Ruotsin rakennusyritykset lyövät hynttyyt yhteen – harmaa talous kuriin

Ruotsissa rakennusalan työmailla rikollisuus on ollut laajalle levinnyttä, ja ala on yksi suurimmista kilpailun vääristymisestä kärsivistä aloista. Ruotsin viranomaiset ovat paljastaneet, kuinka organisoitu rikollisuus käyttää rakennusyrityksiä rikollisiin tarkoituksiin, kuten rahanpesuun, veronkiertoon, valtion palkkatakuun hyväksikäyttöön ja räjähteiden hankintaan.

Tämän lisäksi on esiintynyt vilppiä palkkauksessa ja sosiaaliturvamaksuissa. Vilppi kohdistuu pääasiassa ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka eivät kuulu liittoon. He saavat usein pienempää palkkaa kuin mitä heidän kokemuksensa ja ammattitaitonsa edellyttävät, eivätkä he juuri koskaan saa suoritusperusteista palkkaa, ylityökorvauksia, lomakorvauksia tai päivärahoja. Tämä vaikuttaa kielteisesti rehellisten yritysten kilpailuasetelmaan.

Tämä on aiheuttanut turhautumista yrityksissä, jotka yrittävät kilpailla oikeudenmukaisilla ehdoilla. Turhautuminen johti siihen, että muutama yritys perusti verkoston, Nätverk för seriöst byggande, edistääkseen oikeudenmukaista rakennusalaa. Verkoston jäsenyritykset sitoutuvat estämään vilppiä, harmaata taloutta ja rikollisuutta työpaikoillaan 13 kohdan toimintaohjelman avulla.

– Onhan se helpompaa osoittaa toisia, vaikka paljon on kiinni itsestämme, toteaa Lennart Weiss, yksi verkoston perustajista ja juuri eläkkeelle jäänyt Veidekkenin kaupallinen johtaja verkoston julkistamistilaisuudessa.

– Meilläkin on puutteita, hän lisää.

Veidekke on verkoston isoin yritys, joka työllistää noin 2 000 ihmistä.

Nyt verkostoon kuuluu 18 rakennusliikettä, ja toiveena on, että yhä useampi yritys liittyisi mukaan. Toistaiseksi suurimmat toimijat kuten Skanska ja Peab loistavat poissaolollaan.

Verkoston tarkoitus on Weissin mukaan koota hyviä käytäntöjä ja jakaa kokemuksia parhaista toimintatavoista. Jäsenet sitoutuvat 13 kohdan toimintaohjelmaan, jonka yritykset voivat toteuttaa omassa tahdissaan.

– Tilanne voi vain parantua tästä, toteaa Veidekken luottamushenkilö Patrik Nyman (alun kuvassa) Rakentaja-lehdelle.

Ensimmäkin yritysten pitäisi liittyä valvontajärjestelmään, Svensk Byggkontrolliin. Se on  on ammattiliiton omistama ja ajama järjestelmä, mutta se on sovittu rakennusalan työehtosopimuksessa työnantajien kanssa. Erillinen osasto Byggnadsissa valvoo, että yritykset maksavat työehtosopimuksen mukaisia palkkoja ja korvauksia.

Suomessa on yleissitovia työehtosopimuksia, ja myös työsuojeluviranomaiset voivat valvoa palkkojen oikeellisuutta. Tämä ei ole mahdollista Ruotsissa, jossa palkkojen ja korvauksien oikeellisuuden valvonta kuuluu työmarkkinaosapuolille.

– Tämä on todella hyvä tapa puuttua työelämän rikollisuuteen, Patrik Nyman sanoo.

Hän on tyytyväinen ohjelman kaikkiin kohtiin, mutta nostaa erityisesti esiin sen, että yritysten pitää kannustaa työntekijöitä liittymään ammattiliittoihin. Hänen mukaansa se helpottaa työehtojen valvomista.

Toinen kohta, joka saa kiitosta liiton suunnasta, on alihankkijoiden määrän rajoittaminen kahteen.

Ruotsin Byggnadsissa ollaan iloisia ja tyytyväisiä verkostoon, joka on syntynyt.

– Tämä on rohkea ja välttämätön aloite, sanoo Byggnadsin sopimussihteeri Emil Persson toteaa.

Liiton mukaan tämä takaa sen, että vakavasti otettavat yritykset pärjäävät kilpailussa.

– Nyt toivon, että mahdollisimman moni yritys liittyisi mukaan. Se olisi iso askel koko rakennusalalle.

Lisäksi liitto näkee, että verkoston toimintaohjelma antaa hyviä eväitä tulevia tes-neuvotteluja varten, kun osa työnantajaliiton jäsenistä on jo sitoutunut siihen.

Verkoston työtä arvioidaan 2 vuoden kuluttua.