Rakennusliiton jäsenlehti
Kotkan Keltakalliolle rakentuu parhaillaan akkumateriaalitehdas. Kyse on juuri sellaisesta ulkomaisesta investoinnista, joita maahamme toivotaan ja kaivataan. Tehdas on ensimmäinen kiinalaisen Easpringin Kiinan ulkopuolelle rakennettava yksikkö. Rakennusporukka on hyvin kansainvälistä.
– Jos Kiinasta tulee tänne työntekijä, on aikamoinen paperisota siinä, että saadaan niille kaikki verottajan tunnukset, pankkitunnukset, sosiaaliturvatunnukset, työluvat ja kaikki, sanoo työmaajohtaja Risto Kohvakka.
Raskaan byrokratian seuraus on, että yritys hakee mieluummin tekijöitä Euroopasta. Laitteiden mukana tulee Kiinasta niitä, jotka tuntevat koneet ja osaavat neuvoa niiden käytön.
Akkumateriaalitehdas on hoitanut asiansa hyvin. Työntekijöiden – sen enempää suomalaisten kuin ulkomaalaistenkaan – kohtelussa ei ole noussut esiin mitään moitittavaa. Kaikilla työmailla asiat eivät ole yhtä hyvin.
Rakennusala työllistää Migriä kohtalaisen paljon verrattuna moneen muuhun alaan. Tänä vuonna on ollut hiljaisempaa, sillä suhdannekuopassa ulkomaalaisia tekijöitä ei tarvita. Työntekijöiden oleskelulupakäsitelystä vastaava johtaja Tuuli Huhtilainen Maahanmuuttovirastosta (Migri) kertoo, että kiinalaisten rakentajien saapuminen Suomeen on suorastaan tilastoharvinaisuus, sillä yleisin kiinalaisille myönnetty työperusteinen oleskelulupa liittyy akateemisiin tehtäviin kuten tutkimustyöhön. Huhtilainen ei muista, että olisi koskaan aiemmin tullut vastaan kiinalaista rakennustyöntekijähakemusta. Nyt kiinalaisten rakentajien hakemuksia on sisällä Migrissä noin 100.
Enemmistö hankkeessa työskentelevistä työntekijöistä on tällä hetkellä suomalaisia, heitä on koko projektin aikana tähän mennessä ollut yli 400. Sen jälkeen yleisin kansallisuus on kiinalaiset (62 henkilöä) ja ukrainalaiset (27). Suomessa työskentelevät ukrainalaiset miehet ovat todennäköisesti asuneet Suomessa jo pidempään, sillä työikäisten miesten on ollut vaikea päästä poistumaan maasta sodan puhjettua.
– Luottamuksen rakentaminen vie tosi tosi kauan ja useita tapauksia, mutta kyllä me ollaan saatu hyviä tuloksia, kun he ovat ymmärtäneet liiton tarkoituksen, Toni Malmström Rakennusliiton kansainvälisen työvoiman yksiköstä kertoo.
Rakennusliitto perusti keväällä kansainvälisen työvoiman yksikön, jonka yhtenä tehtävänä on valvoa ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja ja auttaa tarvittaessa liiton ulkomaalaisia jäseniä. Yksikössä työskentelevä vanhempi asiantuntija Toni Malmström kertoo, että heidän 3 hengen tiiminsä tehtävä on myös tukea aluetoimitsijoita. Toimitsijat tekevät työtään ja pyytävät tarvittaessa apua kansainvälisen työvoiman yksiköstä, joka on tarvittaessa yhteydessä maahanmuuttovirasto Migriin ja muihin viranomaisiin.
Malmström katsoo asioita laajemmalla linssillä ja näkee, että yksiköllä on oma roolinsa harmaan talouden kitkemisessä rakennusalalta. Usein juuri ulkomaalaisilla teetetään töitä alle työehtosopimusehtojen.
Ulkomaalaisten houkuttelussa ammattiyhdistyksen jäseniksi on monta estettä voitettavana. Lähtömaassa ei välttämättä ole ammattiliittoja tai niihin ei voi luottaa. Ei välttämättä ole edes tietoa siitä, mihin liittoja ylipäätään tarvitaan. Heitä pitää yleensä auttaa monta kertaa, ennen kuin he uskaltavat liittyä joukkoon. Sitten kun uskaltavat, koko vierastyöporukka saattaa liittyä joukolla samalla kertaa.
Rakennusliitossa työskentelevä, viroa ja venäjää puhuva Eva Kallas auttaa näitä kieliä puhuvia ihmisiä ymmärtämään suomalaista työehtosopimusta. Venäjää puhuu moni muukin kuin venäläinen, sillä Neuvostoliiton kaikuina venäjä on Euroopan itäisten alueiden yhteinen kommunikointikieli. Ukrainalaiset, puolalaiset ja muiden kansojen edustajat kyllä usein osaavat venäjää, vaikka eivät sitä ymmärrettävästi mielellään puhu. Tallinnasta 40 vuotta sitten Suomeen muuttanut Kallas on itsekin joutunut aikoinaan opettelemaan kielen.
Kallas sanoo, että Rakennusliitolla on Suomessa hyvä maine, ja osa haluaa liittyä liittoon juuri siksi että haluaa varmistaa saavansa saman kuin suomalaisetkin työntekijät. Työehtoihin liittyvän palvelun lisäksi he arvostavat sitä, että saavat tarvittaessa neuvoja, miten toimia lomautuksen tai työttömyyden kohdatessa. Tyytyväiset jäsenet kertovat muillekin, ja usein sitä kautta työkaveritkin liittyvät mukaan.
Eva Kallas päivystää yhdessä aluetoimitsija Jarkko Harjumaaskolan kanssa kerran kuukaudessa akkumateriaalitehtaan työmaalla.
– Se on työnantajallekin muistutus siitä, että valvomme työmaalla työntekijöiden etuja.
Suomeen tulevat työntekijät jaotellaan pääasiassa kahteen ryhmään: EU-kansalaiset ja EU:n ulkopuolelta tulevat. Tyypillistä on, että ulkomaalaistaustainen työnantaja palkkaa töihin oman maansa kansalaisia. Työnantaja saattaa vaatia EU:n ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä toisinaan kynnysrahaa. Työperusteisen oleskeluluvan ensimmäinen edellytys on, että työntekijälle on tiedossa työpaikka. Työntekijä saattaa ajatella että vaihtoehdot ovat joko maksaa tai lähteä takaisin. Hän ei välttämättä näe järjestelyssä mitään vikaa, sillä sellainen toiminta saattaa olla normaali käytäntö lähtömaassa.
Ulkomaalaisten riistämistapauksille on yhteistä, että työntekijöille maksetaan liian pientä palkkaa tai palkasta peritään osa takaisin erilaisten maksujen kautta. Työntekijä saattaa joutua maksamaan asunnosta liian suurta vuokraa tai auton käytöstä peritään maksua. Kolmiossa saattaa asua 6 työntekijää, joista jokaiselta peritään 500 euron vuokraa.
– Joskus maksetaan työehtosopimuksen alittavaa palkkaa, joskus palkkaluokka on liian matala suhteessa ammattitaitoon. Tyypillisesti ylityökorvaukset ja pyhälisät jäävät maksamatta, Malmström kuvailee.
On tavallista, että työsopimus on laadittu suomeksi, jolloin ulkomaalainen työntekijä ei ymmärrä työsopimuksesta muuta kuin tuntipalkkanumeron. Kun vastaan tulee tuore viroa tai venäjää puhuva rakennusalan työntekijä, Eva Kallas on monesti aloitteellinen ja pyytää saada vilkaista työsopimusta. Liian usein käy niin, että työntekijä luulee kirjoittaneensa työsopimuksen ja ilahtuu tuntipalkasta. Paperi on todellisuudessa kevytyrittäjälle tehty toimeksiantosopimus, ja hyvästä “tuntipalkasta” puolet sulaa erilaisiin yrityksen kuluihin. Toisinaan Kallakseen otetaan yhteyttä vasta silloin, kun yllättynyt työntekijä saa niskaansa yrittäjäeläkevakuutuslaskun valtiolta. He eivät ole tienneet, että ovat velvollisia maksamaan yeliä ja niitä peritään sitten valtava summa kerralla. Hyvin yleisiä ovat myös perinteiset petkutukset, joissa lisät tai lomakorvaukset jätetään maksamatta, tai palkasta osa maksetaan pimeänä.
– Olen sanonut heille, että Rakennusliiton jäsenyys on kuin vakuutus. Ei autollekaan oteta vakuutusta silloin, kun onnettomuus on jo tapahtunut vaan kannattaa liittyä silloin, kun asiat ovat vielä hyvin. Silloin voimme paremmin auttaa, Kallas kuvailee.
Välillä käy niin, että työntekijä ei näe olevansa riiston uhri. Jos lähtömaassa samasta työstä maksetaan 4 euroa ja Suomessa 8 euroa, sehän on hänestä vain roima korotus. Vähitellen työntekijälle selviää, että Suomessa ei elä 8 euron tuntipalkalla, ja huomaa tarvitsevansa apua.
Migrillä on avoimet keskusteluyhteydet sekä ammattiliittoihin että työnantajapuoleen samoin kuin viranomaisiin. Huhtilainen on tehnyt samankaltaisia havaintoja kuin Malmström, että työperäisen hyväksikäytön uhri ei aina miellä olevansa uhri, kun työntekijä vertaa Suomen oloja kotimaahansa ja saattaa aluksi vilpittömästi uskoa, että hänellä on asiat nyt hyvin. Malmströmin työhön kuuluu tavata säännöllisesti Migrin edustajia, ja he päivittävät tietoja keskenään. Liitto tarkastelee lähinnnä palkanmaksuun viittaavia seikkoja. Jos on jotain vakavampaa, kuten ihmiskauppaan liittyvää toimintaa tai työperäistä hyväksikäyttöä, silloin otetaan herkästi yhteys viranomaisiin, tarvittaessa myös poliisiin ja verottajaan.
Työperusteisen oleskeluluvan ensimmäinen edelletys on, että tulijalla on näyttää, että Suomessa häntä odottaa työpaikka. Toisin kuin monesti luullaan, myös turvapaikanhakijoilla on oikeus tehdä töitä. Migrin tehtäviin kuuluu tehdä saatavuusharkintaa, jossa katsotaan ensin olisiko Suomessa tai EU/ETA-alueella työttömänä alan ihmisiä.
Migrin rooli ei lopu oleskeluluvan myöntämiseen, vaan virasto valvoo myös lupaehtojen toteutumista. Jos luvan perustetta eli työpaikkaa ei enää ole, henkilön pitää joko hakea uutta lupaa uudella perusteella tai poistua maasta.
Easpringin kiinalaista johtoa edustava Zhang Junjie sanoo, että suomalaiset suhtautuvat pohjoismaalaisista ystävällisimmin kiinalaisiin, ja siksi Suomeen oli mukava sijoittua. Lause kuulostaa kuulijoiden imartelulta mutta siinä on perääkin. Ainakin Ruotsi ja Norja ovat ottaneet tiukemman kannan kiinalaisiin vakoilutapausten takia.
Ovatko kiinalaiset sitten vakoojia, pitäisikö huolestua? Santeri Iltanen Suojelupoliisista asettelee sanansa harkiten eikä halua kommentoida yksittäisiä hankkeita. Hän sanoo, että minkään maan kansalaisuus ei automaattisesti tee työntekijästä turvallisuusuhkaa. Hän kuitenkin myöntää, että autoritaariset valtiot eivät tyypillisesti pelaa samoilla säännöillä kuin Suomi ja muut demokratiat. Raja yksityisen ja valtiollisen toimijan välillä voi olla häilyvä.
