Vakuuttavaa työtä vastuullisuuden eteen

Keskinäinen Eläkeyhtiö Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja, jolla on noin 4 500 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa ja noin 100 liike-, toimisto- ja varastokiinteistöä. Kohteiden joukossa on sellaisia maamerkkejä kuten Hotelli Kämp ja Postitalo.

– Tällä hetkellä meillä on käynnissä isoja perusparannus- tai vuokralaismuutoskohteita. On tosi kiva, että pystymme työllistämään rakentajia, suunnittelijoita ja konsultteja. Esimerkiksi Helsingin keskustassa on meneillään Hotelli Kämpin perusparannus. Se ei ole vielä ihan valmis, remontti kestää tämän vuoden syksyyn asti, Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen kertoo.

Helsingin Pitäjänmäellä Ilmarinen muuttaa Sibelius-Akatemian käyttöön 1980-luvulla valmistuneen ja pitkään tyhjillään olleen koulurakennuksen vihdoin asunnoiksi. Muutosta yritettiin saada läpi jo 2010-luvun alkupuolella, mutta vielä silloin kaavoittaja ei innostunut ajatuksesta.

– Erilaisia hankkeita ja vuokralaismuutoksia on myös pöydällä tällä hetkellä. Tänä vuonna peruskorjataan ja pidetään huolta kiinteistöistämme.

Sosiaalinen vastuu mukana jo pitkään

Niina Nurmisen mukaan vastuullinen sijoittaminen ja toiminta on ollut pitkään Ilmarisen rakenteissa ja toimintatavoissa.

– Rakennuttaminen on osa Ilmarisen sijoitustoimintaa ja vastuullisen sijoittamisen periaatteet hyväksyy Ilmarisen hallitus, Nurminen sanoo ja jatkaa:

– Olen vastannut rakennuttamisesta Ilmarisella jo 15 vuotta ja sosiaalinen vastuullisuus ja vastuullinen rakennuttaminen on kulkenut matkassa alusta asti. Se on ollut minulle sydämen asia. Rakennusliiton kanssa on tehty yhteistyötä alusta asti, Nurminen sanoo.

Nurminen kertoo, että jo hänen ensimmäisissä hankkeissaan hän kutsui työmaalle sekä Avin että Rakennusliiton.

– Halusin myös itse oppia mitä pitää huomioida, kun tulin tähän työtehtävään. On yhteinen etu, että näitä asioita käydään yhdessä läpi. Minulle oli silmiä avaavaa nähdä, mitä kaikkia dokumentteja oikeasti tarvitaan. Eikä vain se, vaan että niiden oikeellisuutta pitää oikeasti katsoa.

Nurmisen mukaan on tehtävä kaikki mahdollinen, ettei Ilmarisen työmaille pesiydy työvoiman hyväksikäyttöä.

– Jokaisen pitää saada tulla terveenä ja turvassa töihin ja lähteä sieltä yhtä hyvinvoivana. Jokaisen tulee myös saada hänelle kuuluva palkka, joka on tessin ja lainsäädännön mukainen.

Harmaan talouden torjunnan ohjeistus tukena

Nurminen muistelee, että Ilmarisen ensimmäinen harmaan talouden torjunnan ohjeistus rakennuttamiseen tehtiin vuoden 2010 tienoilla.

– Kuulin alalta muilta toimijoilta, että he olivat tehneet tällaisia ohjeistuksia. Keskustelin heidän kanssaan, että voitaisiinko näitä asioita miettiä yhdessä ja että he jakaisivat tietoaan siitä, mitä olisi hyvä huomioida. Sitten laadimme meille ensimmäiset ohjeistukset. Sitä päivitetään koko ajan, sillä se on elävä dokumentti ja muuttuu sen mukaan, mitä esimerkiksi lainsäädännössä tapahtuu ja mitä uutta opitaan alalta. Viimeisin versio on tehty yhdessä Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton kanssa.

Mitä Ilmarisella pidetään isoimpina harmaan talouden riskeinä rakennusprojekteissa?

– Töiden ketjuttaminen. Ketjun alapäästä voi löytyä riskin paikkoja. Meidän harmaan talouden ohjeistukseemme on kirjattu, että projektissa on pääurakoitsija, joka voi ketjuttaa yhdelle urakoitsijalle eteenpäin. Vain erillisellä kirjallisella luvalla saa ketjuttaa sen alapuolelle. Ymmärrämme, että on tiettyjä erikoistöitä, jotka voivat vaatia sitä.

Toinen merkittävä riski on työsuhteisen työn teettäminen yrittäjätyönä, kolmas on ulkomaalainen vuokratyö.

– Ja tietysti tiedostamme ongelmat palkanmaksussa, työsopimuksissa ja työajoissa.

Harmaan talouden ohjeistukseen on kirjattu muitakin vaatimuksia kuin ketjutuksen katko. Jos urakoitsija ei noudata niitä, seuraa siitä sopimussakko. Sakon suuruus voi olla 10 000 euroa laiminlyöntiä tai rikkomusta kohden tai 15 prosenttia esimerkiksi aliurakan kokonaisarvosta.

– Tietenkään meidän tarkoituksenamme ei ole kerätä sakkoja, vaan mennä positiivisen kautta; kaikki projektiin osallistuvat tiedostavat, että me olemme tosissamme tämän asian kanssa. Ohjeistus liitetään urakkasopimuksiin ja jos ongelmia ilmenee, meillä on keinot puuttua niihin, Nurminen sanoo.

Onko harmaan talouden torjunta rakentamisessa kallista?

– Mielestäni ei ole. Tämä on arjen työtä ja osa tilaajavastuuta. Harmaan talouden osalta on oltava nollatoleranssi. Se vasta kallista on, jos näin ei toimita. Valvonta ei vie kohtuuttomasti aikaa, ja vaikka veisikin, sitä pitää tehdä.

Ilmariselle kulkeutuu päivätasolla tieto siitä, onko jollain urakoitsijalla maksamattomia velvoitteita, esimerkiksi verosuorituksia tai eläkemaksuja.

– Sitä mitä työmailla tapahtuu, valvoo pääurakoitsija. Me käymme myös itse työmailla ja meidän valvontaorganisaatiomme tekee niille pistokokeita. Jos tilaajavastuussa tai muissa vastuissa on laiminlyöntejä, urakoitsijan laskut eivät mene maksuun.

Ilmarisen sopimuksiin on myös kirjattu, että yritys voi teettää kolmannen osapuolen auditoinnin urakoitsijasta sekä ottaa ilman ennakkoilmoitusta yhteyttä pää- ja aliurakoitsijoiden työntekijöihin selvittääkseen, kuinka yritykset noudattavat niille asetettuja sosiaalisia velvoitteita ja vaatimuksia.

– Ilmarisen työmaille on myös tuotu Rakennusliiton julisteet, joissa on QR-koodit, joiden kautta työntekijät pääsevät tekemään ilmoituksen mahdollisista työntekijöiden hyväksikäyttöön liittyvistä ongelmista suomeksi tai englanniksi, Nurminen kertoo.

Vastuu kulkee ylös asti

Entä jos jollain työmaalla havaitaan, että esimerkiksi aliurakoitsija ei ole maksanut palkkoja tessin mukaan tai että siellä on naamioitu työsuhteita kevytyrittäjiksi?

– Heti tiedon saatuamme otetaan yhteys Rakennusliittoon ja pääurakoitsijaan ja selvitykset lähtevät käyntiin. Nämä tilanteet on saatu korjattua yhdessä, Nurminen sanoo.

Ilmarinen ja työmaan pääurakoitsija istuvat yhdessä pöytään aliurakoitsijan kanssa, ja keskustelussa tehdään selväksi, että palkat on maksettava.

– Ketjuvastuu ylettyy meihin, eli jos jostain syystä aliurakoitsija ja pääurakoitsija eivät maksaisi puuttuvia palkkoja, me teemme niin. Haluamme, että työntekijä saa ansaitsemansa palkan. Tällainen tilanne on tietysti hyvin epätodennäköinen.

Nurmisen mukaan juuri Ilmarisen harmaan talouden ohjeistuksella kaikki urakan osapuolet tietävät, että he ovat tosissaan.

– Ja on nimenomaan tärkeää, että se on kirjallisena. Kukaan ei silloin voi väittää, että ei tiedetty.