Miten rakentamisen sosiaalista vastuullisuutta voitaisiin parantaa?

Kun yhteisillä verorahoilla rakennetaan, on sen oltava vastuullista sekä sosiaalisesti että ekologisesti. Ekologinen vastuullisuus lienee tuttua kaikille, mutta miten rakennetaan sosiaalisesti vastuullisesti?

Helsingin kaupungin asuntotuotanto tekee yhteistyötä Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n kanssa kitkeäkseen harmaata taloutta ja työntekijöiden hyväksikäyttöä pois työmailtaan. Harva kunnallinen toimija kuitenkaan suhtautuu näin kunnianhimoisesti sosiaaliseen vastuullisuuteen rakentamisessa.

Rakennusalalla riski erityisesti ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle on korkea. Rakennusliiton toimitsijat ja Avin tarkastajat törmäävät jatkuvasti alipalkkaukseen, laittomiin työaikoihin, työluvattomiin työntekijöihin ja muihin ongelmiin. Pelkkä tilaajavastuupapereiden syynääminen ei selvästi riitä.

Lähdin etsimään vastuullisuutta julkisen sektorin ulkopuolelta ja löysin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Ylvan (Kiinteistösijoitukset ja ravintola-ala) ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin. Molemmilla vastuullistyö eri muodoissaan on omistajien vaatimaa toimintaa. Ylva ja Hoas myös jakavat keskenään hyviä käytäntöjä ja kokemuksia tavoista, joilla työmaiden sosiaalista vastuullisuutta voidaan parantaa.

”Sosiaalinen vastuullisuus ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia”

Hoas lanseerasi tänä vuonna konseptin Tiedostava työmaa, jolla pyritään varmistamaan, että kaikilla Hoas-työmailla toteutuvat samat sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet.

– Taustalla oli ajatus, että sääntöjä ja lakeja riittää, mutta me aloimme miettiä, mitä ne tarkoittavat käytännössä. Miten sosiaalinen vastuullisuus näkyy työmaalla ja mitä tietoa me tilaajina oikeasti tarvitsemme siitä, Hoasin vastuullisuuspäällikkö Marika Nyyssönen kertoo.

Nyyssösen mukaan he selvittivät, miten esimerkiksi ILO:n työntekijöiden oikeuksiin liittyvät periaatteet toteutuvat eri työmailla.

– Huomasimme, että tilanne vaihtelee aika paljon eri työmaiden välillä. Meillä on paljon eri urakoitsijoita ja yhteistyökumppaneita. Osa heistä on paljon pidemmällä vastuullistyössä kuin toiset. Me haluamme, että kaikilta työmailta välittyisi tarpeellinen tieto meille ja teimme 7 kohdan säännöt työmaille, Nyyssönen sanoo.

Tiedostavan työmaan 7 sääntöä:

• Työskentely on aina turvallista.
• Työ ei kuormita tai stressaa liikaa.
• Ei häirintää, epäasiallista tai epäkunnioittavaa käytöstä.
• Kaikkien ääni kuuluu.
• Johto tukee sinua.
• Tavarat ovat järjestyksessä ja paikat siistejä.
• Saat tarvitsemasi tiedon helposti ja ajoissa.

Osa konseptia on, että työmaalla toteutetaan säännöllisin väliajoin anonyymi, monikielinen kysely työntekijöille siitä, miten nämä periaatteet toteutuvat.

– Me uskomme, että tämän kautta saamme tietää, jos työmaalla on epäkohtia, epäasiallista käytöstä tai mitä vain liittyen palkkaukseen tai turvallisuuteen. Tämä on uusi ja helppo kanava tuoda asiat tietoomme. Me haluamme saada jokaisen työntekijän äänen kuuluviin riippumatta siitä, kenen palkkalistoilla hän on, Nyyssönen toteaa.

Konkretiaa urakkaohjelmiin

Hoasissa on selvitetty säätiön urakkaohjelmien nykytilaa suhteessa sosiaaliseen vastuullisuuteen ja sitä, mitä ohjelmissa pitäisi parantaa. Apuna käytettiin muun muassa tuoretta RT-korttia työvoiman hyväksikäytön torjunnasta rakennusalalla sekä Finnwatchin raporttia rakennusalan ihmisoikeusrikkomuksista ja työperäisestä hyväksikäytöstä vuodelta 2022.

– Totesimme, että moni asia on jo hyvällä mallilla, mutta kehityskohteita löytyy, Nyyssönen sanoo.

Esimerkiksi urakoiden ketjuttaminen on jo ollut pidempään rajoitettua.

– Urakan ketjuttaminen on kielletty. Pääurakoitsijan aliurakoitsijoiden töiden jakaminen edelleen aliurakoiksi ei ole sallittua ja vaatii aina erikseen Hoasin kirjallisen luvan. Yksi aliurakoitsija saa olla, ei enempää ilman tilaajan erillistä hyväksyntää. Erillishyväksyntä voi tulla kyseeseen esimerkiksi eristystöissä, joka on normaalisti LVI- tai IV-urakoitsijan alla. Kukaan ei saa työskennellä ilman, että meiltä on hyväksytetty tilaajavastuutiedot, Nyyssönen listaa.

Nyt urakkaohjelmiin nostetaan myös kevytyrittäjyyden kielto.

– Kevytyrittäjyyden kautta urakoitsijoilla on mahdollisuus kiertää vastuitaan työntekijöistään. Tällainen toiminta on rinnastettavissa pakkotyöhön, Nyyssönen sanoo.

Muita urakkaohjelmaan nousevia asioita ovat muun muassa se, että jos urakoitsija järjestää työntekijälle majoituksen, sen tulee täyttää terveydensuojelulaissa säädetyt vaatimukset ja yritystä sitovan työehtosopimuksen määräykset majoitusoloista.

Urakkaohjelmiin viedään rekrytointimaksujen kielto, majoituksesta maksun perimisen kielto, muut työntekijöiltä pidätettävien laittomien ja perusteettomien palkanosien kielto ja pakkotyön kielto kuten matkustusasiakirjojen ja työlupa-asiakirjojen pidättämisen kielto.

Pääurakoitsijalla on myös vastuu työntekijöiden tiedottamisesta omista oikeuksistaan. Hoas on kuitenkin myös itse teettänyt usealla kielellä työmaille julisteita, joissa kerrotaan työmaan periaatteista.

Nyyssönen pitääkin tilaajan roolia olennaisena vastuullisuuden toteutumisessa.

– Me voimme tilaajana ottaa näissä asioissa vahvan roolin. Haluamme varmistaa, että asiat tehdään tietyllä tavalla, vaikka hyväksyisimme sen, ettei kaikki aina mene täydellisesti. Meidän täytyy keskustella vastuullisuusasioista urakoitsijoiden kanssa ja sitä tarvitaan sen sijaan että me nostaisimme kädet pystyyn ja ajattelisimme, etteivät nämä asiat kuulu meille.

Kun Nyyssöseltä kysyy, nostaako sosiaalinen vastuullisuus rakentamisen kustannuksia, hän ei epäröi vastata ”ei.

– Voihan se olla, että konseptimme karsii pois halvempia urakoitsijoita, mutta me haluamme muutenkin toimia vastuullisten ja hyvämaineisten urakoitsijoiden kanssa. Ja jos on tilanne, jossa urakoitsija luistaa vastuistaan, me poistamme urakoitsijan työmaalta emmekä enää lähetä seuraavaa tarjouspyyntöä.

Tiedostavan työmaan konseptia toteutetaan tällä hetkellä tällä hetkellä viidellä Hoasin työmaalla, mm. Keski-Pasilaan Helsinkiin sijoittuvassa isossa rakennuskohteessa, jossa sekoittuu opiskelija-asuminen, liiketiloja ja toimistotiloja. Tänä vuonna konsepti ulotetaan myös kiinteistöjen ylläpitoon ja huoltoon.

– Tänä vuonna toteutetaan samanlainen anonyymi kysely kuin työmailla myös ylläpitosopimusten kautta meidän kohteissa100-prosenttisesti työskentelevien talkkareiden, siivoojien, teknisen ylläpidon ja korjauskumppaneiden joukossa.

– Se toteutetaan jatkossa 3–4 kertaa vuodessa. Kyselyiden avulla on mahdollisuus kerätä pitkäaikaisesti ja yhtenäisesti tietoa eri alueilla työskentelevien työntekijöiden kokemuksista liittyen työympäristöön, vuorovaikutukseen ja henkiseen hyvinvointiin, Nyyssönen sanoo.

” Emme ole vielä valmiita tässä asiassa”

Ylva raportoi omasta vastuullisuudestaan Vastuuttomuusraportilla. Sen pääpaino on ekologisessa vastuullisuudessa, mutta sosiaalinen vastuullisuus on myös mukana.

Ylvan työmailla on ollut vuodesta 2019 asti käynnissä Inklusiivinen työmaa -hanke, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisuja työmailla mahdollisesti tapahtuvien ihmisoikeusrikkomusten kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Myös Rakennusliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Nina Kreutzman on ollut antamassa Rakennusliiton näkemyksen inklusiiviseen työmaahan osana ryhmää, jossa oli toimijoita myös SAK:sta, Rakennusteollisuus RT:stä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Urakkasopimuksissa on liite inklusiivisen työmaan periaatteista, joihin kaikkien urakoitsijoidemme on sitouduttava. Sekä Hakaniemen Lyyra-kortteli että Grand Hansa Hotelli Helsingin keskustassa olivat inklusiivisen työmaan pilottikohteita, Ylvan vastuullisuusjohtaja Eelis Rytkönen kertoo.

Inklusiivinen työmaa on yksi OECD:n tukeman Business For Inclusive Growth (B4IG) -verkoston piloteista.

Inklusiivisen ja yhdenvertaisen työmaan periaatteet

• Taso 1: Turvalliset työolosuhteet ja läpinäkyvyys: työterveys, turvallisuus, työehdot, yhdenvertaisuus ja harmaan talouden torjunta
• Taso 2: Inklusiiviset työmaat: inklusiivisen työkulttuurin luominen kaikille, aktiiviset toimet
• yhdenvertaisuuden ongelmakohtien purkamiseksi, työntekijöiden rohkaisu epäkohtien esille tuomiseen matalalla kynnyksellä
• Taso 3: Omistajuuden ja osaamisen vahvistaminen työmailla: ylpeys ja omistajuus yhteisistä saavutuksista, arvonanto kaikille työntekijöille

Rytkösen mukaan se, että urakoitsija allekirjoittaa tilaajan vaatimat periaatteet, ei kuitenkaan riitä.

– Selvitimme Lyyran työmaalla toteutetulla kyselyllä, miten työntekijät kokevat työntekijöiden perusoikeuksien, työn arvostuksen ja yhdenvertaisuuden toteutumisen käytännössä. Esimerkiksi perusoikeuksien toteutumisen osalta saimme pistemäärän 4,6 kun verrokkityömailla luku on 3,9, Rytkönen sanoo.

Rytkösen mukaan kysely toteutettiin suhteellisen pienelle osalle työmaalla yhteensä työskennelleen 2 000 ihmisen joukossa, mutta sieltä saatiin hyvää ymmärrystä siihen, mitä voidaan parantaa.

– Mitä kauempaa Suomesta vierastyöläinen tulee, sitä huonommin hän ymmärtää perusoikeutensa, Epäkohdista kertominen voi olla vaikeata monelle, koska ei oikein tiedä miten, tai ei ole yhteistä kieltä. Koetamme ratkaista sen viemällä työmaalle informaatiota mahdollisimman monella kielellä.

Rytkönen, joka aloitti Ylvan palveluksessa vuoden 2023 syksyllä, kertoo edellisessä työpaikassaan törmänneensä Ylvan inklusiivisen työmaan vaatimuksiin.

– Niitä tosiaan vaadittiin. Meiltä kysyttiin, mitä urakoitsijana teemme inklusiivisuuden eteen, emmekä päässeet kisaan mukaan, kun meillä ei ollut toimittaa riittävän ymmärrettävää selvitystä. Mielestäni meillä oli ihan hyvät periaatteet, mutta niitä ei silloin ollut mietitty vielä tarpeeksi pitkälle.

Ylvan muita konkreettisia toimia on muun muassa se, että sopimuksissa velvoitetaan pääurakoitsijaa hyväksyttämään jokainen aliurakoitsija Ylvalla.

– Lisäksi rakentamisen ketjut on rajoitettu kolmeen niin, että pääurakoitsija voi palkata aliurakoitsija, joka voi palkata toisesta firman tekijän, mutta tämä tekijä ei enää voi, Rytkönen kertoo.

Rytkösen mukaan Ylvalla on vielä paljon parannettavaa sosiaalisen vastuun kysymyksissä, kuten alalla laajemminkin.

– Emme varmasti ole vielä mitenkään valmiita tässä asiassa ja siksi pyrimme oppimaan ja parantamaan toimintaamme vastakin.

Teksti: Johanna Hellsten, kuva Taïga Rapinat