaikuttunut myös siitä, kuinka laaja joukko asiantuntijoita liitossa on jäseniä tukemassa – juristeja, työsuojelu- ja sosiaaliasioiden osaajia, koulutusalan ammattilaisia…
Itävallassa yritykset opiskelijoiden tukena
Itävallasta Reitter toisi Suomeen yritysten vahvemman sitoutumisen työharjoitteluun. Suomessa yritykset eivät herkästi ota nuoria harjoitteluun, jolloin paljon jää oppimatta.
– Itävallassa ei ole mahdollista opiskella kolmea vuotta ilman käytännön työskentelyä, Reitter toteaa.
Itävallassa ammatillinen koulutus – myös rakennusalalla – perustuu järjestelmään, jossa alalle kouluttautuva on sekä opiskelijana ammattikoulussa että työsuhteessa yritykseen. Noin 80 prosenttia oppimisesta tapahtuu työpaikalla ja 20 prosenttia koulussa.
Osa koulutuksesta järjestetään myös erillisissä “rakennusakatemioissa”, koska yhdellä työmaalla ei välttämättä voida opettaa kaikkea. Akatemioissa opiskelija pystyy opettelemaan esimerkiksi vanhan rakennuksen julkisivun kunnostamista, jos tällaista työtä ei ole mahdollista tehdä omassa yrityksessä.
