Työsuojeluvaltuutetun silmä oppii näkemään vaaran paikkoja
Ville Pihlajasalo on aina ollut kiinnostunut työturvallisuudesta. Hän katsoo työmaata laajemmin kuin pelkästään oman ammattialansa silmin.
Rakennusliiton jäsenlehti
16.3.2026
Ville Pihlajasalo on aina ollut kiinnostunut työturvallisuudesta. Hän katsoo työmaata laajemmin kuin pelkästään oman ammattialansa silmin.
Ville Pihlajasalo astuu pimeään porrashuoneeseen. Hän kääntyy kannoillaan ja katoaa hetkeksi pressun taakse. Hetken kuluttua jossain napsahtaa, ja valo syttyy.
– Tällaisia pimeitä paikkoja ei saisi olla, hän sanoo.
Karhulan keskustassa, entisen linja-autoaseman paikalla, rakennetaan tulevaisuutta. Vuonna 2027 tontille valmistuu uusi koulu, jonka yhteyteen valmistuu kirjasto. Vieressä sijaitseva lukio remontoidaan samalla. Muuttotappiokunnassa satsaus kouluihin voi kuulostaa yllättävältä, sillä rakenteilla on myös suurpäiväkoti ja kilometrin päässä pari vuotta sitten valmistunut alakoulu.
Rakentaminen keskellä kylää, kerrostalojen välissä, ei ole helppoa. Logistiikka on tarkkaa, kun tilaa on vähän. Turvallisuus on silloin entistäkin tärkeämpää. Työmaan työsuojeluvaltuutettuna Pihlajasalon tehtävä on yksinkertainen mutta vaativa: varmistaa, että jokainen pääsee päivän päätteeksi ehjänä kotiin.

Vanhaa lukiota saneeratessa on tullut vastaan kerroksia eri aikakausilta, kuten tällaisissa kohteissa usein käy. Koulun vanhin osa on vuodelta 1954, ja kaksi laajennusosaa saatiin valmiiksi vuosina 1957 ja 1960. Rakenteista on irrotettu asbestia, koksikuonaa ja puukuitubetonia.
Saneerauskohteessa ei aina tiedä, mitä seuraavan seinän takaa löytyy. Pohjakerroksesta paljastui pari monttua, joita ei ollut missään piirustuksissa. Niihin oli säilötty kaikenlaista tavaraa. Montut aiotaan valaa umpeen, jolloin huoneeseen saadaan yhtenäinen lattia.
Kivikouluksi kutsuttuun lukioon uusitaan ilmanvaihto, putkistot ja vesikatto. Öljylämmityksestä on luovuttu jo aiemmin, ja nyt öljykattilatkin purettiin pois. Liikuntasali rakennetaan kokonaan uudelleen. Luokkahuoneita on uusittu vähitellen, nyt vuorossa on lähes kaikki muu. Rakennus on terve ja ikäänsä nähden hyväkuntoinen, joten kaikkea ei tarvitse uusia, ja Pihlajasalon mielestä ei pidäkään, jos kerran ei ole tarvetta.
Kivikoulu on saanut nimensä siitä, että samassa pihassa on vielä vanhempi, puurakenteinen koulu, jota ei suojelun vuoksi saa purkaa, vaikka se onkin melko huonossa kunnossa. Puukoulun jälkeen tehty uudempi rakennus sai kutsumanimekseen kivikoulu. Puurakennus on rajattu remontin ulkopuolelle, Pihlajasalo virnistää, että sen rooli työmaalla on enimmäkseen viedä tilaa tontilta. Pihalle pitää kuitenkin saada mahtumaan kaikki tarvikkeet.
Korkealla työskentely kuuluu niin saneeraukseen kuin uudisrakentamiseenkin. Tulevassa kirjastossa on 4 kerrosta, ja rakennus on jo harjakorkeudessa. Telineiltä putoamisen seuraukset voivat olla vakavat. Samoin elementtien nostot vaativat huolellisuutta. Haastatteluhetkellä nostolaitteen kyydissä liikkuu lasitiilistä tehtyjä elementtejä. Sidonnan täytyy pitää, jotta sekä ihmiset että lasitiilet säilyvät ehjinä.

Työsuojeluvaltuutetun työ on pitkälti arjen pieniä asioita. Hän on se, joka huomaa sen mitä muilta jää huomaamatta.
– Jokaisen ryhmän pitäisi siivota omat jälkensä, Pihlajasalo sanoo ja kerii rullalle joltakulta sikin sokin lojumaan jäänyttä johtoa.
Kaikki, mihin on helppo kompastua, pitäisi saada pois kulkureiteiltä. Pakkasilla jostain tihkunut vesi voi jäätyä huomaamatta liukkaaksi kohdaksi. Pihlajasalo toivoisi, että rakennussiivoojia voisi olla enemmän, sillä siisteys tuo turvallisuutta.
– Haluaisin, että turvallisuuteen kiinnitettäisiin vielä enemmän huomiota, Pihlajasalo toivoo.
– Minulla on muutenkin aina kehitysehdotuksia siitä, miten työtapoja voisi parantaa. Esimerkiksi suojakaiteiden pystyrakenteissa voisi olla valmiiksi merkittynä kiinnityskohdat. Nyt asentaja joutuu mittaamaan jokaisen laudan paikan erikseen.
Työsuojeluvaltuutetun työ ei ole koskaan valmis. Työmaan vaiheet vaihtuvat, väki vaihtuu. Uusia tulijoita pitää muistuttaa pelisäännöistä. Paljon riippuu myös urakoitsijan yrityskulttuurista eli siitä, kuinka vakavasti turvallisuus otetaan. Työmaalla kuulee suomen lisäksi viroa ja venäjää. Aiemmin kielimuuri aiheutti haasteita, mutta tilanne helpottui, kun työnjohtoon saatiin venäjänkielentaitoinen henkilö. Nyt kukaan ei voi ainakaan sanoa, että ei ole tiennyt tai ymmärtänyt.
Suuria onnettomuuksia ei tällä työmaalla ole sattunut. Talven aikana on tullut yksi liukastuminen.
Pihlajasaloa turvallisuus on kiinnostanut aina. Kun tilaisuus tuli, hän haki ja tuli valituksi varatyösuojeluvaltuutetuksi. Tehtävä on tuonut työhön uuden näkökulman. Hän osaa katsoa työmaata laajemmin kuin pelkän oman ammattinsa silmin.
Kotka panostaa nyt kouluihin. Työmaalla Ville Pihlajasalo satsaa siihen, että rakennustyö tehdään turvallisesti. Se ei näy valmiissa seinissä tai uusissa katoissa. Se näkyy siinä, että työpäivän jälkeen kaikki lähtevät kotiin omin jaloin.
Teksti: Elina Talvio
Kuvat: Tero Talvio
Työturvallisuus
16.3.2026
Talous
12.3.2026
Yleinen
6.3.2026
Laki
9.6.2023
Työturvallisuus
16.12.2021
Yleinen
22.3.2024