Työmarkkinoilla riittää aaltoilua
Luottamuhenkilöristeilyllä verkostoiduttiin ja käytiin läpi tuoreiden tessien tekstimuutoksia.
Perinteinen syksyn luottamuhenkilöristeily vei lähes 230 rakennusliittolaista Tukholmaan 26.–27. syyskuuta. Erinomainen sää suosi risteilijöitä, mutta laivalla käydyt keskustelut eivät olleet yhtä valoisia.
Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen ja varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen valottivat työmarkkinoiden historiaa ja nykyistä murrosta. Työmarkkinoiden sopimuskulttuurista, joka varsinaisesti luotiin 1960–1970-luvuilla, on siirrytty tiukkaan työnantajien luomaan koordinaatiomalliin.
– Täytyy antaa isännille tunnustusta siitä, että heidän rivinsä ovat pitäneet. Siinä on auttanut se, että he ovat saaneet sovittelujärjestelmän puolelleen. Työriitalakiin tehtiin muutoksia ja valtakunnansovittelija ei saa ylittää päänavaajana toimivan vientiteollisuuden tessin kustannusvaikutusta, Palonen kuvasi työmarkkinoiden nykytilannetta.
Vientiteollisuuden avaus ei kuitenkaan käynyt rakennusteollisuuden työnantajille, vaan he halusivat huonontaa tessiä aikaisemmasta. Rakennusliitolle jäi esimerkiksi heikompi irtisanomissuoja kuin Teollisuusliitolle, koska tessiin ei oltu kirjattu irtisanomiseen tarvittavaa painavaa syytä.
Palonen pelkää, että tessien ajanmukaisuus ja tekstikirjaukset rapautuvat, mikäli niistä ei päästä neuvottelemaan kunnolla. Palonen ennustaakin, että tulevaisuudessa lakkoilu lisääntyy Suomessa. Yleissitovista tesseistä luopuminen puolestaan altistaa rakennusliikkeet kovemmalle ulkomaiselle kilpailulle.
– Alakohtaisista tarpeista puolin ja toisin kumpuava sopiminen olisi järkevää.
Ojasen mukaan yleissitovien tessien katoamisen jälkeen odotettavissa on myös kovempia palkkavaatimuksia yksittäisissä rakennusfirmoissa.
– Järjestäytyminen on tärkeää. Sen avulla pystymme parantamaan palkkoja ja työoloja noususuhdanteessa ja puolustamaan niitä taantumassa.
Ojasen mielestä sytykkeenä nykytilanteeseen oli Yhdysvaltain finanssikriisin laukaisema taantuma vuosina 2008–2009 ja sitä edeltäneet täystyöllisyyden aikana tehdyt kohtuulliset tessit Suomessa.
– Suomalaisen työn tuottavuudella meni vuoteen 2015 asti saavuttaa sama taso kuin mitä sillä oli ennen finanssikriisiä.
Työnantajat olisivat halunneet taantumassa omien sanojensa mukaan heikentää tessejä väliaikaisesti, mutta hyvistä neuvotteluväleistä huolimatta luottamusta ei ollut tarpeeksi.
– Miten tällaista luottamusta olisi voinut pankittaa niin, että bisneksen käydessä kuumana myöskin työntekijät pääsisivät nauttimaan siitä, Ojanen kysyi.
Saako puolustaa kaverin tessiä?
Orpo-Purran hallituksen lakimuutokset, esimerkiksi myötätuntolakkojen rajaaminen vuorokauden mittaiseksi, vaikeuttaa työntekijöiden yhteisrintaman luomista.
– Tämän takana on ajatus, että me emme saa tuntea huolta myös muiden työmarkkina-asemasta ja meidän pitäisi keskittyä vain omiin asioihimme.
Ojaselle tulee mieleen itänaapurimme meininki.
– Tämän lainsäädännön ongelma on, että se suojaa hallitusta rauhanomaiselta kansalaiskritiikiltä.
Rakennusliiton puheenjohtajistolla ei ollut vieläkään luottamushenkilöille erityisen hyviä uutisia rakentamisen suhdanteista. Infra-ala ja julkiset rakennushankkeet vetävät hyvin, mutta asuntotuotanto on seisahduksissa.
Luottamushenkilöristeilyn lauantain ohjelmassa olivat tes-alaryhmät. Talonrakennuksen tes-ryhmän avauspuheenvuorossa sopimusalavastaava Jarmo Järvinen totesi, että tuoreen tessin neuvottelut olivat vaikeimmat, mihin hän on osallistunut.
– EK:n ohjaus ja taloustilanne tekivät niistä vaikeita.
Luottamus työnantajaliitto RT:n haluun tehdä kompromisseja on nyt heikko, mutta Järvinen uskoo vielä parempien neuvottelutunnelmien paluuseen.
