Edessä miljardi-investointien vuodet

Näinä rakennusalan synkkinä aikoina löytyy Suomesta yksi toimija, jonka rakennuttamisbudjetti ei pienene vaan kasvaa. Valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, Senaatti-kiinteistöt.

Rakennuttamisjohtaja Marko Virtanen siirtyi liikelaitoksen palvelukseen puolisen vuotta sitten hyvään aikaan. Kun vielä vuonna 2022 valtion toimitilainvestoinnit olivat alle puoli miljardia, on summa ensi vuonna miljardin euron luokkaa, samoin kuin sitä seuraavina parina vuotena.

Isoja remontteja ja investointeja turvallisuuteen

Senaatti kiinteistöt koostuu kahdesta liikelaitoksesta, Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä. Tähän mennessä investoinnit ovat jakautuneet melko tasaisesti kahden liikelaitoksen välillä.

– Toimitilojen uudisrakentamista tehdään tällä hetkellä aika vähän. Enemmän remontoidaan vanhaa ja yhdistellään tiloja. Etätyö on vähentänyt toimistotilojen tarpeita. Jos 20 vuotta sitten suunniteltiin toimistoa, siinä oli 30 neliötä per työntekijä. Tällä hetkellä neliöitä on 10 per työntekijä, Virtanen kertoo.

Valtion virastoja siirretään isoihin yhteiskäyttötiloihin.

– Ne ovat usein todella isoja projekteja. Yhteiskäyttötiloja on tehty isoissa kaupungeissa, ja saman katon alle siirtyy jopa 15 valtion asiakasta.

Puolustuskiinteistöjen osuus investoinneista kasvaa vuosikymmenen loppuun.

– Siihen on luonnolliset syyt, jos yhtään lukee uutisia. Turvallisuusviranomaisten tilojen on oltava kunnossa. Puolustuskiinteistöjen suurimmat investointikokonaisuudet liittyvät Puolustusvoimien strategisten hankkeiden F-35:n ja Laivue 2020:n infraan, suojatilojen modernisointiohjelmaan ja kasarmien peruskorjausohjelmaan.

Myös eri kiinteistöjen remontteja on tulossa paljon. Virtasen mukaan erityisesti 1960–1970-luvuilla tehdyissä tiloissa on muun muassa sisäilmaongelmia eivätkä tilat enää vastaa käyttötarkoitustaan.

– Monet valtion rakennukset tarvitsevat voimakasta uudistamista tai kokonaan uuden rakentamista.

Yksi suurimmista ei-puolustukseen liittyvistä kiinteistöistä, jonka remontti on juuri alkamassa, on Valtioneuvoston linna. Sen koko korttelinkokoisen perusparannus- ja laajennushankkeen kustannusarvio on tässä vaiheessa noin 335 miljoonaa euroa. Korkein hallinto-oikeus antoi lokakuussa luvan purkaa korttelin sisäpihalla sijaitseva painotalo, joten remontin eteneminen on nyt helpompaa.

– Senaatti valitsee kilpailutuksen perusteella allianssikumppanin joulukuussa linnan perusparannukseen. Rakennustyöt alkavat vuonna 2026.

Viime aikoina Senaatti on myös rakennuttanut vankiloita ja poliisitaloja.

– On tavallaan sattunut tähän ajan henkeen, että koko poliisitalojen verkostoa on tarkasteltu sen osalta, missä niitä on järkevää olla. Ja kuten monessa muussakin asiassa – esimerkiksi sairaaloiden osalta – on tultu siihen tulokseen, että parempi keskittää toimintaa isoihin yksiköihin.

Tampereen uusi iso poliisitalo on sisävalmistusvaiheessa, Kuopion poliisitalo suunnitteilla ja Tampereen poliisitalo rakenteilla. Oulun poliisitalo/vankilakompleksi valmistui tänä vuonna.

Erikoisvaatimuksia työntekijöille

Erityisesti Puolustuskiinteistöjen, mutta myös muiden turvallisuuskiinteistöjen rakentajat eivät voi kävellä työmaalle kuin hollitupaan. Joka ikinen työntekijä – aina suunnittelijoista talonrakentajiin, on turvallisuusselvitettävä.

– Projekteja on sen verran paljon, että tällä hetkellä selvityksen saannissa voi mennä ensikertalaisella jopa vuosi. Ja ennen selvitystä työntekijä ei saa mitään dataa hankkeesta. Jos työntekijästä on tehty turvallisuusselvitys jo jotain aiempaa projektia varten, selvitys voi tulla kahdessa viikossa, Virtanen kertoo.

Turvallisuusselvityksen tekee yleensä suojelupoliisi, mutta puolustusvoimilla on myös omia yksiköitä, jotka tekevät selvityksiä omiin kohteisiinsa.

– Jos sinulla on mitään rikollista taustaa, se sulkee sinut pois työmaalta. Turvallisuusselvityksen läpäisy on helpompi Suomen kansalaiselle. Jossain tapauksissa on kaksoiskansallisuuksia tai lähtömaasta voidaan saada viranomaiselta vastaava turvallisuusselvitys Suomen selvityksen pohjaksi.

Turvallisuusselvitys vaikuttaa myös urakoitsijan valintaan. Rikollinen toiminta rajaa tehokkaasti pois vilunkifirmat. Tällä on vaikutusta myös sosiaalisen vastuun toteutumiseen työolosuhteissa.

– Te tiedätte Rakennusliitossa, kuinka vaikeaa on puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön, vaikka tilaajalla olisi miten hyvä tahto. Meillä se, että niin osa kohteista on turvaluokiteltuja, kyllä helpottaa tätä, vaikka mikään ei varmaan sataprosenttisesti takaa sitä.

Senaatilla on tietysti myös tavallisia urakoita. Miten niissä taataan työntekijöiden säällinen kohtelu ja tessinmukaiset palkat?

– Tilaajavastuulakia noudatetaan tarkasti ja ketjutuksia rajataan. Meillä on myös apuna hyvin tiukka sisäinen tarkastus. He menevät käytännössä työmaalle ja penkovat kaikki asiat. Työvoimaan liittyvät asiat käydään huolellisesti läpi.

Senaatin urakoiden toteuttajien kanssa käydään läpi vastuullisuuden vähimmäisvaatimukset toimittajille ennen kuin nimet ovat paperissa.

– Tämä on tietysti vain paperi, silti joku voi yrittää tehdä mitä huvittaa. Mutta jos sisäinen tarkastus tai oma henkilökunta huomaa työmaalla poikkeamia, siitä sakotetaan. Me emme kerää toimijoilta rahaa sakottamalla, se ei ole tarkoitus vaan se, ettei poikkeamia ole. Mutta minä en ole omana aikanani törmännyt tilanteeseen, että sakkoja annettaisiin myöskään anteeksi.

Virtasen mukaan tämäkään ei tee toiminnasta täydellistä, mutta toimijoille on kuitenkin pientä lisäpainetta hoitaa ne omat asiansa huolellisesti.

Taloudelliset raamit ovat tiukat

Senaatin rakennuttamistoiminta toimii siten, että Senaatti tekee suunnitelmat tarvittavista toimitiloista tai remonteista yhdessä asiakkaan (verottaja, puolustusvoimat, ministeriö jne.)  kanssa.

– Kun suunnitelmat on hyväksytty, me katsomme sille hintalapun. Asiakas keskustelee normaalissa tapauksessa oman organisaationsa ja hallinnonalansa kanssa siitä, miten projekti saa vaikuttaa vuokraan. Pyritään löytämään yhteisymmärrys esimerkiksi siitä, että koska hanke maksaa 20 miljoonaa, teidän vuokranne on silloin x euroa. He maksavat sitä vuokraa, eivät sitä 20 miljoonaa euroa, Virtanen selventää.

Senaatti ja asiakas tekevät normaalin vuokrasopimuksen ja samalla sovitaan, koska projekti on valmis.

– Me hoidamme sitten rahoituksen valtiovarainministeriön avustuksella. Meillä on investointeihin vuosittaiset raamit, esimerkiksi ensi vuodelle se miljardi euroa. Meillä on lista hankkeista, mitä sillä miljardilla saa.

Rakennusalan lama on vaikuttanut Senaatin hankkeisiin tuleviin urakkatarjouksiin.

– Haitari on kaventunut. Jos olemme arvioineet, että projekti maksaa 5 miljoonaa euroa, on urakkatarjousten haitari nyt 4,7–5,3 miljoonaa euroa. Noususuhdanteessa tarjoukset ovat yleensä aina yli meidän arviomme.

Kun rakennusalan nousu alkaa, se vaikuttaa luonnollisesti myös urakkahintoihin. Mitä tämä tarkoittaa Senaatin kannalta?

– Meidän investointikattomme ei voi nousta sen varjolla, että markkinassa hinnat nousevat. Sitten joudumme priorisoimaan enemmän. Meillä on se miljardi ja sitten tehdään vähemmän neliöitä.

Valtionhallinto kuitenkin tarvitsee tiloja, on sisäilmakorjauksia ja remontteja, jotka on joka tapauksessa tehtävä.