Allerginen kosketusihottuma yleisin ammattitauti

Melu- ja asbestiplakkitauti ovat tähän asti pitäneet kärkisijoja työikäisillä rakentajilla tilastoiduissa ammattitautidiagnooseissa. Tilanne on nyt muuttunut ja yleisin diagnoosi on allerginen kosketusihottuma. Muutos tapahtui hivenen varkain, sillä Työterveyslaitos ei saanut hetkeen päivitettyä ammattitautitilastoja.

– Työperäisten sairauksien rekisterin tietoihin on pitänyt tehdä mittavia korjauksia, myös takautuvasti. Vakuutusyhtiöiden tuottamassa aineistossa oli ongelmia. Tapaturmavakuutuskeskus kerää vakuutusyhtiöiltä (pois lukien Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela) ammattitauteja koskevat tiedot ja osa tiedoista oli jäänyt siirtymättä kerääjälle. Nyt tilastot on korjattu ja vuoden 2019 ja 2020 tiedot julkistettu, ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitokselta kertoo.

Rakennusalalla suunta on hyvä

– Rakennusalalla diagnosoitujen ammattitautien määrä on vähentynyt vuosien myötä. Aikaisemmin meluvamma oli yleisin alan ammattitauti ja asbestiplakkitauti toiseksi yleisin. Nyt allerginen kosketusihottuma on noussut yleisimmäksi alan ammattitaudiksi, Kirsi Koskela sanoo.

Koskelan mukaan asbestisairaudet tulevat entisestään hiipumaan, sillä asbestille ei enää altistuta työelämässä lähes ollenkaan, kun asbestityössä käytetään asianmukaisia suojaimia.

– Mutta melulle altistutaan työelämässä edelleen. Jää vielä nähtäväksi, miten hyvin melulta suojautuminen onnistuu, mutta meluvammat olisivat täysin ehkäistävissä.

Allergiaa epoksista

– Allerginen kosketusihottuma on tosiaan siirtynyt ykköspaikalle. Sitä aiheuttavat eniten epoksiyhdisteet ja toisena esimerkiksi vesiohenteisissa maaleissa olevat säilöntäaineet. Lisäksi on yksittäisiä tapauksia muihin altisteisiin liittyen, Koskela listaa.

Esimerkiksi jotkut allergisoituvat suojakäsineiden kumikemikaaleille tai joillekin väriaineille.

– Nämä ovat kuitenkin hyvin pieniä määriä.

Eniten allergista kosketusihottumaa ammattitautina on todettu putkiasentajilla.

– Ja siinä puhutaan putkien sukittajista, lisäksi jonkun verran lattianpäällystäjiä. Suojautuminen sukittamisessa ei ilmeisesti ole riittävää. Siinähän on ilmeisesti hyvin lyhyt koulutuskin. Ehkä koulutuksessa keskitytään pääasiassa työtehtävän opettamiseen eikä kemikaalien terveysvaaroista ja tarvittavasta suojautumisesta anneta riittävää ohjeistusta, Koskela miettii.

Koskelan mukaan suojautuminen epoksiyhdisteiltä on äärimmäisen tärkeää.

– Epoksi on todella voimakkaasti herkistävä aine ja kosketusallergian muodostumiseen voi riittää yksi roiskaus iholla.

Rakennusliitto on yrittänyt ajaa muun muassa putkisukitukseen sertifikaattia, joka jokaisen työntekijän pitäisi suorittaa. Koskela ei pidä ajatusta huonona.

– Se voisi olla vähän samanlainen kuin maatalousyrittäjillä, joiden täytyy suorittaa tutkinto kasvinsuojeluaineiden osalta. Siitä saa sertifikaatin, että osaa levittää turvallisesti pelloille torjunta-aineita.

Polvet kovilla

Yhtenä ilmiönä rakentajilla on alkanut lisääntyä polven limapussin tulehdus eli bursiitti.

– Määrät eivät ole suuria, mutta itse uskon tämän olevan alidiagnosoitu sairaus. Työntekijät siis saavat polvensa turvonneiksi ja kipeiksi polvillaan työskentelyssä polvisuojista huolimatta, jos polvisuojat eivät ole riittävän hyvät.

Vaiva voi tulla sellaisissa töissä, joissa työskennellään pitkiä aikoja polviasennossa.

– Ja se on epämiellyttävä vaiva ja aiheuttaa ainakin väliaikaisesti työkyvyttömyyden polvillaan työskentelyyn.

Koskelan epäilys alidiagnosoinnista johtuu siitä, että vaiva voi parantua itsestään riittävällä levolla, eikä ammattitautiprosessiin edes lähdetä.

Ammattitaudin toteamisessa voi mennä vuosi

– Ammattitaudin vahvistamisessa voi mennä puolesta vuodesta vuoteen. Yleensä prosessi alkaa siitä, että lääkärillä on herännyt epäilys siitä, että esimerkiksi ihottuma liittyy työhön ja potilas lähetetään jatkotutkimuksiin, Koskela kertoo.

Joissain tilanteissa saattaa olla, että asia on jo selvinnyt yliopisto- tai keskussairaalassa, eikä Työterveyslaitoksen tutkimuksia tarvita. Työterveyslaitokselle tarvitaan vakuutusyhtiön maksusitoumus.

– Eli kyllä se on vähintään kuukausien prosessi.

Sotkiko koronapandemian alku ammattitautien diagnosoimisen prosessia?

– Työskentelen myös työlääketieteen poliklinikalla, niin kyllä se siellä näkyi. Työperäisten sairauksien lähetevirta hiipui. Totuushan on se, että ihmiset ylipäätään asioivat koronaepidemian aikaan vähemmän terveydenhuollossa kuin ennen koronaa.

Koskelan mukaan TTL:ssä on spekuloitu sillä, että toteutuiko vuonna 2020 kaikki tarvittavat tutkimukset ja johtuiko vuoden 2020 allergisten ihottumien nousun taittuminen siitä, että selvityksiä siirtyi eteenpäin.

– Se oikeastaan nähdään vasta koronan jälkeisistä luvuista. Seuraan mielenkiinnolla, miltä tilanne silloin näyttää.