Miten rakentamisen sosiaalista vastuullisuutta voitaisiin parantaa?
Valitettavan harva rakennuttaja pohtii sitä, miten sosiaalinen vastuu toteutuu rakennustyömailla. Onneksi yritystä parempaankin on.
Rakennusliiton jäsenlehti
14.2.2025
Valitettavan harva rakennuttaja pohtii sitä, miten sosiaalinen vastuu toteutuu rakennustyömailla. Onneksi yritystä parempaankin on.
Jaa artikkeli
Kun yhteisillä verorahoilla rakennetaan, on sen oltava vastuullista sekä sosiaalisesti että ekologisesti. Ekologinen vastuullisuus lienee tuttua kaikille, mutta miten rakennetaan sosiaalisesti vastuullisesti?
Helsingin kaupungin asuntotuotanto tekee yhteistyötä Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n kanssa kitkeäkseen harmaata taloutta ja työntekijöiden hyväksikäyttöä pois työmailtaan. Harva kunnallinen toimija kuitenkaan suhtautuu näin kunnianhimoisesti sosiaaliseen vastuullisuuteen rakentamisessa.
Rakennusalalla riski erityisesti ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle on korkea. Rakennusliiton toimitsijat ja Avin tarkastajat törmäävät jatkuvasti alipalkkaukseen, laittomiin työaikoihin, työluvattomiin työntekijöihin ja muihin ongelmiin. Pelkkä tilaajavastuupapereiden syynääminen ei selvästi riitä.
Lähdin etsimään vastuullisuutta julkisen sektorin ulkopuolelta ja löysin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Ylvan (Kiinteistösijoitukset ja ravintola-ala) ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin. Molemmilla vastuullistyö eri muodoissaan on omistajien vaatimaa toimintaa. Ylva ja Hoas myös jakavat keskenään hyviä käytäntöjä ja kokemuksia tavoista, joilla työmaiden sosiaalista vastuullisuutta voidaan parantaa.
Hoas lanseerasi tänä vuonna konseptin Tiedostava työmaa, jolla pyritään varmistamaan, että kaikilla Hoas-työmailla toteutuvat samat sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet.
– Taustalla oli ajatus, että sääntöjä ja lakeja riittää, mutta me aloimme miettiä, mitä ne tarkoittavat käytännössä. Miten sosiaalinen vastuullisuus näkyy työmaalla ja mitä tietoa me tilaajina oikeasti tarvitsemme siitä, Hoasin vastuullisuuspäällikkö Marika Nyyssönen kertoo.
Nyyssösen mukaan he selvittivät, miten esimerkiksi ILO:n työntekijöiden oikeuksiin liittyvät periaatteet toteutuvat eri työmailla.
– Huomasimme, että tilanne vaihtelee aika paljon eri työmaiden välillä. Meillä on paljon eri urakoitsijoita ja yhteistyökumppaneita. Osa heistä on paljon pidemmällä vastuullistyössä kuin toiset. Me haluamme, että kaikilta työmailta välittyisi tarpeellinen tieto meille ja teimme 7 kohdan säännöt työmaille, Nyyssönen sanoo.
Osa konseptia on, että työmaalla toteutetaan säännöllisin väliajoin anonyymi, monikielinen kysely työntekijöille siitä, miten nämä periaatteet toteutuvat.
– Me uskomme, että tämän kautta saamme tietää, jos työmaalla on epäkohtia, epäasiallista käytöstä tai mitä vain liittyen palkkaukseen tai turvallisuuteen. Tämä on uusi ja helppo kanava tuoda asiat tietoomme. Me haluamme saada jokaisen työntekijän äänen kuuluviin riippumatta siitä, kenen palkkalistoilla hän on, Nyyssönen toteaa.
Hoasissa on selvitetty säätiön urakkaohjelmien nykytilaa suhteessa sosiaaliseen vastuullisuuteen ja sitä, mitä ohjelmissa pitäisi parantaa. Apuna käytettiin muun muassa tuoretta RT-korttia työvoiman hyväksikäytön torjunnasta rakennusalalla sekä Finnwatchin raporttia rakennusalan ihmisoikeusrikkomuksista ja työperäisestä hyväksikäytöstä vuodelta 2022.
– Totesimme, että moni asia on jo hyvällä mallilla, mutta kehityskohteita löytyy, Nyyssönen sanoo.
Esimerkiksi urakoiden ketjuttaminen on jo ollut pidempään rajoitettua.
– Urakan ketjuttaminen on kielletty. Pääurakoitsijan aliurakoitsijoiden töiden jakaminen edelleen aliurakoiksi ei ole sallittua ja vaatii aina erikseen Hoasin kirjallisen luvan. Yksi aliurakoitsija saa olla, ei enempää ilman tilaajan erillistä hyväksyntää. Erillishyväksyntä voi tulla kyseeseen esimerkiksi eristystöissä, joka on normaalisti LVI- tai IV-urakoitsijan alla. Kukaan ei saa työskennellä ilman, että meiltä on hyväksytetty tilaajavastuutiedot, Nyyssönen listaa.
Nyt urakkaohjelmiin nostetaan myös kevytyrittäjyyden kielto.
– Kevytyrittäjyyden kautta urakoitsijoilla on mahdollisuus kiertää vastuitaan työntekijöistään. Tällainen toiminta on rinnastettavissa pakkotyöhön, Nyyssönen sanoo.
Muita urakkaohjelmaan nousevia asioita ovat muun muassa se, että jos urakoitsija järjestää työntekijälle majoituksen, sen tulee täyttää terveydensuojelulaissa säädetyt vaatimukset ja yritystä sitovan työehtosopimuksen määräykset majoitusoloista.
Urakkaohjelmiin viedään rekrytointimaksujen kielto, majoituksesta maksun perimisen kielto, muut työntekijöiltä pidätettävien laittomien ja perusteettomien palkanosien kielto ja pakkotyön kielto kuten matkustusasiakirjojen ja työlupa-asiakirjojen pidättämisen kielto.
Pääurakoitsijalla on myös vastuu työntekijöiden tiedottamisesta omista oikeuksistaan. Hoas on kuitenkin myös itse teettänyt usealla kielellä työmaille julisteita, joissa kerrotaan työmaan periaatteista.
Nyyssönen pitääkin tilaajan roolia olennaisena vastuullisuuden toteutumisessa.
– Me voimme tilaajana ottaa näissä asioissa vahvan roolin. Haluamme varmistaa, että asiat tehdään tietyllä tavalla, vaikka hyväksyisimme sen, ettei kaikki aina mene täydellisesti. Meidän täytyy keskustella vastuullisuusasioista urakoitsijoiden kanssa ja sitä tarvitaan sen sijaan että me nostaisimme kädet pystyyn ja ajattelisimme, etteivät nämä asiat kuulu meille.
Kun Nyyssöseltä kysyy, nostaako sosiaalinen vastuullisuus rakentamisen kustannuksia, hän ei epäröi vastata ”ei.
– Voihan se olla, että konseptimme karsii pois halvempia urakoitsijoita, mutta me haluamme muutenkin toimia vastuullisten ja hyvämaineisten urakoitsijoiden kanssa. Ja jos on tilanne, jossa urakoitsija luistaa vastuistaan, me poistamme urakoitsijan työmaalta emmekä enää lähetä seuraavaa tarjouspyyntöä.
Tiedostavan työmaan konseptia toteutetaan tällä hetkellä tällä hetkellä viidellä Hoasin työmaalla, mm. Keski-Pasilaan Helsinkiin sijoittuvassa isossa rakennuskohteessa, jossa sekoittuu opiskelija-asuminen, liiketiloja ja toimistotiloja. Tänä vuonna konsepti ulotetaan myös kiinteistöjen ylläpitoon ja huoltoon.
– Tänä vuonna toteutetaan samanlainen anonyymi kysely kuin työmailla myös ylläpitosopimusten kautta meidän kohteissa100-prosenttisesti työskentelevien talkkareiden, siivoojien, teknisen ylläpidon ja korjauskumppaneiden joukossa.
– Se toteutetaan jatkossa 3–4 kertaa vuodessa. Kyselyiden avulla on mahdollisuus kerätä pitkäaikaisesti ja yhtenäisesti tietoa eri alueilla työskentelevien työntekijöiden kokemuksista liittyen työympäristöön, vuorovaikutukseen ja henkiseen hyvinvointiin, Nyyssönen sanoo.
Ylva raportoi omasta vastuullisuudestaan Vastuuttomuusraportilla. Sen pääpaino on ekologisessa vastuullisuudessa, mutta sosiaalinen vastuullisuus on myös mukana.
Ylvan työmailla on ollut vuodesta 2019 asti käynnissä Inklusiivinen työmaa -hanke, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisuja työmailla mahdollisesti tapahtuvien ihmisoikeusrikkomusten kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Myös Rakennusliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Nina Kreutzman on ollut antamassa Rakennusliiton näkemyksen inklusiiviseen työmaahan osana ryhmää, jossa oli toimijoita myös SAK:sta, Rakennusteollisuus RT:stä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Urakkasopimuksissa on liite inklusiivisen työmaan periaatteista, joihin kaikkien urakoitsijoidemme on sitouduttava. Sekä Hakaniemen Lyyra-kortteli että Grand Hansa Hotelli Helsingin keskustassa olivat inklusiivisen työmaan pilottikohteita, Ylvan vastuullisuusjohtaja Eelis Rytkönen kertoo.
Inklusiivinen työmaa on yksi OECD:n tukeman Business For Inclusive Growth (B4IG) -verkoston piloteista.
Rytkösen mukaan se, että urakoitsija allekirjoittaa tilaajan vaatimat periaatteet, ei kuitenkaan riitä.
– Selvitimme Lyyran työmaalla toteutetulla kyselyllä, miten työntekijät kokevat työntekijöiden perusoikeuksien, työn arvostuksen ja yhdenvertaisuuden toteutumisen käytännössä. Esimerkiksi perusoikeuksien toteutumisen osalta saimme pistemäärän 4,6 kun verrokkityömailla luku on 3,9, Rytkönen sanoo.
Rytkösen mukaan kysely toteutettiin suhteellisen pienelle osalle työmaalla yhteensä työskennelleen 2 000 ihmisen joukossa, mutta sieltä saatiin hyvää ymmärrystä siihen, mitä voidaan parantaa.
– Mitä kauempaa Suomesta vierastyöläinen tulee, sitä huonommin hän ymmärtää perusoikeutensa, Epäkohdista kertominen voi olla vaikeata monelle, koska ei oikein tiedä miten, tai ei ole yhteistä kieltä. Koetamme ratkaista sen viemällä työmaalle informaatiota mahdollisimman monella kielellä.
Rytkönen, joka aloitti Ylvan palveluksessa vuoden 2023 syksyllä, kertoo edellisessä työpaikassaan törmänneensä Ylvan inklusiivisen työmaan vaatimuksiin.
– Niitä tosiaan vaadittiin. Meiltä kysyttiin, mitä urakoitsijana teemme inklusiivisuuden eteen, emmekä päässeet kisaan mukaan, kun meillä ei ollut toimittaa riittävän ymmärrettävää selvitystä. Mielestäni meillä oli ihan hyvät periaatteet, mutta niitä ei silloin ollut mietitty vielä tarpeeksi pitkälle.
Ylvan muita konkreettisia toimia on muun muassa se, että sopimuksissa velvoitetaan pääurakoitsijaa hyväksyttämään jokainen aliurakoitsija Ylvalla.
– Lisäksi rakentamisen ketjut on rajoitettu kolmeen niin, että pääurakoitsija voi palkata aliurakoitsija, joka voi palkata toisesta firman tekijän, mutta tämä tekijä ei enää voi, Rytkönen kertoo.
Rytkösen mukaan Ylvalla on vielä paljon parannettavaa sosiaalisen vastuun kysymyksissä, kuten alalla laajemminkin.
– Emme varmasti ole vielä mitenkään valmiita tässä asiassa ja siksi pyrimme oppimaan ja parantamaan toimintaamme vastakin.
Teksti: Johanna Hellsten, kuva Taïga Rapinat
Jaa artikkeli
Rakennusliitto ja RT muistuttavat, että kunnat voivat lisätä lain ylittäviä vaatimuksia rakennusprojektien sopimuksiin sosiaalisen vastuullisuuden osalta.
– Jotkut kunnat ovat ottaneet hienosti koppia sosiaalisesta vastuullisuudesta ja lähteneet tekemään muun muassa sisäisiä tarkastuksia, mikä ylittää lakisääteiset vaatimukset. Nämä kunnat ovat luoneet työmailleen omia vaatimuksia, joilla yritetään kitkeä esimerkiksi työvoiman hyväksikäytön riskipaikkoja, Rakennusliiton talonrakennuksen sopimusalavastaava Toni Malmström kehuu.
Malmströmin mukaan myös huonoja esimerkkejä löytyy.
– Näissä julkisella rakennuttajalla ei ole mitään käsitystä edes nykyisestä lainsäädännöstä eli siitä, mitä rakennuttajan pitäisi selvittää ja mistä rakennuttaja on vastuussa. Kirjo julkisella puolella on aivan valtava.
– Vaikka Rakennusliiton, Ammattiliitto Pron ja viranomaisten kanssa on tehty jo vuosien ajan hyvää yhteistyötä asioiden korjaamiseksi, edelleen nähdään, että liian paljon menee niin sanotusti sormien läpi. Vaikka on paljon yrityksiä, jotka toteuttavat sosiaalista vastuullisuutta parhaan taitonsa mukaan, niin työtä on vielä tehtävä, jotta tietoa saadaan riittävästi, avoimesti ja epäkohtiin puututaan, Rakennusteollisuus RT:n vastaava lakimies Ville Wartiovaara sanoo.
– Nyt on oltu matalilla markkinoilla jo pari vuotta, ja se näkyy siinä, että epätoivoiset ottavat julkisia hankkeita 20–25 prosenttia halvemmalla kuin muut. Silloin alkaa tuntua, että ei voi olla laskettu vahingossa näin. Että onko niitä oikeasti mahdollisuus toteuttaa kestävästi, Wartiovaara jatkaa.
Muutoksen on lähdettävä tilaajalta.
– Rakennusyritykset eivät ikävä kyllä lähde tekemään ylimääräistä. Ne laskevat varmaan, että hintalappu on liian suuri. Yrityksissä kirjoitetaan mielellään vastuullisuusjulistuksia, mutta aiheutuuko julistuksesta toimenpiteitä, niin kyllä niitä tulee vasta kun joku tilaaja sellaisia vaatii, Malmström miettii.
– Kun lainsäädäntö ei vaadi, on tärkeää, että asioita tuodaan tilaajan puolelta sopimuksiin. Me olemme tehneet vuosikausia yhden ison julkisen tilaajan kanssa yhteistyötä, jossa erilaisia lausekkeita ja tarkastusmahdollisuuksia tuodaan sopimustasolle. Esimerkiksi työaikaa, palkkausta ja asumisoloja koskien, Wartiovaara kertoo.
Wartiovaaran mukaan sopimuskirjaukset eivät kuitenkaan riitä, jos valvonta pettää.
– Siinä olisi kuntapuolella ehkä kehittämisen varaa.
Mitä pitäisi tehdä?
Rakennusliitto haluaa, että minimissään kuntien projekteissa rakennuttaja tietäisi ja tuntisi yritykset ja työntekijät, joita työmaalla toimii ja näistä jäisi myös jälki työmaan tietoihin.
– Kukaan ei saisi tulle sinne ilmoittamatta ohi kulunvalvonnan, ja kaikilla olisi paikkansa pitävät henkilökortit, Malmström sanoo.
Lähetetyistä työntekijöistä pitäisi olla ilmoitukset tehtynä ja ulkomaisilla kolmansien maiden kansalaisilla varmistettu työnteko-oikeus siihen juuri siihen työhön, mitä he työmaalla tekevät.
– Tietenkin ymmärrämme, että tämä kenttä on vaikea ja joskus hyvilläkin työmailla osuu paska tuulettimeen, mutta silloin pitäisi olla mietittynä toimintamalli, kuinka tilanteet hoidetaan, Malmström neuvoo.
Tärkeää olisi, että jos törmätään esimerkiksi työvoiman hyväksikäyttötapaukseen, se pystyttäisiin hoitamaan niin, että tilanne korjautuisi mahdollisimman kivuttomasti työntekijälle itselleen.
Keväällä valitaan uusia kuntapäättäjiä. Minkälaisia vinkkejä Malmströmillä on heille?
– Uudessa tehtävässä kannattaisi selvittää kunnan rakennuttamiskäytäntöjä ja haastamaan, että toimitaanko vastuullisesti. Jos sen arvioimiseen ei ole riittävästi tietoa, niin työkaluja esimerkiksi erilaisten ohjekorttien muodossa on saatavilla. Apuja saa varmasti sekä meiltä että RT:stä, Malmström arvioi.
– Kunnat laittavat rakentamiseen paljon rahaa ja silläkin on merkitystä, miten se tuottaa veroja takaisinpäin kuntaan, hän jatkaa.
Myös yhdenvertaisuuteen kiinnitettävä huomiota
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen on myös osa sosiaalista vastuullisuutta. RT:n vastuullisuusstrategiassa sillä on iso paino.
– Analyysistämme nousi esiin monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset ja se, että häirinnälle ja epätasa-arvoiselle kohtelulle on saatava nollatoleranssi, RT:n viestintäjohtaja Merja Vuoripuro sanoo.
Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että ihmisillä on oikeus olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi osana työyhteisöä, taustastaan ja ominaisuuksistaan riippumatta, Vuoripuro sanoo.
– Meidän täytyy miettiä yhdessä, miten kaikkia pystytään kohtelemaan tasa-arvoisesti, oli sukupuoli tai tausta mikä tahansa. Alalla on valtava kirjo ihmisiä, joiden pitäisi pystyä työskentelemään keskenään. Raksalla ei voi olla tilaa huonolle käytökselle, Malmström muistuttaa.
On yrityksiä, joissa toimintamallit esimerkiksi häirinnän varalta on tehty kuntoon jo vuosia sitten sitten.
– Jos verrataan esimerkiksi työturvallisuuden paranemiseen, niin on kestänyt 20 vuotta, että asiat ovat muuttuneet läpi alan. Onhan se vähän masentavaa, mutta toisaalta se näyttää, että asioita on mahdollista muuttaa, Vuoripuro sanoo.
Malmströmin mukaan olennaista on sekin, minkälaista palkkaa maksetaan esimerkiksi naisille ja ulkomaalaisille työntekijöille.
– Raksallahan tasa-arvon toteutuminen ei ole yksin mies-nais-näkökulma, vaan siihen liittyy paljon muutakin.
Yhteiskunta
13.3.2025
Kolumni
13.3.2025
Yleinen
11.3.2025
Yhteiskunta
13.3.2025
Laki
9.6.2023
Työturvallisuus
16.12.2021